- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 5. Kulttuurisana-Mandingo /
1145-1146

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Lošeerata ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1145

Loseerata—Lothringen

1146

vin suuri samoinkuin muukin kotimainen kauppa.
Ulkomainen kauppa ja liikenne sitävastoin
vähäpätöisiä (vienti 1,« milj. mk. 1908). Liikennettä
valtakunnan muihin osiin välittävät useat itään
ja pohjoiseen haarautuvat rautatiet; monta
rautatietä käy sitäpaitsi rannikolle, m. m. L. A:n 45
km etelämpänä olevaan San Pedro nimiseen
satamaan (aallonmurtajalla suojattu). -— L. A:n
perustivat espanjalaiset 1781. Yhdysvaltalaiset
valloittivat sen 1847. V. 1850 siinä "oli 2,000 as.
— 2. Kaupunki (Ciudad de los Angeles) Chilessä,
Biobion maakunnan pääkaupunki; 7,622 as.
(1901). E. E. K.

Loseerata (ransk. loger, ks. Loge), asustaa,
majailla.

Loserth [läzertj, Johann (s. 1846): itäv.
historiantutkija, v:sta 1893 professorina Grazissa,
tutkinut varsinkin liussilaisen liikkeen historiaa-,
teoksia: ..Beiträge zur Geschichte der husitischen
Bowegung" (1878-95), „Hus und Wiclif" (1884),
..Geschichte des späteren Mittelalters" (1903).

Lossaus (ruots. lossning), lastin purkaminen.

Losserokala ks. Jäykkäleukaiset.

Lossi, lauttavene, maantielautta.

Lot ks. L o o t.

Lota ks. M a d e.

Lothar [lötar], frankkilais- ja
saksalais r o o m a 1 a i s i a keisareita.

1. L. I (795-855), Ludvik Hurskaan vanhin
poika; hali. v:sta 814 Baierissa, otti 817 osaa
valtakunnan ensimäiseen jakoon, sai 822 Italian
ja seur. v. paavilta keisarinkruunun. Kun
Ludvik 829 antoi toisesta aviostaan syntyneelle
pojalleen Kaarlelle Alemannian, nousivat L. sekä
hänen veljensä Pipin ja Ludvik kapinaan ja
syök-sivät isänsä valtaistuimelta 830; saksalaisten
avulla Ludvik Hurskas kuitenkin sai takaisin
valtansa. Uudessa kapinassa 833 L. voitti veljineeu
kavalluksen avulla ja pakotti isänsä alistumai.n
häpeälliseen kirkonrangaistukseen, mutta nyt
veljet luopuivat L:sta, Ludvik asetettiin taas
valtaistuimelle ja L:n täytyi alistua; hän sai pniiU
vain Italian alikuninkaana. Pipinin kuoltua L.
pääsi jälleen armoihin ja sai uudessa jaossa
lisäksi Austrasian (paitsi Baieria) 839. Isänsä
kuoltua 840 L. vaati keisarina koko monarkian
yliherruutta. mutta Ludvik ja Kaarle voittivat
hänet Fontenoyn tappelussa 841, jota seurasi
Ver-dunin sovinto 843. Tässä L. sai, paitsi
keisarin-arvoa ja Italiaa. Burgundian sekä Reinin,
Maa-sin ja Sclielden väliset maat Pohjanmereen
saakka ynnä Frieslandin Reinin oik. rannalla.
Sairautensa tähden L. vielä eläessään jakoi
maansa poikainsa kesken, jolloin Ludvik II sai
keisarinkruunun ja Italian, nuorin, Kaarle,
Bur-gundin, ja Lothar II muut maat
(„Lothringe-nin"). L. meni ennen kuolemaansa luostariin.

2. L. II Saksilainen (n. 1060-1137), hali.
v:sta 1125; Supplinburgin kreivi, Saksin
herttua; kannatti Henrik V:n kapinaa tämän isää
Henrik IV:tä vastaan ja sai palkinnoksi siitä
1106 Saksin herttuakunnan, missä Billungien
suku oli sammunut. L. nousi senjälkeen Henrik
V:täkin vastaan ja sai Welfesholzin voiton 1115.
Henrikin kuoltua L. valittiin kirkollisen puolueen
vaikutuksesta keisariksi Hohenstaufien
vaatimuksista huolimatta. Kun L. vaati Hohenstaufeilta,
Henrik V:n perillisiltä, niitä alueita, jotka frank
kilaiset keisarit olivat anastaneet, syttyi sota

1127; L. sai apua Baierin herttualta Henrik
Yl-peältä (Welf-sukua), jolle hän naittoi tyttärensä.
V. 1135 Hohenstaufit alistuivat; L. voitti myös
slaavilaiset Elben itäpuolella ja antoi Albrekt
Karhulle Pohjoisen rajamaan (Nordmarkin) 1134.
L. kävi kahdesti Italiassa; otti paavilta
riidanalaiset kreivitär Matildan perintötilukset vastaan
lääninä; pakotti lombardilaiset kaupungit
alistumaan ja taisteli Sisilian kuningasta Rogeria
vastaan; sekaantui myöskin Tanskan asioihin.
Jätti kuollessaan vävylleen Henrikille Saksin.

G. R.

Lothar II [lötar] (k. 869), Lothringenin
kuningas, keisari Lothar I:sen toinen poika, peri
isänsä luopuessa hallituksesta 855 maan Reinin,
Maasin ja Shelden välillä sekä Frieslandin, jotka
alueet hänestä saivat nimensä (Lotharingia,
Lothringen). Sai veljensä Kaarlen kuoltua 863 myös
osan Burgundia. L. on tunnettu riidastaan
paa-vinistuimen kanssa, hän näet hylkäsi ensimäisen
puolisonsa Theutbergan ja nai jalkavaimonsa
Valdradan, mutta paavi Nikolaus I pakotti,
„pseudo-iäidorisiin dekretaaleihin" nojautuen,
hänet pannan uhkauksella ottamaan Theutbergan
jälleen vaimokseen sekä pani viralta Trierin ja
Kölnin arkkipiispat, jotka olivat kannattaneet
kuningasta. L. ei jättänyt jälkeensä laillista
perillistä; hänen veljensä keisari Ludvik II anasti
L:n kuoltua Burgundin osan; Lothringenin
jakoivat keskenään L:n sedät Ludvik Saksalainen
ja Ranskan hallitsija Kaarle Kaljupää Mersenin
sovinnossa 870. G. R.

Lothar (ransk. Loihaire), (941-986), Ranskan
kuningas, hali. v:sta 954, Ludvik Merentakaisen
(d’Outre-mer) poika. Todellinen valta oli tähän
aikaan vasallien käsissä; mahtavinta heistä, Hugo
Capet’ta vastaan L. sai tukea enoltaan, Saksan
keisarilta Otto Suurelta. Tämän kuoleman jälkeen
L. yritti 978 valloittaa Ala-Lothringenin, mutta
ei onnistunut, ja sen sijaan Saksan hallitsija Otto
II teki hävitysretken aina Pariisin muureille
saakka. Rauha sovittiin 980. L. ei ollut
kyvytön, mutta olosuhteet olivat hänelle vastaisia.
[Lot. ,.Les derniers Carolingiens" (1891).] G. R.

Lothringen (myös Saksan L.; ransk.
Lor-ruine), Saksaan kuuluvan Elsass-L:n
valtakunnan-maan toinen, pienempi pääosa, muodostaen L:n
alueen; 6.228 km=, 655.211 as. (1910), 105 knr:llä.
Pääväestö on ranskalainen; saksaa puhutaan
muutamissa pohjoisissa piireissä. Sitäpaitsi
käytetään ranskan ja saksan sekakieltä. N. 87 %
asukkaista katolilaisia (1905). — Pääelinkeino on
maanviljelys (vehnää), vaikka maa ei ole
hedelmällistä muualla kuin jokien laaksoissa (pääjoki
Mosel, siihen laskevat Saar. Nied y. m.).
Vuori-työ tuottaa runsaasti rautamalmia ja kivihiiltä
Saarin seuduilla. Teollisuudesta mainittakoon
villateollisuus, Metz keskustana. L. jakaantuu
8 piiriin; pääkaupunki on lujasti linnoitettu
Metz. — Elsass-L:n hallitus muutettiin 1911,
jolloin maa m. m. sai omat maapäivät (2
kamalia; ensimäisen jäsenet ovat osaksi
itseoikeutettuja, osaksi eri yhteiskuntaluokkien valitsemia,
osaksi keisarin määräämiä, toisen kamarin 60
jäsentä valitaan 5 v:ksi yleisen välittömän
äänioikeuden perusteella). E. E. K.

Historia. L:n nimi on eri aikoina
tarkoittanut eri alueita. Tavallisesti otaksutaan sen
johtuvan Lothar II:sta (Lotharingia = Lothariu

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Nov 12 16:29:03 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/5/0619.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free