Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Longhena ... - Lontoo
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1119
Lonicera—Lontoo
1120
Lonicera ks. K u u s a m a.
Lonkero. 1. Eläint. L:iksi nimitetään
luu-i angottomilla tavallisesti suuaukon ympärillä
olevia, usein monilukuisia, hyvin liikkuvia elimiä.
Niissä on vahvat lihakset ja usein poltinsolut
tai imunystyrät, joten ne hyvin sopivat saaliin
tavoittamiseen ja liikuntoelimiksi. Sitäpaitsi ne
toimivat tuntoeliminä. L:ita tavataan
erittäinkin onteloeläimillä ja mustekaloilla. — 2. Kasvit.
ks. Varsi. P. B.
Lonkerojalkaiset (Brachiopoda),
kaksikylki-siä, selkä- ja vatsapuolisella kuorella ja
kahdella suulonkerolla varustettuja, kiintonaisia
merieläimiä. Ruumis on leveä, kahden poimun
1. vaippaleliden ympäröimä. Kumpikin
vaippa-lehti erottaa ulkopinnalleen tav. kalkkia
sisältävän kuoren, joista vatsakuori on kuperampi
kuin kannentapainen selkäkuori ja usein
varustettu takana olevalla reiällä, josta lihakas varsi
tulee esille. Toisinaan on kuorten takasyrjässä
..lukko". Molemmin puolin suuta on
vaippaleh-tien välisessä ontelossa kaksi pitkää
spiraali-kierteistä suulonkeroa, joissa lukuisilla
väre-karvaisilla lisäkkeillä eli ,.tuntosarvilla" on
sijansa. Lonkeroita kannattaa toisinaan
selkä-kuoreen yhtynyt ranko eli „lonkerotelineet".
Lonkerot johdattavat ravinnon suuhun ja
suoleen, joka useilla .aukeaa toiseen laitaan, toisilla
taas on lyhyt ja umpinainen. Lonkerojalkaisilla
on varsinainen vatsanpäällinen sydän ja
verisuonisto sekä kaksi munuaisputkea, jotka
aukeavat ruumiinonteloon laajalla väryssuppilolla ja
päättyvät ruumiin sivuilla. Ne toimivat myös
sukusolujen johtoina. Hermoston keskusosan
muodostaa nielurengas, jossa erotetaan aivosolmu ja
vatsanpuolinen solmu, joka on vahvempi kuin
edellinen. Lonkerojalkaiset ovat yksineuvoisia.
Kehitys tapahtuu muodonvaihdoksen kautta,
toukka on vapaasti uiva.
Nykyaikana elää vain toista sataa tähän
eläin-luokkaan kuuluvaa lajia, mutta muinaisissa
ajanjaksoissa lonkerojalkaiset olivat hyviu
runsasmuotoinen ja laajalle levinnyt eläinryhmä.
Tunnetaan liki 2,000 kivettynyttä lajia. Ne
kuuluvat vanhimpiin kivettymiin, ja muutamat jo
si-luurikaudella esiintyneistä suvuista ovat
säilyneet meidän päiviimme saakka (Lingula).
Järjestö : lukottomat, Ecardines, joihin luetaan
m. m. suvut Lingula ja Crania; lukolliset,
Testicardines, joihin luetaan m. m. suvut
Rhyncho-nella, Terébratula ja Argiope. K. 31. L.
Lonkka, kylä Vienan-Karjalassa
Vuokkiniemen ,,voolostissa" (= kunnassa), aivan lähellä
Suomussalmen rajaa, Maanselän itäisellä rannalla,
n. 3 penink. Vuonnisesta länteen. Elias Lönnrot
oleskeli kylässä viidennellä
runonkeruumatkallaan huhtikuussa 1834, laulattaen siellä melkoisen
hyvää ,.Martiska" nimistä runontaitajaa.
Suomussalmelta kuljetaan L:aan Tormuan kautta,
josta viimemainitusta paikasta L. sijaitsee n. 8
km itään. L. IJ-nen.
Lonkka ks. Lantio.
Lonkkahermosärky ks. Issias.
Lonkkaluu ks. Lantio.
Lonkkaluun katkeaminen ks. Lantioluun
murt u m a.
Lonkkanivel ks. L a n t i o.
Lonkkanivelentulehdus (Coxitis) voi olla reu
muutti tien tui vanhuuden uikaansaamain muutos-
ten aiheuttama liivelvika. Tavallisesti se on
kuitenkin tuberkuloottinen niveltulehdus, joka
tavataan useimmiten lapsilla ja nuorilla henkilöillä.
Tauti, jonka oireina on särky sekä
kosketus-ja liikearkuus lonkkanivelessä, johtaa usein
märkimiseen ja voi hävittää nivelen kovia osia,
etupäässä reisiluun päätä. L. saa aikaan vaikeita
häiriöitä: jalka asettuu lonkkanivelessä
potilaalle epäedulliseen pakko-asentoon, lantio
kallistuu sivulle päin ja selkärangan aliosa taipuu
vinoksi. Sairaan jalan liikkuvaisuus on hyvin
rajoitettu, se kuihtuu ja surkastuu eikä kasva
toisen jalan mittaiseksi. Nivelen liikkuvaisuus
voi senkin jälkeen, kuin varsinainen tulehdus on
parantunut, jäädä hyvin vähäiseksi. Toisissa
tapauksissa ei parantumista ensinkään tule, vaan
tuberkuloosi leviää muualle ruumiiseen ja johtaa
lopulta kuolemaan. L. on vaikea ja pitkällinen
tauti. Sitä on järkiperäisesti (s. o. kirurgisesti)
hoidettava mahdollisimman aikaiseen ennenkuin
tauti on ehtinyt hävittää niveltä. Se vaatii
pit-källisyytensä vuoksi suurta kärsivällisyyttä sekä
lääkäriltä että etenkin potilaalta, joka usein on
pakotettu makaamaan viikkomäärät
venytys-siteessä tai kulkemaan lonkka kipsattuna; mutta
asianmukainen hoito voi kuitenkin johtaa
jotenkin tyydyttäviin tuloksiin. Y. K.
Lonkkasärky ks. Issias.
Lonnan, Viaporin ryhmään kuuluva pieni
saari, Suuresta Itäisestä Mustasaaresta
(Svart-östa) pohjoiseen. L:lla’ tapasivat toisensa
Viaporin komentaja K. 0. Cronstedt sekä
venäläisten puolelta kenraali van Suchtelen 23 p. maalisk.
1808 sekä useamman kerran myöhemminkin:
tässä alettiin ne keskustelut, jotka lopulta veivät
Viaporin antautumissopimukseen. G. R.
Lontoo (engl. London), brittiläisen
maailmanvallan pääkaupunki ja maailman suurin kuu
punki, sijaitsee Kaakkois-Englannin keskustassa,
valtamerialuksilla kuljettavan Thames-virran
ympärillä n. 80 km sen laskusta Pohjanmereen.
Varsinainen L., L:n kreivikunta (County
of London), jonka rajana idässä on Thamesiin
pohjoisesta laskeva Lea, käsittää 303 km’,
4.522,961 as. (1911) 1. 243,922 as. vähemmän
kuin New York (1910), mutta L:n
poliisipiiri (Greater London), johon lisäksi sisältyy
L:n kreivikunnan ulkopuolella oleva „ulkopiiri"
Outer ring (Middlesexin kreivikunta, osia
Sur-reyn, Kentin, Essexin ja Hertfordin
kreivikunnista) käsittää 1,794 km3, 7.252,963 as. (1911).
L:n perusta on kumpumäistä alluviaalimaata.
jonka alla on kerros eoseeniaikaista n. s. lontoon
savea. Kaupungin korkein kohta on pohjoisessa.
134 m: Thamesin eteläpuolella L. nousee 112 m:iin.
L:n ilmasto on lauhkea, mutta Länsi-Englantiin
verrattuna kuitenkin mantereinen; v:n keskilämpö
on +10° C, tammik:n + 3,s° C, lieinäk:n -f 18° C.
Joki, joka L:n kohdalla on 180-275 m leveä,
jäätyy ainoastaan poikkeustapauksissa. V:ssa
sataa yli 600 mm, keskimäärin melkein joka
toinen päivä. Kuuluisa „L:n sumu" aiheutuu
jokiveden ja ilman erilaisesta lämpötilasta,
kivi-hiilensavusta ja kaasusta.
L:n kreivikunta jaetaan hallinnollisesti 29
osaan, joista 28, n. s. metropolitan boroughs ovat
hallinnollisesti samanluontoisia, ja yksi, L:n ydin
ja keskusta, Thamesin pohjoisrannalla oleva C i t y
(C. of London) on hallinnollisesti ja historialli-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
