- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 5. Kulttuurisana-Mandingo /
1173-1174

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Lucca ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1173

Lucca—

Lucilius

1174

sessä kappelissa säilytetään seetripuista „Volto
santo" krusifiksia (tarun mukaan Pyhän
Nikode-muksen valmistama ja ihmeellisellä tavalla
itämailta tuotu 782); S. Fredianon basilika
(1100-luvulta), kirkko S. Michele (kirkkoja kaikkiaan
n. 40, joista moni 600- ja 700-luvuilta), Palazzo
pubblieo (alettu 1578) arvokkaine
maalauskokoel-mineen, arkkipiispan palatsi (L. on
arkkipiispan istuin v:sta 1726), jätteitä
roomalaisaikai-sesta amfiteatterista. Tärkeimmät torit ovat
Piazza grande (jolla herttuatar Maria Lovisan
muistopatsas) ja sen vieressä oleva Piazza del
Giulio (Garibaldis muistopatsas). Kaksi
tiedeakatemiaa. taideakatemia, yleinen kirjasto (yli 50.000
nid.); useita oppilaitoksia. — Teollisuus käsittää
juutin-, silkin- ja puuvillanvalmistusta
(Ser-chiosta saadaan osaksi käyttövoima), mutta se
on vain varjo entisestään (1500-luvulla
silkkiteol-lisuudessa työskenteli 30.000 henkeä). Väestön
pääelinkeino onkin maanviljelys. — L:n
luonnonkauniissa ympäristössä on paljon
huvila-asutuksia; kylpylöitä kuumien lähteitten luona 25 km
Lista pohjoiseen. — L:n nimi vanhalla ajalla oli
Luca. Roomalaisten haltuun se joutui 177 e. Kr.
Cæsar uudisti siellä triumviraalm Pompeiuksen
ja Crassuksen kanssa 56 e. Kr. Keskiajalla L.
vaihteli omistajaa, tuli 1100-luvulla itsenäiseksi,
kadotti itsenäisyytensä 1314. lunasti sen takaisin
keisarilta 1369. V. 1797 ranskalaiset valloittivat
L:n ja yhdistivät sen Etruriaan. Napoleon antoi
1805 L:n ynnä Piombinon ruhtinaskunnaksi
langolleen Baccioelii’lle. mutta Wienin kongressi
antoi L:n itsenäiseksi herttuakunnaksi Etrurian
entiselle kuningattarelle Maria Lovisalle, jolta se
1847 joutui Toscanalle. E. E. K.

Lucca, Pauline (1841-1908), itäv.
oopperalaulajatar. Esiintyi 1861-72 Berliinin ja 1874-89
Wienin hovioopperassa. Hänen parhaat osansa
olivat Carmen, Zerlina y. m. samankaltaiset.
Kon-serttimatkojensa kautta hän tuli kaikkialla
tunnetuksi ja saavutti suurta ihailua. I. K.

Luchaire [lysä’rj, Denis Jean Achille
(1846-1908), ransk. historiantutkija, v:sta 1885
professorina Pariisissa; v:sta 1895 instituutin
jäsen. L:iä pidetään Ranskan keskiajan
historiantutkimuksen uudistajana. Hänen tarkkaan
lähde-tutkimukseen perustuvista teoksistaan
mainittakoon: „Alain le grand. sire d’Albert.
L’admini-stration royale et la féodalité du midi, 1440-1522"
(1877) : ..Histoire des institutions monarchiques
de la France sous les premiers Capétiens" (1883.
hänen huomattavin teoksensa) ; ,,Les communes
frangaises à l’époque des Capétiens directs" (1890);
..Manuel des institutions francaises. Période
Ca-pétienne" (1892)- „L’université de Pari s sous
Philippe-Auguste" (1899); „Innocent 111" (1904-08);
julkaisi oppilaittensa kanssa sarjaa ..Mélanges
d’histoire du moyen äge". J. F.

Lucia, pyhimys, joka legendan kertoman
mukaan kärsi marttyyrikuoleman Syracusassa n.
304 Diokletianuksen vainossa. L. esitetään
jaloksi neitsyeksi, joka kiitollisena äitinsä
ihmeellisestä parantumisesta lahjoitti morsiustavaransa
köyhille kristityille. Kun hänen sulhasensa oli
hänet ilmiantanut kristityksi ja häntä tahdottiin
viedä porttolaan, ei häntä saatu millään voimalla
paikaltaan eikä palavalla piellä ja öljyllä
sytytetty roviokaan häntä vahingoittanut. Viimeksi
hänet lävistettiin miekalla kuoliaaksi („Martvro-

logium Hieronymianum"). — Erään myöhemmän
kertomuksen mukaan L. puhkaisi silmänsä, kun
eräs nuorukainen oli niihin hurmaantunut, repi
ne sitten irti ja tarjosi ne vadissa nuorukaiselle,
josta tuli kristitty. Mutta L. sai Jumalalta vielä
ihanammat silmät. Keskiajan taide esitti L:aa
silmiään tarjottimella (myös kirjalla) kantavana.
Häntä rukoillaan silmätaudeissa. Nähtävästi tämä
toisinto perustuu sanaleikkiin: Lucia nimi on
asetettu yhteyteen latinan lux (= valo) sanan kanssa.
L:n päivä on 13 p. jouluk., jota sekä Ruotsissa
että Norjassa rahvas ennen muinoin piti vuoden
pimeimpänä päivänä, ja Lussinmessu olikin
Pohjoismaissa tärkeä merkkipäivä (pikkujoulu).
Luciapäivän vietto yhtyy epäilemättä
pakanallisiin henkienjuliliin ja L:sta muodostui useita
myyttejä. Lucia-juhla sopi myös hyvin
syyslukukauden päättä jäisj u liiallisuudeksi.

Luciani [lutsa’ni/. Sebastiano di
Francesco. it. taidemaalari, ks. P i o m li o.

Lucida intervalla [lii- -va’l-J, (lat.), valoisat
välihetket (esim. mielisairailla).

Lucidarius /-»’-/, saks. proosateos 12:nnen
vuosis. lopulta, kirjoitettu keskustelun muotoon,
tarjoten sen ajan uskon ja tiedon katkismuksen
maallikoille. [Schorbach, ,,Studien über das
deutsche Volksbuch L." j. n. e. (1894).] — N. s.
..Pieni Lucidarius" on erään tuntemattoman itäv.
runoilijan 13:nnen vuosis. lopulla kirjoittama
vuoropuhelunmuotoinen runoelma, jolla on didak
tis-satiirinen luonne ja joka tarjoaa oivallisesti
piirretyn, eloisan kuvan sen ajan oloista. Sen
ovat julkaisseet Karajan (..Zeitschrift für deutsches
Altertum", 4:s nid.) ja Seemiiller (1886). J. H-l.

Lucidor, oik. nimeltään Lars Johansson
(1638-74). ruots. runoilija, joka opiskeltuaan ja
matkusteltuaan ulkomailla, luultavasti Kaarle
Kustaa Wrangelin avustamana, n. 1669 asettui
Tukholmaan. Hän kirjoitti maksusta runoja
kaikenlaisiin tilaisuuksiin, usein uskaliaan
rohkeita ja vallattomia sävyltään. Niinpä eräs
hää-runo. „GilIiarekvaal", tuotti hänelle
tutkintovan-ki-utta ja käräjänkäyntiä. Mutta tämä vallaton
humoristi oli pohjaltaan raskasmielinen
haavek-sija, mitä jo hänen käyttämänsä
runoilijanimet-kin ilmaisevat: ,.L. den olycklige" (onneton),
„L. den sorgbundne" (surullinen).
..Thanatophi-lander" (kuolemanrakastaja). Onnistuneimpia
ovat hänen juomalaulunsa ja virtensä.
Nykyaika tunnustaa L:n Ruotsin ensimäiseksi
tosi-lyyrikoksi, monessa suhteessa Bellman in edeltä
jäksi. V. 1689 ilmestynyt kokoelma L:n runoja
,,Helicons blomster" (uudestaan painettu Han
sellin kokoelman 10:nteeu os. 1869) on hyvin
vajavainen. [J. Linck, „Om Lars Johansson"
(1876).]

Lucifer ks. L u s i f e r.

Lucilia macellaria ks. Kärpäset.

Lucilius [lüci’-J, Gaius (n. 180-103 e. Kr.),
roomal. runoilija, s. Suessa Auruncassa. aloitti
roomal. satiirirunouden. jonka etevimmät
edustajat hänen ohellaan olivat Horatius, Juvenalis
ja Persius. L:n runoelmat kuvasivat vaihtelevin
runomitoin usein terävällä ivalla aikakauden vai
tiollista, yhteiskunnallista ja kirjallista elämää.
Niitä on säilynyt niurtokappaleita (n. 1.350 säettä).
joita ovat julkaisseet m. m. L. Miiller (18721.
K. Lachniann (1876). F. Marx (1905-06).

K. J. 11.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Nov 12 16:29:03 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/5/0633.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free