- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 5. Kulttuurisana-Mandingo /
1137-1138

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Lopenjärvi ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1137

Lopenjärvi—Loppi

1138

näyttämölle Espanjan historian loistokaudet,
mutta käsittelee myös muita, mitä vaihtelevimpia
aiheita, varsinkin mestarillisesti naisen
lemnien-elämää. Lope työskenteli tavattoman nopeasti,
hänen kerrotaan usein kirjoittaneen näytelmän 24
tunnissa. Siitä johtuu useiden hänen näytelmiensä
rakenteen puutteellisuus. Mutta sitä korvaa
täysin mitä uhkuvimmau kekseliäisyyden rikkaus ja
mitä monisärmäisin mielikuvitus, mitkä luovat
hänen näytelmiinsä niiden päälumouksen. L:n
etevimpien kappaleiden luetteleminen ei tässä voi
tulla kysymykseen, mainittakoon ainoastaan
muutama niistä: ,.La Imperial de Oton", „Los tres
diamantes", „Despertar å quien duerme", „La
Judfa de Toledo", „La liermosa Ester" (mainitut
kappaleet ovat vaikuttaneet F. Grillparzerin
tuotantoon) ; ,,La Estrella de Sevilla", „E1 mejor
alcalde el rey", „La moga del cäntaro", ,.La
fuerza lastimosa", ,.E1 villano en lurincon", ,,EI
mayor imposible", „Amar sin saber a quien".
[Montalvan, „Fama postuma ä la vida y muerte
de L." (1836) : L. Quesnel, „L.. sa vie et ses
derniers amours" (1881); Lafond, „Essai sur la
vie et les æuvres de L." (1857); Damas Hinard.
..Notice sur L." (1881) ; Dorer. ,,Die Lope de
Vega-Literatur in Deutschland" (1885);
Hen-nings, „Studien zu L., Klassifikation seiner
Come-dias" (1891) : Eennert, „Life of L. de V." (1905).]

J. H-l.

Lopenjärvi, järvi eteläpuolella Lopen
kirkonkylää, suurin pituus n. 8 km, suurin leveys n.
3 km. pinnan korkeus n. 106 m yläp. merenp.
L:stä laskee Lope n joki 1. Isojoki Kesi- ja
Alasjärvien kautta Kernaalanjärveen j. n. e.
Va-uajaveteen. L. Tl-nen.

Lopen kartano. 1. Allodisäteri Paimiossa.
Mainitaan jo 1405. jolloinka se oli Spåra-suvun
hallussa. Tältä suvulta se näyttää naimisen
kautta 1500-luvun alkupuolella joutuneen
Jäger-horn-suvulle, jonka sukutilaan Spurilaan
kartano on siitä alkaen melkein katkeamatta
ollut ja yhä on yhdistettynä. — Käsitti ennen
9 tilaa, yhteensä 6 ’/o manttaalia, 2.500 ha;
nykyään 7 tilaa tai tilan osaa, yhteensä n. 4
manttaalia, 1.000 ha.

— 2. Ratsuvelvollinen säteri Lempäälän
pitäjässä, 5 km kirkolta. 1 1/2 km Moision pysäkiltä.
Kartanon muodostavat nykyään Norrkullan,
111-kullan ja Pietilän tilat Herralan ja Moision ky
Iissä. 1 3/( manttaalia. 926 ha. — Tila on ollut
useita miespolvia Mæxmontan-suvulla. Nyk.
omistaja tehtailija F. Selin. — Puinen
kaksikerroksinen päärakennus on v:lta 1790. A. Es.

Lopez [löpepj, Francisco Soi a no
(1827-70), Paraguayn presidentti; hänen isänsä oli
Don Carlos Antonio L., joka hallitsi
Para-guayta 1844-62 itsevaltiaana presidenttinä; tuli
jo 1845 kenraaliksi ja oli 1853-55 lähettiläänä
Euroopassa, missä tutki varsinkin Preussin
sotalaitosta; pääsi 1855 sotaministeriksi ja valittiin
isänsä kuoleman jälkeen 1862 presidentiksi. L. oli
tavattoman kunnianhimoinen ja tahtoi suurilla
valloituksilla hankkia itselleen mainetta ja
laajentaa alueitansa. Lisättyään armeiaansa L. 1864
aloitti sodan Brasiliaa vastaan, sen johdosta että
tämä oli sekaantunut Uruguayn sisällisiin
asioihin, ja 1865 myöskin Argentiinaa vastaan.
Jouduttuaan tappiolle hän peläten vehkeilyjä
syntyvän Paraguayssa pani 1868 toimeen täydellisen

hirmuvallan, kunnes brasilialaisten yllättämänä
1870 menetti henkensä. L:n omavaltaisen
hallituksen aikana Paraguayn väkiluku väheni
tuntuvasti ja maa joutui taloudelliseen rappiotilaan.
[Masterman, ,,Seven eventful years in Paraguav".]

J. F.

Lophius piscatorius ks. M e r i k r o 11 i.

Lophobranchii ks. Tupsu kiduksiset.

Lophodermium, kotelosieniin kuuluva suku.
jonka lajit m. m. esiintyvät loisina havupuiden
neulasissa. Tunnetuin on L. pivastri, joka elää
meidän mäntymme neulasissa aiheuttaen erityisen
karistetauti- (ks. t.) muodon (Selititte).
Sieni on yhtä laajalti levinnyt kuin mänty ja
meillä se on yhtä vanha kuin sen isäntäkasvikin,
minkä paleontologisista löydöistä voi päättää.

J. 1. L.

Lophyrus ks. Lehtipistiäiset ja
Män-nynneulapistiäiset.

Lop-Nor, myös L o b-N o r, laaja, matala, osaksi
kaislikkojen täyttämä arojärvi Keski-Aasiassa.
Kvenlunin pohjoispuolella 800 m yi. merenp.
Siilien laskevat Tarim ja Tsertsen-darja. Kiina!,
kartoista päättäen L.-N. on aikaisemmin ollut
n. leveysastetta pohjoisempana kuin nykyään,
mutta myrskyjen kuljettama hiekka on
vähitellen siirtänyt sen nykyiselle paikalleen, josta se
uudelleen S. Iledinin arvelun mukaan on
siirtymässä pohjoiseen päin. Vanhalla ajalla silloisen
L.-N:n rannoilla oli kukoistavia asutuskeskustoja,
jotka hävisivät järven siirryttyä pois. [S. Hedin.
„Forschungsreise nach dem L.-N."; H.
Schmitt-henner, „Das L.-N.-Problem und seine Lösung"
aikakauskirjassa „Geogr. Zeitschrift" 1910.]

E. E. K.

Loppi (ruots. L o p p i s). 1. Kunta, Hi
meen 1., Hauhon kihlak., Lopen-Rengon nimis
miesp.; kirkolle Launosten asemalta (Riihimäen
Lopen yksityisellä radalla) 11 km ja Talvion ase
malta (Pyhäjärven-Hyvinkään yksit, radalla.
12 km. Pinta-ala 586,7 km2, josta viljeltyä m a ats
8.092 ha (siinä luvussa luonnonniityt 1.453 ha)
(1910). Manttaalimäärä 42,8229, talonsavuja 201.
torpansavuja 322 ja muita savuja 405 (1907).
7,760 as. (1912) : 1,346 ruokakuntaa, joista
maanviljelystä pääelinkeinonaan harjoittavia 907 ia
teollisuutta 173 (1901). 1,228 hevosta, 4.065
nautaa (1910). — Kansakouluja 12 (1913). Kunnan
lääkäri, apteekki, kunnansairaala. Säiistöpankk
(talletukset v. 1912 n. 1.100.000, omat varat r,
65.000). — Teollisuuslaitoksia: Kesijärven. Saja
niemen. Topenon ja Lävliäisten sahat: Topenon
Pilpalan, Yanhankosken ja Nummisten myllyt:
Santamäen tiilitehdas; Kormun ja Luutasuon
turvepehkutehtaat. Vanhoja kartanoita: Salo ja
Kormu. Nuorempia huomattavia kartanoita:
Leppäniemi, Salmio, Leppälahti ja Santamäki.—
2. Seurakunta, konsistorillinen, Porvoon
hiippak.. Tuusulan rovastik.; todennäköisesti
omana pitäjänä jo katolisen ajan lopulla,
vaikkakin historiallisissa tiedoissa mainitaan sellaisena
vasta 1529 tahi 1530. oli 1549-52 Janakkalan
anneksina. mutta 1550-luvun lopulla 5 vuotta
Vihdin kappelina ja sen jälkeen jonkun aikaa
laajempana kirkkopitäjänä, kunnes se taas tuli
Janakkalan anneksiksi. jommoisena se pysyi aina
vuoteen 1639. jolloin se lopullisesti sai oman
kirkkoherran. Kirkko tiilestä, rak. 1885-88:
olemassa on myöskin vanha. n. 1560 ..Santa Pirie-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Nov 12 16:29:03 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/5/0615.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free