- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 5. Kulttuurisana-Mandingo /
1167-1168

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Loviisa ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1167

Loviisa Ulriikka—Loviisa-Vesijärven rata

1168

tossa on 2,530 ruots. ja 430 suom. nidettä;
lukusali. Sanomalehti: ,,Östra Nyland" (2
krt. viik.). — Yhdistyksiä: Kauppayhdistys,
ruots. raittiusseura, raittiusyhdistys „Vesa V",
seurusteluklubi, 3 voimistelu- ja
urheiluyh-distystä sekä laulu- ja soittoyhdistys y. m. —
Sairaaloita: yleinen sairashuone,
synnytyslaitos ja kulkutautisairaala. Kunnanlääkäri,
piirilääkäri, eläinlääkäri, apteekki.

Historia. Kun Hamina Turun rauhassa
1743 oli joutunut Venäjän puolelle, päätti
hallitus ,.pikku vihan" aikana Haminasta ja
Lappeenrannasta paenneiden porvarien pyynnöstä
perustaa kaupungin Lill-Abborforssin
(Vähän-Ahvenkosken) luo (1744), mutta kuu satama
tässä paikassa osoittautui sopimattomaksi,
määrättiin (28 p. kesäk. 1745) nykyisen
Loviisanlahden pohjukassa oleva Degerbyn tila
kaupun-ginpaikaksi. Uutta kaupunkia, jonka
perustamisesta suurin ansio tulee sen ensimäiselle
pormestarille, entiselle Haminan kauppiaalle Jacob
For-sellille, nimitettiin aluksi Degerbyksi. V.
1745 sille myönnettiin useita oikeuksia, m. m.
tä3’delliset tapulikaupungin oikeudet ja 15
vuoden vapaus kontributsionimaksuista. V. 1752
kaupungissa oli 723 as., 1775 2,198 as., jolla
kannalla väkiluku pysyi melkein vuosisadan. V. 1752
kaupunki, silloisen kuningattaren Loviisa
Ulriikan kunniaksi, sai nimen Loviisa. 1850-luvun
alussa ja 1860-luvulla L:n varustajilla oli
yhteensä 17 kauppa-alusta, joista neljän
.,espanjan-kävijän" kantavuus oli lähes 300 lästiä, mikä on
silloisiin oloihin harvinainen koko. Alukset
veivät syksyisin puutavaroita ja joskus rautaa
Strömforsin tehtaalta Alankomaihin ja eritoten
Espanjaan palaten keväällä suola- ja
tupakka-lastissa. Vuosi 1765 oli L:lle onneton. Forsell
erosi pormestarinvirasta, aluksia joutui
haaksirikkoon samalla kuin valtiollisessa elämässä
,,myssyt" kukistivat hattupuolueen. Kolme
vuotta kestänyt sota antoi L:n kaupalle
kuoliniskun. Vv:n 1808-09 sodassa C. M. Gripenbergin
huostaan uskottu Svartholma antautui.
Itämaisen sodan aikana (5-7 p. heinäk. 1855) L:ssa
raivosi tuhoisa tulipalo, jossa hävisi 90 taloa ja
omaisuutta 109.812 ruplan arvosta.
Loviisa-Vesijärven rata ei, kuten toivottiin, kyennyt
antamaan uutta vauhtia L:n taloudelliselle elämälle.
Sen sijaan L:lla on merkitystä kylpypaikkana
ja tähän seikkaan ovat kaupungin johtomiehet
viime aikoina koettaneet kiinnittää suurempaa
huomiota.

Seurakunta. L. (Degerby) kuului aluksi
kappelina Pernajaan saatuaan oman papin 1748.
Tuli omaksi kirkkoherrakunnaksi 1750 (saaden
auneksiksi Elimäen, Anjalan ja Ruotsinpyhtään,
joiden erottua kuului väliaikaisesti kappelina
Pernajaan); määrätty itsenäiseksi
kirkkoherrakunnaksi 15 p. syysk. 1864. Ensimäineu kirkko
oli puusta; rak. 1782. V. 8-s.

Loviisa Ulriikka (1720-82), Ruotsin
kuningatar; Preussin kuningas Fredrik Vilhelm I:n
tytär, meni 1744 naimisiin Ruotsin silloisen
pe-rintöruhtinaan Aadolf Fredrikin kanssa. L. U.
johti kokonaan heikkoa puolisoansa ja oli
keskuksena hovipiirissä, jossa taidetta ja
kirjallisuutta suuresti harrastettiin. L. U. oli kaunis,
nerokas ja sivistynyt, samalla vallanhimoinen ja
vehkeilevä, sekä tavoitti valtiollista vaikutus-

valtaa. Varsinkin puolisonsa toimesta Aadolf
Fredrik perintöruhtinaana lähestyi Ranskaa sekä
sitä kannattavaa liattupuoluetta. Sen silloinen
johtaja K. G. Tessin pääsi nuoren hovin
suureen suosioon; mutta Aadolf Fredrikin noustua
valtaistuimelle 1751 kylmenivät välit kokonaan,
kun hatut vastoin hovin odotusta eivät
taipuneet lisäämään kuninkaan oikeuksia. Vallitseva
puolue nöyryytti päinvastoin kaikin tavoin
kuninkaallista pariskuntaa, määräten m. m.
vastoin vanhempain tahtoa kuninkaallisten lasten
kasvattajat. Ylpeä L. I". tästä ärtyi; hän oli
johtavana sieluna niissä puuhissa, jotka
tarkoittivat kuningasvallan laajentamista. 1756 v:n
onnistumattoman valtiokaappausyrityksen jälkeen
hattupuolueen kosto sentäliden erityisesti kääntyi
L. U:aa vastaan; papiston välityksellä hänelle
annettiin ankarat nuhteet. Pommerin sota, jonka
hattuhallitus aloitti L. U:n veljeä, Preussin
Fredrik II:ta vastaan, oli sekin kuningattarelle isku.
mutta kun sota päättyi huonosti, täytyi
hattujen hakea L. U:n ystävyyttä. Siten hovin ia
hattujen välit paranivat, kun taas suhde
myssy-puolueeseen tuli kireäksi. Aadolf Fredrikin
kuoltua 1771 vallanhimoinen L. U. vain
vastahakoisesti tyytyi syrjäytettyyn asemaan; hänen
suhteensa omaan poikaansa, Kustaa III:een, ei ollut
hyvä. Vielä huonommaksi se tuli 1778, kun L. U.
levitteli huhua odotetun kruununperijän
aviottomasta syntyperästä: siitä johtui kiivaita köli
tauksia, ja L. U:n täytyi vetäytyä pois hovista;
lopullinen sovinto Kustaa III:n kanssa tapahtui
vasta L. U:n kuolinvuoteella. — Kuten veljensä
Fredrik II L. U. suosi ranskalaista
sivistys-suuntaa ja valistusfilosofiaa. Siveellisessä
suhteessa hänen hovinsa edullisesti poikkesi sekä
Fredrik T:n että Kustaa ITT:n hovista. — V. 1753
L. U. perusti Kunink. kirjallisuusakatemian, joka
1786 muodostettiin Ruotsin kirjallisuus-,
histo-ria- ja muinaismuisto-akatemiaksi (Vitterhets-,
historie- ocli antiqvitets-akademin). L. U. edisti
taiteita, esim. Drottningholman linnaa
koristamalla; samoin tieteitä: perusti useita kokoelmia.
L. U:n muistelmat on painettu liitteenä A. v.
Fersenin teokseen ..ITistoriska skrifter". Hänen
runsaan kirjeenvaihtonsa preussilaisten
sukulaistensa kanssa on nykyisin Fr. Arnheim julkaissut
(..Luise Ulrike. die schwedisclie Sclnvester
Friedrichs des G rossen. Ungedruckte Briefe".). G.R.

Loviisa-Vesijärven rata rakennettiin
1898-1901. Rata ulottuu Vesijärven rannalla olevasta
Niemestä Suomenlahden rannalla olevalle
Valko-min lastauspaikalle. Pituus 82 km; raideleveys
75 cm. Radan omistaa osakeyhtiö, jonka osakkeiden
enemmistö on Loviisan kaupungin hallussa;
perustamispääoma Smk. 5.915.094: 75, joista maksettua
osakepääomaa Smk. 2.126.900:—. valtiolta Smk.
750.000:—. 6 veturia. 5 matkustajavaunua sekä
131 tavaravaunua. V. 1911 radalla kuljetettiin
tavaroita 133.682.038 kg (puutavaroita 96.706.720
kg, jauhoja ja ryynejä 15.911.326 kg,
selluloosaa 798.733 kg; Yoio selluloosaa 2.585.190 kg),
111.880 henkilöä (1910 111.712 henkilöä).
Tulot tekivät 1910 Smk. 581.794:88; 1911 Smk.
590.012:80, joihin summiin sisältyvät tulot
rautatieyhtiön harjoittamasta laivanvälitystoimesta
ja laivanvarustusliikkeestä (sen 99 tonnin
vetoinen alus ..Lovisa-Vesijärvi" kulkee reitillä
Valkom-Helsinki). Rautatieyhtiön osakkeet (ni-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Nov 12 16:29:03 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/5/0630.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free