- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 5. Kulttuurisana-Mandingo /
1165-1166

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Loviisa ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1163

Lovett—Loviisa

1165

Loviisa. Yleiskuva.

jaston, yleisen lukusalin ja käsityökoulun.
Historiallisia muistoja ovat kaupunkia ympäröivät
multavallit ja varsin hyvin säilyneet
vallinsar-vet v. Rosen ja Ungern sekä Svartholman
linnanrauniot lahden suulla. Kaupungin
pohjoiskulmassa on varjoisa kylpyhuoneen puisto ynnä
yhtiön omistama kylpylaitos (rak. 1865); 1882 oli
kylpy vierasten luku 104. 1890 202 ja viime
vuosina, jolloin kesävieraiden lukumäärä on ollut
n. 1,600 kesässä, n. 400; on arvioitu
kesävieraiden vuosittain tuovan kaupunkiin n.
400,000-500,000 mk. Metsäinen Myllyharju (Kvarnåsen)
ja sen näkötorni („Kuckusten") on suosittu
kesäinen oleskelupaikka.

Teollisuuslaitoksista mainittakoon
O.-y. Teriehoffin höyrysaha (v:n 1911 vienti:
29,742 m3, joista 25,903 m3 lankkuja, battenssia
ja lautoja), A. B. Kartong O. Y. (per. 1912)
valmistaa kaikenmuotoisia pahvitavaroita. —
Lo-viisanlahti on merenkululle avoinna n. 7
kuukautta. L:ssa on kolme suurempaa
laivanvarustajaa. N. 5 km:n päässä kaupungista oleva
V a 1 k o m i n ulkosatama, joka perustettiin
Lo-viisa-Vesijärven radan yhteyteen, on huomattava
Päijänteen vesialueen puutavarain vientipaikka.
L:n vienti: 1909 2,377,890 mk.. 1910 3,273,294
mk., 1911 3,899,527 ja vastaavien vuosien
tuonti: 7,400.007 mk., 7,829,995 mk. ja
7,142,699 mk. L:ssa käyneiden alusten yhteinen
tonnimäärä oli 1909 118,514. 1910 132,274 ja 1911
115,317. Ruotsilla, Tanskalla, Englannilla,
Saksalla, Alankomailla ja Espanjalla on L:ssa
varakonsuli.

Kaupungin menot olivat 1911: Smk. 311,500:69
ja tulot Smk. 324,550:—-, joista taksoitettuja Smk.
55,251:75. V:ksi 1913 vahvistettu tulo- ja
menoarvio sisältää seuraavia tuloeriä: valtioapua
Smk. 2,054:—. kiinteistöstä Smk. 106,300:—,
tuloa tuottavista oikeuksista Smk. 67,700:—,
tuloja lahjoitetuista varoista Smk. 22,620:—,
taksoituksesta Smk. 67,426:—, muita tuloja Smk.
3,900:—; yhteensä Smk. 270,000:—. Sam. v:n
menoerät: korkoja Smk. 88.102:50, kuoletuksia
Smk. 35,000:—, raastuvanoikeus ja maistraatti
13,110:—, kunnallishallinto Smk. 16,150:—,
met-sienhoito Smk. 11,000:—, sairaan- ja terveyshoito
Smk. 1 1.785:—, opetustoimi Smk. 25.315:—. po-

liisilaitokseen Smk. 6,475:35, köyhäinhoito Smk.
17.850:—, palosammutuslaitos Smk. 5,200:—,
yleiset rasitukset Smk. 3,431:—, katuvalaistus
Smk. 7,894:—, yleiset työt Smk. 14,750:—,
erinäisiä menoja Smk. 8,550:—, ennalta
arvaamattomat menot Smk. 5,387:15; yhteensä Smk.
270,000:—. Tärkeimpiä tulolähteitä ovat
satamamaksut (1909 Smk. 31,157,89, 1910 Smk. 36,602:10.
1911 Smk. 30,110:80), tuulaaki-ja liikennemaksut
(1909 Smk. 35,885:13, 1910 Smk. 37,917:11, 1911
Smk. 43,387:37), tulot maanvuokrista (1911 Smk.
24,108:28) sekä metsätulot n. 50,000 mk. vuodessa
(vuotuinen nousu n. 35 à 40 tuhatta mk.).
Kaupungin omaisuus: tonttien, rakennusten ja
maa-alueiden arvo (% 1912) Smk. 430,107:72;
velat: Smk. 1,813,150:—. Rahastot: (’/,
1912) yhteensä Smk. 486,623:17, joista
järjestely- ja rakennusrahasto Smk. 98,400:—,
kauppias- ja laivuriporvariston eläkerahasto Smk.
155,700:—, rautatierahasto Smk. 18,500:—,
sa-tamarahasto Smk. 10,200:—, loput (Smk.
203,813:17) avustusrahastoja. — Pankkeja:
Yhdyspankin, Pohjoismaiden osakepankin,
Uuden-maanpankin ja Landtmannabankenin
haarakonttorit; säästöpankki (talletuksia 1911 Smk.
3.341,911:32). Telefonilla on 302 tilaajaa.

Oppilaitoksia: (1912) ruots. kansakoulu
(6 opett., 253 opp.), suom. kansakoulu (3 opett..
93 opp.), ruots. alkeiskoulu (15 opett., 197 opp.)
ynnä 3 yksityistä yliopistoon johtavaa
jatkoluok-kaa (31 opp.), merimieskoulu. käsityökoulu,
ku-tomakoulu ja iltakoulu. Kaupungin k i r j a s-

Loviisan tori.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Dec 12 03:28:18 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/tieto/5/0629.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free