- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 5. Kulttuurisana-Mandingo /
1147-1148

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Lošeerata ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1147

Loti—Lotja

1148

alue). Lothar I:n toisesta pojasta, joka isän
luovuttua kruunusta 855 sai alueen Reinistä länteen
Maas-virran toiselle puolelle saakka, luoteisessa
ulottuen Scheldeen asti. sekä Frieslandin. Hänen
kuoltuaan Ludvik Saksalainen ja Ranskan Kaarle
Kaljupää jakoivat keskenään tämän maan 870.
siten että ylinen Mosel ja alinen Maas tulivat
heidän osuuksiensa rajaksi. Ludvikin poika
Ludvik II anasti L:n kokonaan Saksalle, ja L. oli
(v:sta 911) yhtenä niistä viidestä
herttuakun-nasta. joihin Saksan valtakunta oli jaettuna.
Frieslandia. Elsassia ja Reinin vas. rannalla ole.
vaa Frankin osaa ei enää siihen luettu. — L:ia
tavoittivat edelleen Ranskankin hallitsijat, ja
L:n herttuat liittyivät useamman kerran
Ranskaan. Henrik I ja Otto I Suuri saattoivat
kuitenkin jälleen L:n vallanalaisuuteensa. V. 959
L. jaettiin kahteen herttuakuntaan,
pohjoisempaan n. s. Ala-L: iin, jota myöhemmin (1100
luvun lopulta) nimitettiin Brabantiksi, ja
eteläi-sempään n. s. Ylä-L:iin 1. 1loselniin, joka
yksin sittemmin säilytti L:n nimen. 1000-luvulla
ne olivat jälleen yhdistettyinä, mutta erosivat
sittemmin taas toisistaan.

Ala-L. hajaantui useampaan lääniin, joista
tärkein oli Brabantin lierttuakunta. V. 1429 sen
peri Burgundin herttua Filip Hyvä, jonka pojan
Kaarle Rohkean kuoltua 1477 se joutui tämän
vävylle, Habsburg-sukuiselle Maksimilianille (vrt.
Brabant, historia).

Ylä-L. (1. varsinainen L.) pysyi paremmin
kokonaisena, Saksan valtakuntaan kuuluvana
lierttuakuntana; Metzin. Toulin ja Verdunin
hiippakunnat kuitenkin erotettiin siitä niiden
joutuessa Ranskalle 1552. V. 1431 Anjoun kreivi
René peri L:n: hän yhdisti siihen Barin
herttua-kunnan. René I. joka myös oli perinyt Provencen
s< kä Napolin kruunun vaatimukset, luopui
sittemmin L:n hallituksesta vetäytyen Provenceen.
Hänen tyttärensä poika. René 1T. joutui sotaan
Burgundin herttuan Kaarle Rohkean kanssa,
joka tahtoi valloittaa hänen maansa, mutta
joutui tappiolle ja kaatui Nancyn luona. RenéII:sta
polveutui se herttuallinen suku. joka hallitsi
maassa v:teen 1738. Sittenkuin Ranskan
kuninkaat Ludvik XIII ja Ludvik XIV jo olivat
valloittaneet L:n ja pitkiä aikoja pitäneet sitä
hallussaan, vaihtoi main. v. herttua Frans
Stefan, Maria Teresian puoliso ja Itävallan
nykyisen hallitsijasuvun esi-isä. Wienin rauhan
päätöksen mukaan L:n Toscanaan. L. ja Bar
annettiin Ranskan silloisen kuninkaan. Ludvik XV:n
apelle. Puolan entiselle kuninkaalle Stanislaus
LeszczynskiMle: hänen kuoltuaan 1766 ne
joutuivat Ranskalle. V. 1871 Ranskan täytyi
luovuttaa koillisosa L:ia (osat Meurthen ja Moselien
departementeista) Saksalle (vrt.
Elsass-Lothringen, historia). G. R.

Loti /-’<’/> Pierre, oikeastaan Julien
Viaud (s. 1850). ransk. romaani- ja
matkakirjailija. syntyi Rochefort’issa polveutuen
hugenotti-suvusta. astui 17-vuotiaana meriväkeen,
matkusteli meriupseerina melkein kaikilla merillä ja
otti 1883 luutnanttina osaa Tonkingin sotaretkeen.
L. omaksui kirjailijanimekseen intialaisen kukan
nimen, jonka toverit pilkaten hänen ujouttaan
olivat hänelle pilanimeksi antaneet. L:n romaanit,
novellit ja matkakertomukset ovat hienon,
tunte-hikkaan taiteilijan kädestä lähteneet, niiden väri-

tys on ihailtavan moninainen ja erikoissävyinen,
ne liikkuvat enimmästi eksoottisilla aloilla ja hen
kivät usein syvää
surumielisyyttä. L:n
pääteokset: ..Aziyadé" (1879),
„Le mariage de L." (1882).
,.Le loman d’un Spahi"

(1881), „Fleurs d’ennui’

(1882), „Mon frère Yves"

(1883), „Pécheurs
d’Is-lande" (1886.
suomennettu) , ..Madame
Chrvsan-thème" (1887). „Au
Marin" (1890), „Le roman
d’un enfant" (1890,
autobiografia), „Fantöme

d’Orient" (1892),
„Jérusa-lem" (1895), ,.Ramuntcho"
(1897), „Matelot" (1898),
„Les derniers jours de
Pé-kin" (1901). „L’Inde (sans les Anglais)" (1903).
„Vers Ispahan" (1904), „La troisième jeunesse de
madame Prune" (1905), „Égypte" (1911). L. on
sitäpaitsi kirjoittanut hugenotti-draaman ..Judith
Renandin" (1898) ja suorasanaisesti kääntänyt
ranskaksi Shakespearen ..Kuningas Lear"in (1904).
V. 1891 L. tuli Akatemian jäseneksi. Hänen
kootuista teoksistaan ..(Euvres complètes", 011
ilmestynyt 8 nid. (1893-1903). [Hugo P. Thieme, „Guide
bibliographique de la littérature francaise", s.
254-255.] J. H-l.

Lotila, ratsutila Sääksmäen pitäjässä
Vanaja-veden vesistöön kuuluvan pienen sisäjärven
rannalla 4 km Valkeakosken tehdaskylästä
luoteeseen. käsittää 2 manttaalia, n. 1,100 ha. — Sen
omisti 1600-luvun lopulla Sääksmäen
kirkkoherran poika luutnantti Göran Palthen, aateloitu 1693
nimellä Lohjelm, ja se pysyi hänen suvullaan
jonkun matkaa 1700-lukua. Tila oli sitten
pitemmän ajan Bläfjeld-suvulla. jonka aikana m. m.
Aleksanteri I vieraili siellä 1819. L. vaihtoi
sitten muutaman kerran omistajaa, kunnes 1890
tuli nykyisen omistajansa maanvilj. O. E.
Olssonin haltuun. — Kaksikerroksinen, taitekattoinen
päärakennus on 1700-luvulta. A. Es.

Lotinapelto (1. P e 11 o 1 i n n u, ven. Lodejnoe
l’ole), Aunuksen lääniin kuuluva piirikunnan
pääkaupunki, Pietarin-Arkangelin postitien
varrella, Syvärinjoen eteläisellä rannalla, n. 60 km
mainitun joen suusta (Laatokalta); 50 km
Aunuksen kaupungista, n. 205 km Petroskoista.
1,581 as. (v. 1907). Pietari I:n muistopatsas
(valurautainen). — V. 1702 tsaari Pietari
matkatessaan Vienanmereltä, pysähtyi nykyisen L:n
paikalla ja perusti siihen laivatelakan
(,.Aunuksen telakka"), jossa sittemmin rakennettiin
Itämeren ensimäiset venäläiset sotalaivat. Pietari I
rakennutti tänne myös Pietarin ja Paavalin
kirkon. V. 1785 Katariina II muodosti L:sta
piirikunnan pääkaupungin. — L:n piirikunta
käsittää 9.632 km’-:n suuruisen maa-alueen,
pohjoisena rajanaan Syvärinjoki, itäisenä Äänisjärvi
ynnä siihen laskeva Megrajoki, eteläisenä
Novgorodin läänin raja ja läntisenä Laatokka. Tällä
alueella asui v. 1897 46,255 henkeä, joista
venäläisiä 37.051, vepsäläisiä 8.880, karjalaisia
106 ja luterinuskoisia suomalaisia 218. L. Jl-nen.

Lotja (ven. lodija’). 1. Pieni, matalakulkuinen
tykistön soutualus, jossa oli 50-mieliinen väestö.

Pierre Loti.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Nov 12 16:29:03 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/5/0620.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free