- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 5. Kulttuurisana-Mandingo /
1143-1144

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Lorentz ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1143

Lorient—Los Angeles

1144

tenkiii on itsenäisesti muodostellut. Hän ei luule,
että kapitalistinen järjestelmä on
välttämättö-mästi vievä kollektivistiseen
yhteiskuntajärjestykseen, vaan on sitä mieltä, että kapitalismin
sijalle on tuleva kooperatsioni, s. o. pääomaa
omistavien tuottajien ja pääomaa vailla olevien
työntekijäin keskinäiset, vapaat yhteenliittymät,
jotka jakavat tuotannon tulokset tasan osallisten
kesken; teoksia: „La rendita fondiaria e la sua
elisione naturale" (1880), ,.La legge di
popo-lazione ed il sistema sociale" (1882), „La teoria
economica della eostituzione politica" (1886; uusi
painos 1902 nimellä .,Le basi economiche della
eostituzione sociale", käännetty ranskan, saksan
ja englannin kielille), „Analisi della proprietà
capitalista" (1889), „Problemi sociali
contempo-ranei" (1895), „La eostituzione economica odierna"
(1899), ..La sociologia" (1900), „Verso la giustizia
sociale" (1904), „La morphologia sociale" (1905),
,.La sintesi economica" (1909). J. F.

Lorient
riä’J, alkuaan L’0 r i e n t, [-merikaupunki Ranskassa, Bretagnen etelärannikolla
Mor-bihanin departementissa, suojaisen, syvimmillekin
merialuksille kuljettavan. Blavet ja Scorff
nimisten jokien yhteisen suulahden rannalla; 46.353 as.
(1906). L. on tärkeä sotalaivaston asemapaikka,
lujasti linnoitettu; suuria laivaveistämöitä ja
telakoita, köysitehtaita, konepajoja y. m.
laivaston tarpeiksi. Myös yksityisiä teollisuuslaitoksia.
Useita sotilaallisia oppilaitoksia. Kauppa
melkoinen. — L:n sataman suulla on linnoitettu,
satamaa suojaava kaupunki Port Louis. — L:n
perusti Compagnie des Indes Orientales (per.
1664), joka sille antoi nimen. V. 1795
ranskalaisten emigranttien laivasto sai L:n luona
voiton tasavallan laivastosta. E. E. K.

Lorinser, Karl Ignatius (1796-1853), saks.
lääkäri, toimi 1825-51 Oppelnissa hallitus- ja
lää-kintäneuvoksena ja v:sta 1835 kätilölaitoksen
johtajana. Kirjoitti m. m. „Untersuehungen iiber
die Rinderpest" (1831), „Die Pest des Orients"
(1837) ja „Zum Schutz der Gesundheit in den
Schulen" (1836). Viimemainitusta kirjoituksesta
oli seurauksena ruumiinharjoitusten
käytäntöön-ottaminen uudelleen saks. kouluissa. Omatekemä
elämäkerta (1864). E. Th-n.

Loris-Melikov, Mihail Tarielovits
(1826-88), kreivi, ven. kenraali ja hallitusmies,
armeenialaista sukuperää; tuli upseeriksi 1843;
otti v:sta 1847 osaa sotaretkiin Kaukaasian
vuorikansoja vastaan ja itämaisen sodan aikana
Karsin piiritykseen; tuli 1856 kenraalimajuriksi,
1875 kenraaliksi. Vv:n 1877-78 sodassa hän oli
Aasian puolella toimivan Venäjän armeiau
todellisena ylipäällikkönä; kärsi ensin tappioita,
mutta lopetti senpuolisen sodan onnellisesti
Karsin valloituksella marrask. 1877; korotettiin
kreiviksi 1878; toimittuaan tarmokkaasti alisen
Volgan varsilla riehuvan ruton vastustamiseksi
nimitettiin 1879 Harkovin kenraalikuvernööriksi.
Talvipalatsissa helmik. 1880 tapahtuneen
dvna-miittiräjähdyksen jälkeen L. kutsuttiin Pietariin,
niissä tuli „korkeimman toimeenpanevan
komissio-nin" päälliköksi saaden miltei rajattoman vallan
ja vähän myöhemmin sisäasiainministeriksi.
Terroristisen liikkeen tukahuttamiseksi tarvittiin
hänen mielestään, ei ainoastaan ankaruutta, vaan
myöskin sisällisiä parannuksia, ja hän sai
Aleksanteri II:n ryhtymään valmistaviin toimiin hy-

vin rajoitetulla vallalla varustetun
kansaneduskunnan kokoonkutsumiseksi, mutta kun keisari
kohta tämän jälkeen maalisk. 1881 murhattiin,
täytyi L:n luopua virastaan toukok. sam. v.

J. F.

Lorm, Hieronymus, salanimi, jota käytti
kirjailija Heinrich Landesmann (ks. t.).

L’Orme, Philibert de ks. D e 1 o r m e.

Lornjetti (ransk. lorgnette), sangattomat
silmälasit. L:ssa on joko kaksi lasia tai yksi lasi.
L:ia käyttävät tavallisesti naiset. L:ssa on erikoi
nen koteloksi kääntyvä varsi.

Lorrain [lörd’], Claude ks. G e 11 é e.

Lorraine [lorVn], vanha, alkuaan Saksalle,
sittemmin Ranskalle kuulunut maakunta, käsittää
maantieteellisen kokonaisuuden: Vogeseista idässä.
Maasin ja Argonnen rinteille lännessä
pengermäi-sesti alenevan ylänkömaan, joka pohjoisessa
rajoittuu Luxemburgin ylätasankoon. V. 1871 Ranska
luovutti sen koillisosan Saksalle (ks.
Lothringen, jossa myös L:n historia). Ranskalle jäivät
departementit Meuse, Vosges sekä osat Meurtlien
ja Moselien departementeista, jotka sitten
yhdistettiin nimellä Meurthe-et-Moselle. L. käsittää
17,424 km2, 1,227,540 as. (1906), 70 km2:llä.
Pääelinkeinona on maanviljelys, etenkin
viiniköynnöksen ja (Moselin laaksossa) tupakan viljelys.
Pääpaikka on Nancy, jossa myös alueen
suurimmat teollisuuslaitokset. — L:n kehitykseen painaa
huomattavasti leimansa etuvartioasema Saksaa
vastaan; luoteesta kaakkoon kulkee ensimäisen
puolustuslinjan linnoitusketju, keskustoina
Ver-dunin, Toulin, Epinalin (ja ulkopuolella L:ia
Bel-fortin) lujat linnoitukset. E. E. K.

Lortzing [lortsirjk], Albert (1801-51), saks.
oopperasäveltäjä ja näyttelijä. Toimi
kapellimestarina Leipzigissä 1844-45 ja 1849, Wienissä
1846-48, Berliinissä 1850-51. L:n vahvimpana puolena
oli huumori: useat hänen teoksistaan ovat yhäkin
suosiossa ..Zar und Zimmermann" (1837),
,,Wild-schiitz" (1842), „Undine" (1845), ..Waffenschmied"
(1846). [Diiringer, „Albert L." (1851).] I. K.

Los Angeles [esp. anheles, engl. änjaliz]. 1.
Kaupunki (alkuaan La Puebla de nuestra senora
de la Reina de los Angeles = „Neitsyt Maarian,
enkelikuningattaren kaupunki") Yhdysvalloissa,
Kalifornian valtion eteläosassa, 25 km Isosta
valtamerestä pienen L. A. nimisen joen varrella;
319.198 as. (1910; 1890: 50,395; 1900: 102,479).
L. A.. Kalifornian hedelmäviljelyksen keskustoja,
sijaitsee keinotekoisen kastelun avulla puutarhan
tapaan viljellyllä tasangolla, etelämaisten,
istutettujen hedelmäpuistojen keskellä; ilmasto on
erittäin suopea (tammikuun minimi keskimäärin
+ 7° C) ja terveellinen, josta syystä L. A:ta
käytetään paljon talvenviettopaikkana. Kaupunki on
yleensä kaunis ja uudenaikainen, useita
huomattavia rakennuksia; niiden tyylissä tuntuu
espan-jalais-maurilaista vaikutusta. Useista
sivistyslaitoksista mainittakoon: yleinen kirjasto (110,000
nid.), Ameriikan arkeologisen laitoksen lounaisen
osaston kokoelmat, Etelä-Kalifornian yliopisto
(oppilaita 1,483, opettajia 205; 1909), useita
col-legeja. — Teollisuuden tuotantoarvo 1905 180
milj. mk. (teurastuslaitoksia, konepajoja, myllyjä,
sahoja y. m.). Polttoöljylähteitä on runsaasti,
osaksi kaupungin rajojen sisäpuolella.
Etelän-hedelmien (appelsiinien, sitruunain, viikunain
y. m.) vienti Yhdysvaltain muihin osiin on hy-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Nov 12 16:29:03 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/5/0618.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free