Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Louhivesi ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1155
Louis Napoleon—Loukkausneuroosi
1156
alligaattoreilleen, kilpikonnineen y. m. on
monipuolinen ja runsaslukuinen. — Väestön
pääaineksena ovat ranskalaisten siirtolaisten jälkeläiset;
siitä syystä 61 % seurakuntain jäsenistä onkin
roomalais katolisia (1900). Neekeriväestö
näyttää olevan vähenemässä; 1890 heitä oli 51,5 %,
1900 47.i %. Asukkaista oli 1900 ainoastaan 52.903
ulkomailla syntyneitä (joista Suomessa vain 73);
tänne tapahtuva siirtolaisuus ei ole
tuottanut sellaista väestön lisääntymistä kuin useissa
muissa Yhdysvaltain valtioissa. V. 1810 as. oli
76.556; 1860: 708.000; 1900: 1,381,625. —
Taloudellisessa kehityksessä orjain vapauttaminen
aiheutti hetkellisen taantumisen. Farmimaata on
26,s % (1900), joista viljeltyä n. ä/5. Farmeista on
49.8% valkoisten käsissä. Puuvillan sato 1910
(alle keskisadon) 256,375 paalia (ä 500 naulaa),
koko Yhdysvaltain sadosta 2,i%. Sitä viliellään
etupäässä Mississippin lietealueella. Tämän
eteläisin osa Red Riveristä etelään on kuitenkin
etupäässä sokeriruokoplantaasien peitossa; melkein
koko Yhdysvaltain ruokosokerisato tulee L:sta
(1910 226.900 tonnia; 94% Yhdysvaltain
ruokosokerista). Viljalajit ovat maissi (idässä), sadon
arvo 101,5 milj. mk. (1910) ja riisi (viljellään
etenkin preeria-alueella kastelukanavien avulla)
38.5 milj. mk. (’/2 Yhdysvaltain riisisadosta tulee
L:sta). Vähässä määrässä viljellään kauraa,
tupakkaa y. m. Karjanhoidolla on täällä paljon
pienempi merkitys kuin muualla Yhdysvalloissa;
heinänsato on ainoastaan Floridassa pienempi
kuin täällä. V. 1908 L:ssa oli 680,000 nautaa,
744.000 sikaa. 178,000 lammasta. Hevosten
asemesta pidetään enimmäkseen muuleja. Kalastus
tuottaa etenkin ostereita, joita on runsaasti
ran-nikkosärkillä. Koko kalastuksen tuotantoarvo 8.1
milj. mk. Vuorityö tuottaa rikkiä (25 milj. mk:n
arvosta 1907; Italian keralla maailman
tärkeimmät rikkikaivokset) ; vuorisuolaa. polttoöljyä
(4.5 milj. hl. 1909) ja maakaasua. Teollisuus
käsittää maan tuotteiden jalostamista: sokeri-,
sahaus-, puuvillasiemenöljy- ja -kakku- sekä
riisi-teollisuus ovat mainittavimmat: koko tuotannon
arvo (1905) 963,5 milj. mk. — Ulkomaista
kauppaa välittää etupäässä New Orleans, joka on
Yhdysvaltain vilkasliikkeisimpiä satamia.
Rautateitä L:ssa on 8.790 km (1909); sen kautta
kulkee Texas- ja Southern-Paeific-radat. —
Kansanopetus oli v:een 1854 laiminlyöty. Vieläkään
koulunkäynti ei ole yhtä yleinen kuin muualla
Yhdysvalloissa. Korkeampia yleisiä oppilaitoksia 1910 oli
81. niissä 4.876 oppilasta. Korkeinta opetusta
antaa valtion yliopisto sekä maataloudellinen ja
teknillinen opisto. — L:n perustuslaki on v:lta 189S;
lainsäädäntöä hoitaa senaatti (41 jäsentä) ja
edus-tajakamari (98-116 jäsentä). Vaalikelpoisuudessa
ja äänioikeudessa on rajoituksia, joista tärkein
tarkoittaa ylivallan säilyttämistä valkoisten
käsissä. Hallituksen etunenässä oleva kuvernööri
valitaan neljäksi v:ksi, kuten edustajatkin.
Yhdysvaltain kongressiin L. lähettää 2 senaattoria
ja 7 edustajaa. — Pääkaupunki on Mississippin
varrella oleva Baton Rouge. — L:n löysi
espanjalainen Hernando de Soto 1541. mutta
vasta ranskalaiset (Cavalier, La Salle, dTlierville)
ryhtyivät 1600-luvun loppupuolella maata
tutkimaan ja asuttamaan. L. sai nimensä Ludvik
XIV:n mukaan ja käsitti pitkän aikaa koko
Mississippi-joen alueen. Vv. 1717-31 L. oli Jolin La-
win perustaman Mississippi-komppanian hallussa.
Se teki paljon siirtomaan hyväksi; m. m.
perustettiin New Orleans. V. 1762 L. luovutettiin
Espanjalle; siitä joutui kuitenkin Mississippin itä
puolinen osa Englannille Pariisin rauhassa 1763:
Englanti jätti sen Yhdysvalloille 1783.
Espanjan osa joutui 1800 takaisin Ranskalle; Napoleon I
möi sen 1803 Yhdysvalloille. V. 1804 L. jaettiin
kahteen osaan, joista Orleans niminen vastaa
nykyistä L:aa. Tämä sai lopulliset rajansa 1812.
jolloin se korotettiin valtioksi. Orjasodassa L.
liittyi Etelävaltioihin ja sai sodan jälkeen pai
jon kärsiä pohjoisvaltalaisten republikaanien
mielivaltaisesta hallituksesta v:een 1877 asti, vaikka
L. 1868 jälleen oli korotettu valtioksi. E. E. K.
Louis Napoleon ks. Napoleon III.
Louisville [lüisvil 1. lüivil], kaupunki
Yhdysvalloissa Kentuckyn valtiossa, jonka tärkein
kaupunki se on, Ohio-joen vas. rannalla; 223.928 as.
(1910), joista n. 40.000 neekereitä. Säännöllisesti
rakennettu, laajoja puistoja. Suuri lukumäärä
korkeampia sivistyslaitoksia. Katolisen piispan
istuin. L.. rikkaan maaseudun keskustana, on
kukoistava teollisuus- ja kauppakaupunki.
Teollisuuslaitosten tuotantoarvo 1905 431 milj. mk.
(suurempi kuin koko Suomen) ; 15,5% tästä tuli
tupakkatehtaitten osalle. Muita teollisuudenhaa
roja ovat: liha-, vaatetus-, mylly-,
puuvillasiemenöljy- ja -kakku-, nahka- sekä kone- ja rautateol
lisuus. Kauppatavaroista huomattavimmat:
tupakka (maailman suurimmat lelititupakkamark
kinat), visky, hevoset, sementti, teuraskarja, vilja
(7,5 milj. hl 1910), kivihiili y. m. —
Rautatieverkko haarautuu monelle suunnalle; Ohion yli
vie kolme siltaa. — Per. 1778. E. E. K.
Loukinen, Ounasjokeen idänpiiolelta laskeva
sivujoki. Se saa pohjoisesta päin kolme
huomattavaa lisäjokea. Seuru-, Kapsa- ja Lismajoet. joista
kaksi viimemainittua laskee L:een yhteisellä
las-kujoella. L. virtaa Ounasjokeen n. 17 km
Kittilän kirkonkylän pohjoispuolella. L. H-nen.
Loukkaus ks. Kun nia ja Kunnian
loukkaus.
Loukkausneuroosi (ks. Neuroosi) on
loukkauksesta 1. tapaturmasta johtuva, pääasiallisesti
psyykillistä laatua oleva, hermoston häiriötila.
Mielipiteet sen oikeasta luonteesta ovat paljon
vaihdelleet, milloin sitä on pidetty hysteerisenä,
milloin orgaanisena, milloin taas puhtaasti
psvy-killisenä tautina. Tärkeimpiä tekijöitä l:n
syntymiseen ovat: hermoston tila ennen loukkausta
ja juuri loukkauksen sattuessa, loukkauksen
laatu, loukatun työkyvyn väheneminen sekä siitä
aiheutuva huoli tulevaisuudesta ja
korvausvaatimukset. Suoranaista suhdetta loukkauksen
suuruuden ja sen tuottaman neuroosin välillä ei
ylimalkaan ole, niinpä saattaa mitättömästä
vahingoittumisesta tai paljaasta säikähdyksestäkin
seurata vaikeita hermohäiriöitä. kun taas
ankara aivotärähdys voi mennä ohi pysyväisiä
jälkiä hermostoon jättämättä. Se huomio on
kumminkin tehty, että parantumattomiksi jääneissä
tapauksissa loukkaus 50%:ssa on välittömästi
kohdannut päätä. Hyvin tärkeä l:n syntymisen
estämiseksi on oikeaan suuntaan menevä
psyy-killinen hoito sekä sopivan työn saanti ja
palkan järjestäminen niin, ettei loukkaantunut
työkyvyn ollessa alentuneena joudu taloudelliseen
ahdinkotilaan ja senvuoksi ole pakotettu rettelöiden
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
