Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Lontoon juutalaislähetysseura ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1135
Loorinki— Lope de Vega Carpio
1136
Loorinki, aluksen parras ja kylki
kummallakin puolella sen perärunkoa.
Loosi (ransk. loge) ks. Aitio.
Loot, Abrahamin (ks. t.) veljenpoika (1 Moos.
1131), vaelsi Kaldean Uurista Harraniin ja sieltä
Abrahamin mukana Kanaaniin. Erottuaan
sovussa Abrahamista hän asettui Jordanin
lakeudelle ja pelastui myöhemmin Sodoman ja Gomor
ran hävityksestä tvttärineen Soariin ja asui
sitten ..luolassa". Sukurutsauksen kautta, jonka
uhriksi hän tietämättään joutui, hänestä tuli
am-monialaisten ja moabilaisten kantaisä (vrt. 1
Moos. 12„ seur.; 13; 19). L. on ehkä alkuaan
kuulunut 1 Moos. 36IO:ssä mainittuun Lotan
nimiseen horilaiseen heimoon, joka oli Palestiinan
alkuasukkaita. Kertomus L:n vaimosta, joka
Sodoman ja Gomorran hävitystä paetessaan ,,katsoi
taakseen ja muuttui suolapatsaaksi" (1 Moos.
19j„) lähtee siitä muinaisitämaisesta käsityksestä,
että on kuolemansynti koettaa tarkastaa
jumalan salaista säätämystä ja hallitusta. Se on
varmaankin liittynyt johonkin Kuolleen-meren
läheisyydessä sijaitsevaan ihmisenmuotoiseen
suola-keilaan, jollainen „uskottoman sielun
muistopatsaan" nimellä mainitaan vielä ,.Salomon
viisaudessa" (107) sekä Josefuksen antikviteeteissa
(1, 11, 4). A. F. P-o.
Lootophagit (kreik. lötoplia’goi, <
löto’s-eräs hedelmä, phugein = syödä), „lootoksensyöjät",
kreik. kirjallisuudessa mainittu taruperäinen
kansa, jonka yksinomaisena ravintona olivat
lootospuun (Zizyphus lolus?) hedelmät. Heidän
maahansa pohjoistuuli vei Odysseuksen laivat
Malean-niemen kohdalta 9 päivässä. L.
kohtelivat Odysseuksen lähettiläitä ystävällisesti; mutta
jokaisen, joka maistoi isäntien tarjoamia
lootos-hedelmiä. valtasi vastustamaton halu jäädä sinne,
niin että Odysseus vain väkivalloin sai heidät
mukaansa matkalle. Myöhemmät kreik.
kirjailijat sijoittivat tav. 1. nyk. Tripolitaniaan.
0. E. T.
Lootus 1. 1 o o t o s. 1. Lumpeille läheinen
vesi-kasvisuku (Nelumbo). Pohjassa olevasta
juurakosta nousevat kankeat lehtiruodit kohottaen
kilpimäisen tai jonkunverran maljamaisen
leliti-lavan muutamia dm:ejä vedenpinnan yläpuolelle.
Kukat lumpeenkukan tapaiset, kukkapohjus
alassuin käännetyn kartion muotoinen, emit
sijaitsevat siinä olevissa syvennyksissä. Kaksi lajia,
joista punertavakukkainen A’elumbo nucifera kas-
Nelumbo nucifera.
vaa vanhan-maailman lämpöisissä osissa
Japanista ja Koillis-Austraaliasta idässä
Kaspianmereen lännessä, muinoin myös Niilissä. Sekä
intialaisten että muinaisten egyptiläisten pyhä
kasvi. Juurakko ja siemenet syötäviä. Toinen
laji N. lutea, jolla on keltaiset kukat, tavataan
itäisessä Pohjois-Ameriikassa. — Molempia
lajeja viljellään yleisesti akvarioissa. — 2.
Kreikkalaisten 1.-hedelmä oli paatsamalle lähisukuisen
etelä-euroopp. Zizyphus lotus pensaan marja, joka
muinoin oli tärkeä köyhän kansan ravintoaine. —
3. Roomalaisten libyal. l.-puu, jota he istuttivat
varjopuuksi. oli luultavasti jalavalle lähisukuinen
Celtis australis, jolla on kirsikoita muistuttava
hedelmä. — 4. Egypt. lootus ks. L u m m ek a
s-v i t. ’ J. A. W.
Lope de Vega Carpio, Felix (1562-1635),
Espanjan nerollisin näytelmänkirjoittaja, syntyi
Madridissa vanhemmista,
jotka olivat vanhaa
ga-licialaista aatelissukua. L.
oli tavattoman aikaisin
kehittynyt — jo
poikana hänen kerrotaan
olleen Alcalän
korkeakoulun kuulijana, itse hän
kertoo ,14-vuotiaana
kirjoittaneensa komedian „E1
verdadero amante". Ei
kumma, että hänelle
annettiin lisänimi „Monstruo
de la naturaleza’".
Samoin kuin Cervantes,
palveli Lope meriväessä, ja
vaikka hän „Armadan"
pirstaleiden mukana (1588)
palasi kotia, oli hän, kuten monet muut, ylpeä
ja itsetietoinen synnyinmaansa mahtavuudesta ja
suuruudesta. Tätä itsetietoisuutta oli omansa
lisäämään se luottamustoimi, joka L:lla
sihteerinä Alban talossa oli (v:een 1595). Vuosisadan
lopulta aina kuolemaansa asti L. hallitsee
espanjalaista näyttämöä. Hänen sanansa on
näyttämö-asioissa oraakkeli, ja nimi „Lope" muuttui,
kuten Perez de Montalban kertoo, ,.yleiseksi
sananparreksi, kun tahdottiin ylistää jotain hyvää
asiaa". L:n maine ja yleissuosio kasvaa
kasvamistaan kun hän (1610) valitsee Madridin
pysyväksi olopaikakscen ja kun hän toisen vaimonsa
kuoltua (1614) siirtyy hengelliseen säätyyn. L:n
tuotteliaisuus hiipaisee tarumaisuutta. Paitsi
kahta epopeaa. „Angelica" ja „La Jerusalén
con-quistada", hän kirjoitti 5 mytologista runoelmaa,
neljä laajaa historiallista runoa ja vallan
erikoislaatuisen mestarillisen burleskin eepoksen
..Gato-moquia", lisäksi monta didaktista runoa ja
kir-jallisteknilliset teokset „Arte nuevo de hacer
eo-medias" ja ,,Ars poetica". Mutta näihin ja
muihin teoksiin ei kuitenkaan perustu L:n päämaine.
vaan hänen nävtelmätuotautoonsa. Oman
tiedonantonsa mukaan hän on kirjoittanut 1,500
komediaa. joista noin 500 on säilynyt, joskaan eivät
kaikki ole painettuja. L:n draamallisten teosten
kokonaispainosta, tätä runoilijan
jättiläismuisto-merkkiä. valmistelee Academia Espa nol a.
L. on pysynyt vapaana niistä
hovilaisvaikutuk-sista, jotka vasta Filip IV:nnen aikana olivat
tuntuvia, ja hänellä on juurensa kokonaan
kansallisessa maaperässä. Innostuneena hän siirtää
Lope de Vega.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
