- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 5. Kulttuurisana-Mandingo /
1177-1178

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Ludi ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1177

Ludi—Ludwig

1178

misestä verta 3-nivelisellä imukärsällään.
Lisääntyy hyvin nopeasti. Naaras laskee neljästi
vuodessa n. 50 munaa seinänrakoihin y. m.
Lähisukuiset lajit imevät verta lepakoista, linnuista
y. m. L . S-s.

Ludi [-ii-] (lat. mon., yks. ludus), leikit, kisat,
näytelmät. Roomassa julkiset kisat olivat alkuaan
uskonnollisia kiitosjuhlia eri jumalien kunniaksi,
mutta muuttuivat vähitellen kansanjuhliksi osaksi
uskoniiollisine menoineen. L. olivat erilaisia:
1. eircenses kilparadalla, 1. gladiatorii
amfiteatterissa, 1. scænici näyttämöllä. Myös
yksityiset toimittivat semmoisia esim.
hautajaisissa. Tärkeimmät roomal. 1. olivat 1. r o m a n i
Juppiterin, Junon ja Minervan kunniaksi
(lopulta 16 p:ää, syysk. 4-19), 1. plebei Cireus
Flaminiuksessa (marraskuun alussa), 1. a p o 1 1
i-n a r es 2:sen puunilaissodan ajoilta (heinäkuun
alussa), 1. megalenses (Megulensia) Cybelen
kunniaksi v:sta 204 e. Kr. (huhtikuun alussa),
1. 11 o r a 1 e s (Floralia) Floran kunniaksi
(toukokuun alussa), 1. sæculares ensi kerta v. 17
e. Kr. Juppiterin, Junon, Apollon ja Dianan
kunniaksi. Keisariajalla usein vietettiin kisoja eri
tapausten johdosta, myös toimeenpantiin uusia
esim. naumachiæ 1. meritaisteluja.
Kustannukset suorittivat etup. ediilit (ks. t.)
voittaakseen kansan suosiota. Aina keisariajan alku;
puolelta pidettiin kisoja välttämättömänä
ajanviettona kansan tyydyttämiseksi (ks. P a n e m
e t e i r c e n s e s). L. tarkoittaa myös eri pelejä,
joihin käytettiin arpanappuloita ja kuutioita
(tali ja tesseræ) ja palloleikkejä (pila). [H. F.
Soveri, „De ludorum memoria" (1912).]

K. .1. II.

Ludi magister [lü- -i’s-J (lat.), koulunopettaja.

Ludlow [ladlou], John Malcolm (s. 1821),
engl. sosiaalipolitikko ja kirjailija;
kristillis-sosiaalisen liikkeen johtomiehiä; ,,Working mens
college" nimisen työväenopiston perustajia 1851;
v:sta 1875 lähtien hän oli työväen apukassoja
(friendly societies) valvomaan asetetun valtion
kontrollitoimiston johtava mies; esiintynyt
myöskin historiallisena kirjailijana julkaisten m. m.
..British India. its races and its history" (1858),
..The war of american independence" (1874).

J. F.

Ludolf, Hi ob (1624-1704), saks. orientalisti,
perusti etiopian kielen tutkimisen Euroopassa;
julkaisuja: ..Lexieon æthiopico-latinum" (1G6I,
2:nen pain. 1699), „Grammatica æthiopica" (1661,
2:nen pain. 1702), ,,Historia æthiopica" (1681),
y. m. K. T-t.

Ludolfin luku ks. Ympyr ä.

Ludovisi [-1’-], Villa, kardinaali Ludovico
Ludovisi’n 1622 perustama palatsi puutarhoineen
ja kallisarvoisille veistokuvakokoelmineen
Rooman pohjoisosassa entisessä Sallustiuksen
puutarhassa. Etenevä asutus 011 vallannut puutarhan,
ja veistoteokset (m. m. Hera Ludovisi. Mars L..
,,Gallialainen vaimoineen" v. m.) on valtio
ostanut 1900 1,4 milj. mk:sta ja siirtänyt
kansallismuseoon. (E. E. K.)

Ludwich [vih], Arthur (s. 1S40). saks.
filologi, professorina Breslaussa v:sta 1876.
Kö-nigsbergissä v:sta 1878, tarkka ja perusteellinen
kreik. kirjallisuuden, varsinkin homerolaisen
eepoksen tutkija, kiivas eeposten yhteyden ja
aleksandrialaisten tutkijain varmentaman tekstin puo-

lustaja. Pääteokset: „Aristarchs homerische
Tcxtkritik" (1884-85); „Die Homervulgata als
voralexandrinisch erwiesen" (1898), „Homeri
car-mina" (kriitillinen ed., 1889-1907). O. E. T.

Ludwig [-ih], Alfred (1832-1912),
sanskrii-tiu ja vert. kielitieteen tutkija, 1860-1901
klassillisen filologian ja vert. kielitieteen
professorina Praagin saks. yliopistossa; L:n pääteos on
Rigvedan käännös selityksineen ja johdannoilleen :
,,Der Rigveda oder die heiligen Hymnen der
Brali-mana" (6 os., 1876-88). Muista julkaisuista
mainittakoon: „Die Entsteliung der o-Deklination"
(1867), ..Agglutination oder Adaptation?" (1873),
„Die Genesis der grammatischen Formen
de-Sanskrit und die zeitliche Reilienfolge in der
Selb-ständigwerdung der indoeuropäischen Sprachen"
(1891). Tämän etevän ja oppineen tutkijan
mielipiteet kielitieteestä ja int. muinaistieteestä
ovat suureksi osaksi käyneet vallitsevia suuntia
ja teorioja vastaan. — L. on myös harrastanut
suomen kieltä. Hän on pitänyt luentoja
Kalevalasta ja suomen kieliopista ja on 1884
julkaissut kirjoitelman suom. -nen päätteen synnystä
(Böömin kunink. tiedeseuran julkaisuissa). [E. N.
Setälä, Finn.-ugr. Forschungen I, Anzeiger, siv.
56.] E. .V. S.

Ludwig [-ih], Karl Friedrich Wilhelm
(1816-95), saks. fysiologi. L. tuli 1842 dosentiksi
Marburgin yliopistoon sekä 1846 anatomian
ylimääräiseksi professoriksi; kutsuttiin 1849
anatomian ja fysiologian professoriksi Ziirichiin sekä
1855 fysiologian professoriksi Wienin
sotilaslääketieteelliseen akatemiaan, josta hän 1805
siirtyi samaan toimeen Leipzigiin, missä hänelle
perustettiin fysiologinen laitos. Tämä laitos, jolle
L. sittemmin antoi oman tieteellisen leimansa,
sisustettiin ja varustettiin kaikin puolin tieteen
kannan ja vaatimusten mukaisesti sekä on
sittemmin ollut esikuvana uusia samanlaisia
laitoksia perustettaessa. L:llä oli sangen
huomattava merkitys sekä tutkijana että myöskin
lie-delmöittävänä opettajana. Jo L:n ensimäisessä
tieteellisessä teoksessa: „Beiträge zur Lelire vom
Mechanismus der Harnsekretion" (1842)
ilmenevät ne peruspiirteet, jotka sittemmin ovat olleet
määräävinä tekijöinä hänen runsaassa ja moni
puolisesti herättävässä tieteellisessä
toiminnassaan, jonka päämääränä oli saada ilmi
eläinruumiin elonilmaukset ja toiminnat sekä johtaa
ne niitten alkeellisista edellytyksistä. L. pyrki
antamaan mekaanisen selityksen elonilmauksille
osoittaen tässä syvää kunnioitusta
luonnontieteit-ten saavutuksille, sekä osasi tarkalla silmällä
antaa arvoa elinten anatomillisten rakenteiden
merkitykselle kohoten alallaan uranaukaisijoiden
eturiviin. Suuri 011 niitten tiedemiesten määrä,
jotka viime vuosisadan jälkimäisellä puoliskolla
ovat L:n yksilöllistä ja omintakeista kehitystä
edistävällä johdolla työskennelleet, ja runsas on
se tietomäärä, mikä hänen laitoksestaan on
ympäri tieteellistä maailmaa levinnyt. L:n
huomattavimpia ansioita ovat: graafillisen
menetelmän käytäntöön ottaminen fysiologisessa
tutkimuksessa, tutkimukset eritteistä ja niitten
muodostumisesta, verenpaineesta ja sen vaihteluista,
veren kulkunopeudesta, veren kaasuista, sydämen
hermostosta, lymfan fysiologiasta. Kokemuksensa
on L. koonnut teokseensa „Lehrbuch der
Physiologie des Menschen" (2 liid. 1852-56; 2:nen pain.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Nov 12 16:29:03 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/5/0635.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free