- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 5. Kulttuurisana-Mandingo /
1141-1142

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Lorentz ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1141

Lorentz—Loria

1142

H. A. Lorentz.

(1857-85), joka testamenttasi n. 150,000 kruunua
käytettäväksi enintään 50 vuoden kuluessa
mainittuun tarkoitukseen Ruotsissa. Näillä varoilla
on m. m. 1890-99 julkaistu sarja tutkielmia
„Skrifter utgifna af Lorénska stiftelsen".

Lorentz [lörents], II e n r i k Antoon
(s. 1853), alankoni, fyysikko, Leidenin yliopiston
professori vista 1878. L:n
tutkimukset koskettelevat
etupäässä matemaattista
fysiikkaa kuten
kineettistä kaasuteoriaa, valon
ja sähköaaltojen
säteilylakeja sekä
elektroniteo-riaa, jonka perustajia hän
on. Hänen käsityksensä
mukaan sähkö on pienien
sähköhiukkasten,
elektronien, kokoomus samoin
kuin kappale on atomien
yhdistymä. Zeemanin
havaittua, että vahva
magneettinen kenttä halkaisee
hehkuvan kaasun
homogeenisia spektraali viivoja,
L. selitti tämän n. s. Z e e m a n i n il m i ö n
synnyn elektroniteorian avulla. Hän sai sentähden
yhdessä Zeemanin kanssa Nobel-palkinnon 1902.
Monet elektroniteoriaa koskettelevat
tutkimuksensa hän on yhdistänyt teokseen „Ergebnisse
und Probleme der Elektronentheorie" (1905,
2:nen pain. 1900). Tärkeät ovat myös L:n
tutkimukset liikkuvassa kappaleessa tapahtuvista
sähkö- ja valoilmiöistä. L. on luentonsa julkaissut
osaksi oppikirjoina. Hän on kirjoittanut m. m.
oppikirjan differentsiaali- ja integraalilaskennosta
(,.Leerl:oek d. differentiaalen integraal rekening".
1882: käännetty saks.). fysiikasta (..Beginselen
der natuurkunde", 1888-90. käänn. saks.) sekä
analyyttisestä geometriasta. TT. S:n.

Lorentz /lörcnls], L u d v i g V a 1 e n t i n
(1829-91), tansk. fyysikko ja matemaatikko, tuli
Kööpenhaminan sotakorkeakoulun opettajaksi
1806. josta virasta hän erosi 1887, antautuen
Carlsbergin rahaston avustamana yksinomaan
tieteelliseen työhön. L. oli ennen kaikkea
kykenevä matemaattinen fyysikko, mutta hän omisti
aikaansa fysikaaliseen kokeilemiseenkin. Sen
ohessa hän kirjoitti huomattavia puhtaasti
matemaattisia teoksia. Valo, lämpö ja sähkö ovat
varsinkin olleet hänen tutkimuksensa esineenä,
ja hän koettaa löytää näitten ilmiöitten yhteyttä.
Hänen onnistuikin osoittaa, että
valonvärähdyk-sillä on samanlaisia ominaisuuksia kuin
sähkövirroilla („Sur l’identité des vibrations de la
lumière et des courants électriques", 1867)
tuntematta Maxwellin kaksi vuotta aikaisemmin
esittämää elektromagneettista valoteoriaa. L. on
esittänyt laajakantoiset tutkimuksensa
taite-indeksien määräämisestä kahdessa ,,Recherehes
expérimentales et théoriques sur les indices de
réfraetion" (1860 ja 1875) nimisessä julkaisussa.
Ilän tutki usean metallin lämpöjohtokvkyä,
saadakseen selville niiden ja samojen aineiden
sähköjohtokykyjen keskinäiset suhteet.
Sähkö-johtokyvyt hän määräsi oman keksimänsä
menetelmän avulla absoluuttisessa mitassa. Tunnetut
ovat L:u oppikirjat „Læren oin lyset" (1876)
ja ..Læren om Varmen" (1877). TT. S

Lorenz /lö-rcnts], Ottokar (1832-1904), saks.
historioitsija; oli 1857-65 arkistovirkamiehenä
ja v:sta 1860 myöskin professorina Wienissä,
mistä 1885 siirtyi Jenaan. L. harrasti erityisesti
genealogista tutkimusta; teoksia: ,,Deutsche
Ge-schichte im 13. und 14. Jahrhundert" (1863-67),
..Deutschlands Gescliichtsquellen im Mittelalter
seit der Mitte des 13. Jahrlmnderts" (1870), „T)ie
Geschiehtswissenschaft in Hauptrichtungen und
Aufgaben" (1886), ..Staatsmänner und
Geschichts-schreiber des 19. Jahrhunderts" (1896),
,.Lehr-bucli der gesamten wissenschaftlichen
Genea-logie" (1898), ,,Kaiser Wilhelm und die
Begriin-dung des Reiches 1866-71", jossa hän esittää
Saksan valtakunnan perustamisen etupäässä keisari
Wilhelm in ansioksi.

Lorenzo de’ Medici ks. Medici.

Loreto /-("’-/. kaupunki Italiassa, Anconan
provinssissa, 4 km Adrian merestä, kukkulalla
Muso-nen oik. rannalla; 1.178 as. Piispanistuin, lukio,
teknillinen koulu; huomattavia rakennuksia:
je-suiittakollegi, Palazzo Apostolico, tuomiokirkko
Chiesa della Casa santa (rak. 1465-1587 Majano
ja Bramante), jonka edustalla paavi Sixtus V:n
muistopatsas. Tuomiokirkossa on Sansovinon,
Lombardon y. m. marmorilla päällystämä S a n t a
Casa (,.pyhä maja"), jossa legenda kertoo
Neitsyt Maarian syntyneen ja asuneen, ja jonka
enkelit kuljettivat turkkilaisilta suojaan ensin
Fiumen läheiseen Tersattoon ja lopulta L:oon
(1295). Eräässä komerossa on setripuusta
veistetty, kullalla ja jalokivillä koristeltu mustunut
madonnan kuva, tarun mukaan apostoli
Luukkaan valmistama. Näille pyhille muistomerkeille
saapuu vuosittain suuret määrät pyhiinvaeltajia
(n. 50.000). vaikka ei enää niin paljon kuin
ennen (200.000). Kirkolle kuuluvan,
pyhiinvaeltajani kartuttaman aarteen ranskalaiset ryöstivät
1798. (E. E. K.)

Lorey /-iei]. Tui sk o von (1845-1901), saks.
metsänhoitoni ies, professori Tiibingenin
yliopistossa, vv. 1898-1901 saman yliopiston rehtorina.
- Julkaissut useita teoksia metsänarvioimisen
alalta sekä 1887-88 käsikirjan „Handbuch der
Forstwissenschaft". joka on paras laatuaan. V:sta
1878 L. toimitti aikakauslehteä „Allgemein"
Forst- und Jagd-Zeitung".

Lorgnetti ks. L o r n j e 11 i.

Lori (Stenops), puoliapinoihin kuuluva
Itä-Intiassa elävä suku. jonka lajit ovat pieniä,
hännättömiä. hoikka
ruumii-sia, isosilmäisiä,
hidasliikkeisiä yöeläimiä. Syövät sekä
eläimiä (lintuja) että
kasvis-aineita. Hoikka 1. (H.
gra-cilis) on n. 25 cm pitkä,
kuono pitkä ja suippo,
raajat erittäin hoikat. Elää
Ceylonissa. Hidas 1. (8.
tardi-gradus), joka asustaa Intian
metsissä ja Sunda-saarilla.
on edellistä hiukan suurempi
ja kaikin puolin tanakampi.

P. li.

Loria //ö-/, Achille (s. 1857). it. sosiologi
ja taloustieteilijä, v:sta 1903 professorina Tori
nossa. L:ii yhteiskunta-oppi perustuu osittain
Marxin materialistiseen historiankäsitykseen osit
tain Ricardon maakorko-oppiin, joita hän kui

Hoikka lori.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Nov 12 16:29:03 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/5/0617.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free