Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Lontoo
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1121
Lontoo
1122
sesti aivan erikoisasemassa. Borough-piirit,
joiden alueet eivät täsmälleen vastaa
jokapäiväisessä käytännössä olevia nimityksiä, ovat
Thamesin pohjoispuolella, joen varrella (lännestä
lukien) : Fulham, Chelsea, City of Westminster
(jossa Mayfair, Belgravia, S:t James ja Pimlico
uimiset tunnetut korttelit), — sitten seuraa City
— Stepney (Shadwell, Ratcliff ja Limehouse
nimiset korttelit) sekä Poplar (Bromley). Näistä
pohjoiseen: S:t Marylebone (Christchurch ja S: t
John), Holborn (Clerkenwell), Finsbury,
Shore-ditch ja Betlinal Green (Whitechapel, L:n
kurjin kortteli). Pohjoisrajalla: Hammersmith,
Kensington (Brompton), Paddington, Hampstead.
S:t Pancras, Islington (Holloway, Barnsbury ja
llighbury), Stoke Newington ja Hackney.
Thamesin eteläpuolella ovat: Wandsworth (Clapham,
Springfield ja Putney), Battersea. Lambeth
(Ken-nington, Stockwell. Brixton ja Norwood),
South-wark (Kent road), Camberwell (Peckham),
Ber-mondsey, Deptford, Lewisham (Sydenham),
Greenwich ja Woolwich (josta pari kaistaletta on
Thamesin pohjoispuolella; Plumstead niminen
kortteli). — Yleisempi on L:n jako neljään
pääosaan: Thamesin pohjoispuolella ovat East en d
idässä, keskellä City (vastaa City of Londonia),
lännessä Westend; joen eteläpuolella oleva L.
tunnetaan yhteisnimellä Surrey. Eastend
on etupäässä työläisten ja muitten
varattomam-pain yhteiskuntaluokkien asuma; siellä ovat L:n
juutalais- ja veniiläiskorttelit, kuuluisat
allas-telakat, monet tehtaat. City on L:n ja koko
maailman liike-elämän polttopiste. Siellä
kapeit-ten katujen ja kujien varrella kivihiilensavun
mustaamissa, usein vaatimattomissa
rakennuksissa sijaitsevat kauppaliikkeet ja rahalaitokset,
joiden vaikutus välittömästi tai välillisesti
ulottuu maailman jokaiseen kolkkaan. Cityn
liike-kaupunginosan luonne ilmenee myös sen
vähäisestä vakinaisesta asujamistosta, joka yhä on
vähenemässä. V. 1801 Cityssä asui 128,129
henkeä, 1911 ainoastaan 19.657, osoittaen viimeisen
20 v:n kuluessa lähes 48%:n alennusta. Cityssä
päivittäin työskenteleväin lukumäärä nousee n.
1 miljoonaan. Lähinnä Cityn länsipuolella on
erikoinen, asianajajain oppilaitosten, Inns of
Courtien ja tuomioistuinten vallitsema vyöhyke,
jota tavallisesti ei lueta Cityyn eikä Westendiin.
Westend eli oikeammin alue, joka ulottuu
Westminsteristä Maryleboneen, Paddingtoniin,
Kensingtoniin ja Chelseaan, on hienoston
huvitusten ja maan valtiollisen elämän näyttämönä.
Täällä ovat kuninkaalliset palatsit, parlamentti,
useimmat hallinnolliset virastot, monet L:n
kuuluisimmista puistoista ja huvittelulaitoksista.
Surrey muistuttaa Eastendia
työväenkorttelei-neen ja tehtaineen; etelämpänä asuu kuitenkin
paljon varakasta väkeä.
Kadut, torit ja sillat. L:n kasvaessa
ilman mitään yhtenäistä hallintoa ja
rakennussuunnitelmaa korttelit tulivat aivan
säännöttömät ja kadut mutkikkaat, ahtaat. Nyttemmin
katuja on osittain levennetty ja muutenkin
uusittu, mutta rakennustaiteellisesti kuitenkin
yain harvat L:n 11,000:sta kadusta
(yhteenlaskettu pituus 3.300 km, vastaa melkein Suomen
rautatieverkkoa) ovat huomattavat. Rakennukset
ovat enimmäkseen tiilestä, savunnokeamia,
2-3-kerroksisia, rakennetut pitämättä silmällä
kau-36. V. Painettu «/513.
neusnäkökohtia. Varakkaampien kaupunginosien
asuinrakennukset eroavat kuitenkin edukseen
mannermaan suurkaupungeissa olevista siinä, että
ne on etupäässä varustettu yhden perheen
asuttaviksi, joten L:ssa tuleekin ainoastaan 8, Greater
Londonissa vain 7 henkeä taloa kohti (1901).
Tärkeimmät L:n kaduista ovat maaseudulta
tule-vain teiden jatkoa ja keskittyvät enimmäkseen
Cityyn, Englannin pankin edustalle, joka kohta
tunnetaan nimellä ,,Bank". Lännestä Westendin
kautta tulee kaksi tärkeää liikenneväylää.
Pohjoisempi näistä, johon yhtyy luoteesta tuleva
samoin tärkeä Maidavale-Edgware road, kulkee
Kensington gardens- ja Hyde park-puistojen
pohjoispuolitse Bavswater road nimisenä, sitten sen
nimenä on perätysten: Oxford street, New Oxford
Street. High Holborn, Holborn viaduct. Newgate
street ja Cheapside, joka päättyy ,.Bank"iin.
Mainittujen puistojen eteläpuolitse kulkee
Kensington Gore-Knightsbridge-Piceadilly, joka viime
mainittu pohjoiseen haarautuville Bond street ja
Park lane nimisine sivukatuineen on L:n kaduista
hienoin ja päättyy Piccadillv circus nimiseen
avonaiseen paikkaan (.,circus" L:ssa on
useampien katujen risteysaukio). Täältä liikenne useita
pienempiä katuja myöten pääsee kauniitten raken
nusten ympäröimälle, vilkasliikkeiselle Trafalgar
square torille, joka on L:n kauniimpia ja
tärkeimpiä. Sille pystytetyn 44 m korkean Nelsonin
pylvään juurella pidetään usein suuria
kansankokouksia. Trafalgar squarelta, jonne lounaasta
tulee klubihuoneistojen reunustama Pall Mali ja
etelästä hallituskatu Whitehall. liikenne jatkuu
hotellien ja komeitten myymälähuoneistojen
vallitsemaa Strandia, sitten Fleet streetiä,
sanomalehdistön katua, ja Ludgate hiiliä mahtavalle
S:t PauPs cathedral nimiselle tuomiokirkolle,
jonka ohi se kulkee Cannon streetiä myöten
..Bank"ille. Idästäpäin tulevat kaksi valtatietä
Barking road—East India docks road—Commercial
road east ja Bow road—Mile End
road—Whitechapel road—High street yhtyvät ja vievät
Ald-gnte—Fenchurch street—Lombard street nimisenä
,.Bank"ille. Tänne myöskin päättyy pohjoisesta
tuleva Old North road—Stamford hill—Stoke
Newington road—Kingsland road—Bisliopsgate. —
Surreyssä on kaksi tärkeää katujen risteystä:
S:t George’s circus ja Elepliant and Castle circus.
— Thamesin pohjois- ja eteläpuolella olevaa L:ta
yhdistää toisiinsa 14 siltaa (paitsi
rautatiesiltoja) ja 4 tunnelia. Vanhin ja v:een 1769 ainoa
silta on Citystä Southwarkiin vievä
London-bridge (283 m pitkä; rak. alkuaan 1176-1209, ja
uudelleen, 30 m entistä paikkaansa ylemmäksi
1825-31 kuuluisain sillanrakentajain John
Ren-nie’n, isän ja pojan johdolla). Sen yläpuolella
olevista silloista mainittakoon Southwark bridge
(216 m pitkä), Waterloo bridge (420 m pitkä,
9-kaarinen kivisilta, maailman kauneimpia),
Westminster bridge (7-kaarinen, 353 m pitkä
rautasilta), Yauxhall bridge ja Victoria 1. Chelsea
bridge. London bridgen alapuolella v:een 1894
ei ollut ainoatakaan siltaa, kunnes mainittuna
v. valmistui insinööritaidon mestariteos,
rakennus-tuiteellisestikin huomattava Tower bridge. Tämä
on kaikkiaan 805 m pitkä, kolmiosainen;
rannanpuolella ovat 82 m pitkät riippusillat, joiden
välissä 61 m pitkä kaksiosainen nostosilta, sekä
sen yläpuolella, 42,s m yi. vedenp., kahden mah-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
