- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 5. Kulttuurisana-Mandingo /
1149-1150

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Lotokka ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1149

Lotokka—Lotze

1150

L:t mainitaan ensi kerran Ruotsin ja Venäjän
välisestä sodasta 1700-luvun alussa. Talvella
1701-02 Pietari Suuri oli rakennuttanut joukon
lotjia, joilla sitten suoritettiin sotatelitäviä
Laatokalla ja Peipos järvellä. -— 2. Lastiproomu;
myöskin sisävesillä lastia kuljettava
proomun-tapainen purje- tai höyryalus.

Lotokka, perintötila Kiihtelysvaaran
pitäjässä Hammaslahden rautatieasemalta 5 km
lounaaseen. Tilalla on saha ja pärehöylä.
Omistaja (1913) til. om. G. Zimmermann. — L:n
tilalla toimi karjakkokoulu v:een 1909. A. Es.

Lotteria (ransk. loterie, it. lotto), arpajaiset
(ks. t.) ; vrt. R a h a-a rpajaiset.

Lotti, Antonio (1667-1740), it. säveltäjä,
I.egrenzin oppilas. Toimi Venetsian San
Marco-kirkossa laulajana (1687), urkurina (1690) ja
kapellimestarina (1736). Oleskeli 1717-19
Dres-(lenissä, säveltäen hovia varten oopperoita.
Hänen parhaat teoksensa ovat kirkkomusiikin alalta
(oratoreja, messuja, y. m.) ; yleisimmin tunnettu
on 8-ääninen ..Crucifixus". I. K.

Lotto (it.), eräs seurapeli, jossa kullakin
osanottajalla on numeroiduilla (aina 90:een saakka)
ruuduilla varustettuja kortteja (1-3 korttia). Se,
joka pussista umpimähkään otetuilla
numero-nastoilla on saanut peitetyksi 5 peräkkäistä
kortin numeroa, on voittanut. Peli ei siis perustu
mihinkään taitoon.

Lotto, Lorenzo (n. 1480-1556 ja 1557
välillä), it. maalari venetsialaista koulua,
luultavasti Giovanni Bellinin oppilas. Muistuttaa
valohämyn käsittelyssä Corregica ja Leonardoa.
Hänen tuotteistaan mainittakoon ..Madonna ja
Kris-tus-lapsi" (Napoli’ssa), ,.P. Augustinus enkelien
seurassa" (1529; Venetsiassa), „Madonna" (1516:
Bergamossa), sekä viisi taulua Berliinissä: erään
arkkitehdin muotokuva, pari nuoren miehen
muotokuvaa, kaksi aittarinsiipeä („P. Sebastian".
..P. Kristofer" ja ..Kristus lausuu jäähyväiset
äidilleen"). Louvressa on L:n ,,Avionrikkoja
Jeesuksen edessä".

Lotus, m a i t e. kasvisuku hernekukkaisten
heimossa, n. 100 lajia lauhkeissa vyöhykkeissä,
yrttejä tai varpuja, joilla on
parilehtiset lehdet,
keltaiset tai punaiset kukat
sarjakukinnossa. liereän
hedelmän seinä aukeaa kahdeksi
kokoonkiertyväksi
puolikkaaksi. Meillä 1 laji
L.cor-niculatus enimmäkseen
merenrantaniityillä Etelä-Suo-messa. J. A. W.

Lotz /-tsj. Walter (s.
1863), saks. taloustieteilijä,
v:sta 1892 professorina
Münchenissä; teoksia: ..Die
Ideen der deutschen
llan-delspolitik von 1860 bis
1891" (1892), ..Die
Börsen-reform" (1897),
..Verkehrs-entwickelung in
Deutschland 1800-1900" (1900), „Zolltarif. Sozialpolitik,
Weltpolitik" (1902), ..Das Aufkommen der
Ueld-wirtschaft" (1908), ..Finanzreform im lieutigen
England" (1910): julkaisee viidessä L. Brentanon
kanssa sarjaa ..Müncliener volkswirtschaftliclie
Studien".

Lotus.

Lotze, Rudolf Hermann (1817-81), saks.
filosofi, synt. Saksin Bautzenissa, tuli 1838
Leipzigissä sekä filosofian
että lääketieteen
tohtoriksi. 1842 siellä
ylimääräiseksi filosofian
professoriksi, 1844 varsinaiseksi
professoriksi Göttingeniin;
siirtyi 1881 Berliiniin,
mutta kuoli sam. v. — L.
julkaisi 1840
runokokoelman „Gedichte", esitteli
jo 1841 filosofisen
maail-mankatsomuksensa perusteita ,.Metaplivsik"
nimisessä teoksessa ja julkaisi
1843 logiikan. Samalla
hän jatkoi
lääkeopillisia-kin tutkimuksiaan; useat
hänen varhaisemmat
teoksensa käsittelevät
lääketiedettä ta ikka fysiologian ja sielutieteen
rajamaita, niinkuin ,.Allgemeine Pathologie und
Therapie als meehanisehe Naturwissenschaften"
(1S42), muutamat kirjoitukset R. Wagnerin
toimittamassa „Handwörterbuch fiir Physiologie",
m. m. suurta huomiota saanut kirjoitus „Leben :
Lebenskraft" (1843), „Allgemeine Physiologie
des körperlichen Lebens" (1851), ..Medicinische
Psychologie oder Physiologie der Seele" (1852).
Sittemmin ilmestyivät L:n filosofiset pääteokset
..Mikrokosmus. Ideen zur Naturgeschichte und
Geschic-hte der Menschheit" (3 os. 1856-64, 5:s
pain. 1896 seurr.) ja „System der Philosophie
I Logik, II Metaphysik" (1874-79); sitäpaitsi
„Geschichte der Aesthetik in Deutschland" (1868).
L:n kuoleman jälkeen painatettiin hänen
yliopistollisissa luennoissaan sanelemiansa filosofian
eri haarojen ..peruspiirteitä" (8 vilik., —
„Grund-ziige der Metaphysik", „Gr. d. praktischen
Philosophie", „Gr. d. Religionsphilosophie" y. m.) ynnä
kokoelma „Kleine Schriften" (3 os.).

Käsitellessään fysiologian ja sielutieteen
rajakysymyksiä L. hylkää opin erityisestä
,.elinvoimasta", kannattaen sitä mielipidettä, että kaikki
tapahtumat elävien olentojen ruumiissakin ovat
selitettävät mekaanisesti. Filosofisessa
maailmankatsomuksessaan hän omaperäisellä tavalla
yhdistää kaikkiyhteys-opin (panteismin eli
monismin) ja yksilöllisen henkisyydenopin
(spiritualismin ja monadi-opin) pääaatteita.
Mekani-suus on kumminkin vain alistettu välikappale,
joka palvelee henkisiä, arvokkaita tarkoitusperiä.
L:n yleisin metafyysillinen perusaate on se oppi.
että erityiset äärelliset olennot eivät ole
täydelleen itsenäisiä, toisistaan erotettuja substansseja,
vaan kaikki olevainen muodostaa todellisen,
sisäisen olennonyhteyden; muuten ei voisi
mitenkään ymmärtää, kuinka esineet voivat olla
vuorovaikutuksessa toistensa kanssa. Kaikki
äärelliset olennot ovat sentähden ehdottoman olevnisen
eli jumaluuden sisäisiä osia. Mutta tätä
kaikkea-käsittävää jumalallista maailmanperustusta
voidaan samalla myöskin ajatella eläväksi,
persoonalliseksi jumalaksi. Jokainen äärellinen olento
taas eli maailman jokainen alkuosanen 011
sisäiseltä olemukseltaan henkinen, tunteva olento.
Aine ja ulottuvaisuus ovat ilmiötä. Esineiden
paikallinen järjestys ja niiden mekaaninen vuoro-

R. H. Lotze.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Nov 12 16:29:03 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/5/0621.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free