- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 5. Kulttuurisana-Mandingo /
1157-1158

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Loukko ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

1157 Loukko—Louvain 1158

ja pitkällisen oikeudenkäynnin avulla hakemaan
korvausta itselleen. — Usein tavataan l:ssa
neurastenian ja hysterian tapaisia ruumiillisia
oireita, kuten tunto- ja refleksihäiriöitä,
sydämentoiminnan ja ihon verisuonten kiihottumista,
näköpiirien pienentymistä y. m., mutta tärkeimmät
muutokset ovat kumminkin löydettävissä
psyykillisellä alalla. Mieliala on masentunut ja
ärtyinen, ajatukset askartelevat alati loukkauksen
tuottamassa vammassa ja sen seurauksissa,
yleinen haluttomuus ja väsymys tekevät työnteon
vaikeaksi jopa mahdottomaksikin, muisti ja
varsinkin mieleenpainamiskyky on huonontunut, uni
on häiriytynyt tuskallisen olon ja
epämiellyttävien unennäköjen vuoksi. Sopivissa olosuhteissa
nämä oireet voivat vähitellen hälvetä ja työkyky
palautuu entiselleen, mutta usein jää jäljelle
heikkoustila koko iäksi. Muutamissa tapauksissa
sairaus on edistyvää laatua ja silloin liittyy siihen
tavallisesti ennenaikainen verisuonten
kovettuminen (arterioskleroosi) sekä henkinen tylsistyminen
ja ruumiillinen raihnaisuus. Kun l:ssa syystä tai
toisesta nostetaan kysymys sairauden
teeskentelemisestä ja vaivojen suurentamisesta tai
invaliditeetin suuruuden määräämisestä, on
loukkaantunut erehdyksien välttämiseksi sijoitettava
johonkin sopivaan sairaalaan l. laitokseen
asianymmärtävän lääkärin tarkastuksen alaiseksi.
E. Th-n.

Loukko, maatila läh. Nurmon asemaa Nurmon
pitäjässä; 0,8 manttaalia, 1,100 ha. — Omistajat:
maanviljelysneuvos Gustaf Wasastjerna (1860-70),
everstiluutnantti Alfr. Wasastjerna, ja nykyään
agronomi A. Wasastjerna. A. Es.

Loukku on pellavan ja hampun valmistukseen
kuuluva laite l. kone, jolla pellavankorren
puuaine murretaan l. loukutetaan rikki. ks.
Pellava. E. J. S.

Lounainen ks. Ilmansuunnat.

Lounais-Suomen maanviljelysseura on
nuorimpia laajempia alueita käsittävistä m. vilj.
seuroista. Se alkoi toimintansa v. 1905 ja
kuuluu sen alueeseen Varsinais-Suomen manner ja
suomenkielinen saaristo (ruotsink. saariston
kuuluessa keis. Talousseuraan) sekä Loimaan ja
Metsämaan kunnat Satakunnasta. — Seuran
toimisto on Turussa. Jäsenseuroina oli siinä vv.
1911 yhteensä 49 maamiesseuraa, joiden
yhteinen jäsenluku 2,428. U. B.

illustration placeholder

V. Lounasmaa.



Lounasmaa, Viktor (1843-1909), suom.
sanomalehtimies, ennen v. 1906 Löfgren,
syntynyt Viipurissa, jossa
hänen isänsä oli
hovioikeudenneuvoksena. Tultuansa
ylioppilaaksi 1862 L.
liittyi innolla siihen aikaan
ylioppilaspiireissä
alkaneeseen kansalliseen
liikkeeseen, ja tuli 1870, kohta
fil.-kand.-tutkinnon
suoritettuaan, vasta
perustetun „Uuden Suomettaren"
päätoimittajaksi, jona
sittemmin pysyi 36 vuotta.
Tällä aikaa hänen
vähitellen onnistui tehdä
Uudesta Suomettaresta yksi
maamme suurimpia,
enimmin levinneitä ja vaikutusvaltaisimpia
lehtiä. Hartaasti hän sen
ohessa persoonallisestikin otti osaa kaikkiin
suomalaisuuden pyrintöihin, kuten suomalaisen
teatterin ja suomalaisen koululaitoksen luomiseen.
V:sta 1885 v:een 1900 asti hän oli valtiopäivillä
edustajana porvarissäädyssä, varsinkin harrastaen
työväen kysymystä. Elämänsä viimeisinä vuosina
L. julkaisi Suomettaressa nuoruus- ja
sanomalehtimiesajoiltansa mieltäkiinnittävän
muistelmasarjan, joka sitten hänen kuolemansa jälkeen
ilmestyi erikseen nimellä „Elämäni taipaleelta.
Muistelmia" (1910). Lahjoitti yliopistolle
stipendirahaston ylioppilaita varten, jotka aikovat
sanomalehtimiehiksi. L:n vaimo Maria
Elisabeth
L., omaa sukua Avellan (s. 1851), on
tullut tunnetuksi naisasianajajana; Suomen
naisyhdistyksen perustajia ja sen ensimäinen
puheenjohtaja 1884-89. K. G.

Lourdes [lūrd], kaupunki Etelä-Ranskassa,
Pyreneitten juurella Hautes-Pyrénées nimisessä
departementissa; 7,228 as. (1906). Marmori- ja
liuskelouhoksia; kauppa ja teollisuus melkoinen.
— V. 1858 13-vuotias talonpoikaistyttö
Bernadette Soubirous sanoi Massabielle-luolassa useita
kertoja nähneensä Neitsyt Maarian; ilmestys
tunnustettiin kirkollisissa piireissä, ja L:sta on
tullut maailmankuulu pyhiinvaelluspaikka, jossa
vuosittain käy suunnattomat
pyhiinvaeltajalaumat (n. 600,000). Luolassa on ihmeitätekevä lähde,
jonka vesi parantaa sairaita. Komea
pyhiinvaelluskirkko rakennettiin 1864-70. — L:n
ihmeestä Zola sai aiheen samannimiseen
romaaniinsa. E. E. K.

Lourenço Marquez [lorēso marke’s] l.
Lourenço Marques. 1. Eteläisin Portugalin
itäafrikkalaisen Moçambique-siirtomaan
piirikunnista; 39,000 km2, 80,000 as. — 2. Edellisen ja
koko siirtomaan pääkaupunki ja tärkein
kauppakaupunki, Delagoa-lahden rannalla, Espiritu
Santo-joen pohjoispuolella; 9.849 as. (1908), joista
eurooppalaisia 4,691. loput neekereitä ja
aasialaisia. L., joka on Transvaalin rikkaitten
kultakaivosalueitten lähin ja paras satamapaikka, sai
nykyisen suuren merkityksensä vasta kun
rautatie rakennettiin Transvaalin pääkaupunkiin
Pretoriaan 1895, jonne on 450 km (rata
Transvaalin rajalle jo 1890). Siihen asti L. oli ollut
mitätön kauppapaikka. V. 1907 sen tuonti oli
20,6 milj. mk., vienti 14,7 milj. mk., jälleenvienti
14,2 milj. mk., transito 103,8 milj. mk. Suomesta
viedään L. M:iin puutavaroita, 1910 1,541,747
mk:n arvosta (siihen sisältyy myös hiukan
paperia). — L. perustettiin 1545; sai nimensä
perustajansa, erään portugalilaisen löytöretkeilijän
mukaan. E. E. K.

Lousaari ks. Askainen ja Louhisaari.

Louvain [luvā’], flaam. Leuven, saks. Löwen,
kaupunki Belgiassa. Brabantin maakunnassa,
Brüsselistä itään Schelden lisäjokeen Rupeliin
laskevan Dylen sekä Rupeliin vievän kanavan
varrella; 41,923 as. (1910). Entisten vallien
sijalle laitetut, 12 km pitkät puistokäytävät
ympäröivät vanhaa, puutarhoilla ja puistoilla
kaunistettua kaupunkia, jossa keskiajan vilkas
taloudellinen toiminta nyt on tauonnut. Muistoina
loistoajoilta, jolloin L. oli maan tärkein
kaupunki (1300-luvulla siinä oli 50,000 as.), on
1448-69 rakennettu myöhäis-goottilaistyylinen
kaupungintalo, jolla laatuaan ei ole vertaista,

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Nov 12 16:29:03 2019 (aronsson) (diff) (history) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/5/0625.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free