- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 5. Kulttuurisana-Mandingo /
1117-1118

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Longhena ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1117

Longhena— Longwood

1118

uudelta, 15-kuukautta kestäneeltä
Euroopan-matkalta. Tämä matka kohdistui etupäässä
germaanisiin maihin, ja tulos oli runsas sekä
tieteellisessä että taiteellisessa suhteessa. Rotterdamissa
L/. menetti vaimonsa, ja tämä ensimäinen katkera
elämänkokemus kypsytti hänet mieheksi ja tuotti
hieman sentimentaalisen romaanin ,,Hyperion"
(1839). Sam. v. ilmestyi L:n ensimäinen
runokokoelma „Voices of the niglit". Toinen kokoelma
..Ballads and other poems" (1842), on jo
edellistä varttuneempi ja etevämpi. Siihen sisältyy
m. m. Tegnérin ,,Ehtoollislasten" käännös. V. 1843
L. julkaisi Cervantesin ,.La gitanilla" novellin
draamallisen muovailun, nimellä ..The spanisli
student". V. 1846 ilmestyi runokokoelma „The
belfry of Bruges" ja 1847 L:n runollinen
mestariteos ,,Evangeline. a tale of Acadie". V. 1855
valmistui kuuluisa intiaani-eepos „The song of
Hiawatlia", johon hän sai aiheen ja aineksia
Henry Howe Schooleraftin keräämistä
intiaani-tarinoista sekä runomuodon Kalevalasta, jonka
ruots. käännökseen hän toisella
Euroopan-matkal-laan oli tutustunut. L:n muut huomattavimmat
teokset ovat ,.Tlie courtship of Miles Standish"
(kuusimitta-säkeinen viehättävä runokertomus,
[>uritaanien ajoilta), ,,Tales of a wayside inn"
(1863). ..Flower de luee and other poems" (1866);
..New England tragedies" (1868), ..The divine
tragedy" (1871). jotka yhdessä „Golden legend"in
kanssa muodostavat eräänlaisen trilogian ja jotka
myöhemmin ilmestyivät nimellä „Christus: a
mys-tery" (1873). Ruiionidokset „Aftermath" (1873),
..The masque of Pandora" (1875). ,.Keramos"
(1878). ,,Ultima Thule" (1880). „Hermes
tris-megistus" (1882), ja „In the Harbor" (1882)
päättivät L:n runollisen toiminnan. Hänen
draa-iransa „Michel Angelo" ilmestyi vasta runoilijan
kuoltua 1882. — Joskaan L. ei ollut
ensiluokkainen luova nero, oli hän kuitenkin suuri
runoilija. jonka ytimekkään terve, rakastettava ja jalo
persoonallisuus kuvastuu joka säkeestä, ja joka
voitti lukijain sydämet sekä vanhassa että
uudessa maailmassa. — L:n teosten
kokonaispainoksen tarjoaa n. s. „Riverside edition" (1886.
11 nid.). fBaumgartner. ,.L:s Diehtungen" (1887);
Knortz, ,.L.. eine literarhistorische Studie" (1870) ;
L:n elämäkertoja ovat kirjoittaneet B. Roosevelt
(1S82), Un der wood (1882), Austin (1887).
Kennedy (1882), Carpenter (1901), Higginson (1902),
y. m.] J. Il-l.

Longhena florigpna]. B a 1 d a s s a r e (n.
1604-82), it. arkkitehti ja kuvanveistäjä Venetsiassa
barokkiajalla, Scamozzi’n oppilas. Aloitti
rakentamalla Palladion tyyliin Canal Granden suulle
muhkean Sa Maria della Saluten (v:sta 1631),
8-kulmainen sentraalirakenne kappeleineen ja
omituisine kupolia tukevine spiraalikiekkoineen. L:lta
on monta palatsia Venetsiassa (ja Coneglianossa)
m. m. Palazzo Pesaro. jossa hänen rikas
dekora-tiivinen kykynsä paraiten pääsee näkyviin.
Kuvanveistäjänä suunnitellut m. m. Dogi Giov.
Pe-saron haudan Sa Maria dei Frari-kirkossa (1695).

f/-o N.

Longinos f-<)i’-] (lat. Cassius Longin us),
kreik. reetori, filosofi ja filologi: oli Palmyran
kuningattaren Zenobian luottamusmiehiä ja
mestattiin tämän kukistuttua 273 j. Kr. L:n
teosten joukkoon on kauan luettu henkevä tutkimus
..Korkeasta (1. lennokkaasta) tyylistä" (Peri

hypsiis)\ tämän tekijä on kuitenkin ilmeisesti
toinen, luult. l:sellä vuosis. j. Kr. elänyt
kirjailija, jonka nimeä emme tunne. O. E. T.

Longinus ks. D 1 u g o s z.

Longipennes ks. P i t k ä s i i p i s e t.

Long Island [lori ailsnd], Yhdysvaltain suu
rin saari, lähellä mannerta Atlantin valtameressä,
nudson-joen suusta itään, kuuluu New Yorkin
valtioon. Sen pituus lounaisesta koilliseen on
190 km, leveys 20-35 km, ala 4,356 km’
Mantereesta sen erottaa pohjoisessa 185 km pitkä,
30-40 km leveä Long Island Sound hyväsatamai
sine, syvälle ulottuvine vuonomaisiue lahtineen,
joista saaren itäpäähän työntyvä Peconic Bay
on isoin. Lännessä Long Island Sound kapenee
vain 1,2 km leveäksi East Kiveriksi, jonka yli
New Yorkiin vie kaksi mahtavaa siltaa L. I:n
länsipäässä olevasta, New Yorkiin hallinnollisesti
kuuluvasta Brooklynista. Saaren etelärannalla
on paljon laguuneja. Metsää on vielä paljon,
huolimatta siitä että saari on New Yorkin
porteilla ja Brooklyn on Yhdysvaltain suurimpia
yhdyskuntia (1.358,686 as. 1905). Koko L. I:n
asukasmäärä on 1.718,056 (1905). — L. I:lla
Washington 1776 kärsi tappion. (E. E. K.)

Longitudi (lat. longitü’do = pituus) ks.
Pituus.

Longobardit ks. Langobardit.

Longos, toisen sofistiikan aikuinen (ks. K rei
k a n kieli ja kirjallisuus 2. III) kreik.
kirjailija, paljon luetun ja jäljitellyn siron
„Daphnis ja Khloe" nimisen paimen- ja
lemmen-romaanin tekijä (eli kenties 2:sella vuosis. j. Kr ).

Longström, Pietari, soturi, oli talonpojan
poika Savosta ja mainitaan vänrikkinä 1710,
jolloin hän oli tekemässä ryöstöretkeä
Käkisalmen lääniin. Nierohtin järjestäessä suomalaiset
sissijoukot n. s. jalkarakuunakomppanioihin, L.
sai 100 miestä komentoonsa ja nimitettiin
kapteeniksi todennäköisesti 1711. Hänen sanotaan yli
dessä Luukkoisen kanssa (ks. t.) joutuneen
venäläisten vangiksi 1713 ja viedyn Moskovaan, mutta
kolmen päivän perästä molemmat pääsivät
pakenemaan. Sen jälkeen kuin Suomi oli joutunut
venäläisten valtaan 1713. teki L. rohkeita
partio-retkiä Savoon, ja 1715 hän tuli Vehkalalidelle
asti. jossa valtasi kaksi Suomenlahdella kulkevaa
venäläisten muonalaivaa. Sittemmin hän oleskeli
Pohjanmaalla, josta lähetti miehiään retkille
Savoon ja Hämeeseen. V. 1718 L. oli Armfeltin
mukana Norjan retkellä ja lähetettiin 20 rakuunaa
mukanaan viemään tietoja Ruotsiin Skånen ja Ste
nen varustuksille; mutta marrask. 24 p. hän
kohtasi murroksia, joita joukko norjalaisia
talonpoikia oli puolustamassa, ja yrittäessään miehineen
tunkeutua lävitse hän sai surmansa. K. O. h.

Longueville [lögvi’l], ransk. herttuallinen suku,
jonka kantaisä oli Jean. Dunois’n ja L:n kreivi
(ks. T> u n o i s). Suvun jäsenistä ou tunnetuin
Henri II. L:n herttua (1595-1663), sotilas ja
diplomaatti, otti osaa kolmikymmenvuotiseen
sotaan ja Miinsterin rauhankongressiin. 1648-49
fronde-kapinaan. Hänen puolisonsa oli Anne
G e n e v i f’v e, L:n herttuatar. Condé-sukua
(1619-79). joka myöskin otti osaa fronde-kapi
n aan ja oli aikansa kuuluisimpia naisia. ./. F.

Longwood [lorjvudj, talo, missä Napoleon I
asui ollessaan vankina St. Helenan saarella
1815-21.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Nov 12 16:29:03 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/5/0601.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free