- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 5. Kulttuurisana-Mandingo /
1113-1114

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Lombroso ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1113

Lombroso —Lomza

1114

keimpia. Kasvi- ja eläintieteellisesti L. on
mieltä-kiinnittävä, koska siellä tapaa Austraalian ja
Aasian muotoja rinnakkain. Koska muutamat
aasialaiset muodot (kuten tiikeri) puuttuvat, ovat
eläin- ja kasvitieteilijät tahtoneet vetää rajan
Aasian ja Austraalian välille L:n länsipuolitse,
sen ja Balin välillä olevan L:n-salmen kautta. —
L:n keskellä oleva tasanko on hedelmällistä ja
huolella viljeltyä peltoa (riisiä, laadultaan
erinomaista, kahvia, indigoa, sokeriruokoa, puuvillaa,
tupakkaa y. m.). Tärkeä on myös karjanhoito.

— L:n alkuväestönä ovat muhamettilaiset
sasa-kit; vallitsevana luokkana ovat 1800-luvun alussa
maahan tulleet balilaiset. Heidät kukisti 1894
hollantilainen maallenousuarmeia. Nykyään L.
muodostaa Balin kanssa residenttikunnan;
residentti asuu Balilla. L:n tärkein paikka on
Ampanam. E. E. K.

Lombroso f-ö’s-J, Cesare (1835-1909), it.
lääkäri, kriminaaliantropologian luoja.
Nimitettiin psykiatrian
professoriksi Paviaan 1862,
oi-keuslääkintäopin 1876 ja
psykiatrian 1890
professoriksi Torinoon. On tullut
tunnetuksi pellagra-tautia,
neron ja mielisairauden
sukulaisuutta sekä
rikollisuuden syitä ja luonnetta
koskettelevista
julkaisuistaan. joista mainittakoon
„Genio e follia" (1864),
.,L’uomo di genio in
rap-porto alla psichiatria"
(1869), „L’uomo
delin-quente in rapporto ali’
antropologia, alla
giuris-prudenza ed alle
discip-line eareerarie" (3 nid., 1876) ja „La donna
delin-quente, la prostituta e la donna normale" (1893).
Vaikkei hänen teoriansa synnynnäisestä,
määrätyistä degeneratsionimerkeistä tunnettavasta
rikollistyypistä ole saavuttanut yleistä kannatusta,
niin on hänellä kumminkin suuri ansio
käsitteiden selvittämisestä tällä alalla. E. Th-n.

Lommel, Eugen von (1837-99), saks.
fyysikko, tuli 1868 kokeellisen fysiikan professoriksi
Erlangenin yliopistoon ja 1886 Müncheniin. L. on
työskennellyt etupäässä valo-opin ja
meteorologian alalla; julkaissut Poggendorffin ja
Wiede-mannin „Annalen" sarjassa lukuisia
fluoressens-sia, fosforessenssia. valon dispersionia,
kahtais-taittumista ja interferenssiä y. m. koskevia
tutkimuksia sekä paljon käytetyn alkeisfysiikan
,,Lehr-buch der Experimentalphysik" (1893; ll:sW.
Kö-nigin toimittama pain. 1904) ; sitäpaitsi teokset:
„Wind und Wetter" (1873, 2:nen pain. 1880),
,,Das Wesen des Liehtes" (1874), „Lexikon der
Physik und Meteorologie" (1882) y. m.

U. S:n.

Lomond [loumandj, Loch, Skotlannin suurin
ja kaunein järvi, Länsi-Skotlannissa, Glasgow’sta
25 km luoteeseen; pituus 34 km, pinta-ala 71 km2,
suurin syvyys 177 m. Pinta on vain 6 m yi.
merenp. L. laskee Levenin kautta Clyde-vuonoon.

— L:n itärannalla kohoaa jylhä Ben L. 973 m
vi. merenp.

Lomonosov [-nö’sof], Mihail V a s i 1 j
e-vits (1711-65), ven. runoilija ja tiedemies, oli

Cesare Lombroso.

kctoisin Arkangelin kuvernementista Denisovkan
kylästä, lähellä Holmogoria. Isä oli kalastaja ja
kalakauppias ja liänen mukanaan poika usein sai
purjehtia pitkille matkoille Jäämeren ja
Vienan-lahden rannikolla. Äiti oli diakonin tytär ja
häneltä poika oppi lukemaan ja kirjoittamaan.
Mutta hänen kuoltuaan isäTneni uusiin naimisiin
ja äitipuoli ei pitänyt nuoren L:n
lukuharrastuksista. Mutta poikapa ei pelästynyt, vaan lähti
1730 muutamien lukutaitoisten
naapuritalonpoi-kien avustamana Moskovaan, jossa monien
vaikeuksien jälkeen pääsi oppilaaksi
„slaavilais-lati-nalaiseen akatemiaan". 1735 kutsuttiin 12
kykene-vintä oppilasta Pietariin tiedeakatemian eteen
ja lähetettiin seuraavana vuonna opiskelemaan
Saksaan, Marburgin yliopistoon, kuuluisan
filosofin Christian Wolffin johdolla. Näiden joukossa
oli myöskin L. Kiihkeä luonne vei nuoren
venäläisen moniin kummallisiin seikkailuihin, mutta
usean vuoden opiskelu Saksassa oli samalla
erittäin kehittävä hänelle. Täällä hän innostui
myöskin runoilemaan ja lähetti kotiin Pietarin
tiedeakatemialle kaksi oodia, joista toiseen v:lta 1739
oli liitetty „kirjoitus venäläisen runomitan
säännöistä". Näillä kahdella oodilla on venäläisen
runouden historiassa suuri merkitys, sillä niissä ei.
kuten tähän saakka, poljettu sanan korkoa ja
ensi kerran esiintyi silloin niin muodissa oleva
oodi kauniissa venäläisessä asussa. V. 1741 L.
palasi kotimaahansa ja nimitettiin seuraavana
vuonna keisarinna Elisabetin noustua
valtaistuimelle fysiikan apulaiseksi ja 1745 kemian
professoriksi tiedeakatemiaan. Hänen vaikutuksensa
sekä luennonpitäjiinä että opiskelevain ja
vastaisten tiedemiesten ohjaajana oli erittäin suuri. L.
ei ollut ainoastaan erittäin oppinut ja
monipuolinen mies, hänellä oli lisäksi oikean tutkijan ja
keksijän lahjat luonnontieteiden alalla, vaikka
hänellä ei ollut kykyä eikä aikaa antautua ja
keskittyä määrätylle alalle. Siksi hänen
tärkeimmäksi työkseen jääkin se, mitä hän on
tehnyt Venäjän kirjakielen kehityksen hyväksi sekä
runoilijana ja kieliopin tekijänä että
luonnontieteellisenä kirjailijana, jonka tähden häntä
nimi-tetäänkin ,.uuden venäläisen kirjallisuuden isäksi".
Runoilijana hänellä kyllä oli enemmän paatosta
ja sanonnan juhlallista ryhtiä kuin oikeata
runon-suonta, mutta sellaisenakin hän kokonaan
uudisti venäläisen runouden, mikäli sellaisesta
ennen L:ia saattaa olla puhe ja runo-opillaan sekä
retoriikallaan hän ohjasi pitkän aikaa yleistä
kirjallista makusuuntaa Venäjällä. Hänen kuuluisa
.,Venäjän kielioppinsa" (1755) on ensimäisenäkin
laatuaan venäjän kielellä sangen keskinkertainen
— suomalaisen Michael Grceningin
ruotsinkielellä painettu ja viisi vuotta aikaisemmin
ilmestynyt venäjän kielioppi on paljoa taitavammin
tehty — mutta se on kuitenkin suuresti
vakiinnuttanut kirjakieltä. L:n kootut teokset ovat
parhaimmin julkaistut Pietarin tiedeakatemian
1891 alulle panemassa laitoksessa. Paras
elämäkerta on II osassa Pekarskijn teosta ,,Keisarill.
tiedeakatemian historia" (1873). J. J. .17.

Lomza. 1. Kuvernementti Koillis-Puolassa,
Saksan rajalla; 10,561 km-(ilman vesiä; joet Narev ja
Bug), 683,600 as. (1910), joista puolalaisia 77,j %,
juutalaisia 15,8 %, venäläisiä 5,5 %
(uskontoryli-mitys vastaa jotenkin kansallisuusryhmitystä) ;
maataloutta harjoittaa 65 teollisuutta 9,8 %

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Nov 12 16:29:03 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/5/0599.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free