- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 5. Kulttuurisana-Mandingo /
1179-1180

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Ludi ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1179

Ludwig—Ludvik

1180

1857-61). Sekä omat että hänen luonaan
työskentelevien tiedemiesten aikaisemmat teokset,
jotka olivat ilmestyneet eri aikakausikirjoissa,
julkaistiin sittemmin koottuina sarjaan „Arbeiten
aus der physiologischen Anstalt zu Leipzig"
(11 nid. 1866-76); sittemmin ilmestyivät
laitoksesta lähteneet julkaisut Du Bois-Reymond’in
aikakausikirjassa „Areliiv fiir Physiologie".
[R. Tigerstedtin kirjoittama L:n elämäkerta
(,-Hygiea" 1895).] M. O-B.

Ludwig
ihj, Otto (1813-65), saks. kirjailija,
jonka murhenäytelmät ,,Der Erbförster" (1853) ja
..Die Makkabäer" (1855) ovat eteviä voimakkaalta
luonnekuvaukseltaan ja dramaattiselta [-vaikutta-vaisuudeltaan. L:n romaanit, „Zwischen Himmel
uud Erde" (1857). ,.Die Heiterethei" (1857) ovat
elämää uhkuvia ja realistisia. Mainittava on
esteettinen tutkimus „Shakespeare-Studien" (1871).
..Gesammelte Scliriften" (6 nid., julk. A. Stern,
1891). [Rich. Müller, „0. L:s Erzählungskunst"
(1905) ; Lublinski, ..Jiidische Charaktere bei
Grill-parzer. Hebbel und Otto Ludwig" (1898).]

J. H-l.

Ludvigin kanava 1. Tonava n-M a i n i n

kanava (saks. Ludwigskanal 1.
Donau-Main-Kanal) yhdistää Tonavan Reinin lisäjokeen
Mainiin. Lähtee Regnitzistä. Mainin lisäjoesta
Bam-bergin luona, kulkee mutkitellen kaakkoista
pääsuuntaa Erlangenin, Fiirthin ja Nurnbergin ylitse
pitkin Regnitzin vartta, sitten Frankkilaisen
Ju-ran poikki, laskeutuu Altmiihlin, Tonavan
lisä-joen, laaksoa ja itse Altmiihlin uomaa käyttäen
Tonavaan Kelheimin kohdalla. Pituus 172 km,
josta syvennettyjä joenuomia 42 km ; syvyys
keskimäärin 1,5 m; sulkuja on 101. Kanavaa myöten
kuljetetaan pääasiassa puutavaroita. — Se
rakennettiin 1834-46 Baierin kuninkaan Ludvik I:n
aikana. (E. E. K.)

Ludwigshafen [ä-] (L. am Rhein),
kaupunki Baierin Pfalzissa, Reinin vas. rannalla
vastapäätä badenilaista Mannheimia, johon sen
yhdistää rautatiensilta ja hövrylautta; 83,301 as.
(1910), joista n. katolilaisia. L. on tavattoman
ripeästi kehittynyt teollisuus-ja kauppakaupunki.
Sen perusti Baierin kuningas Ludvig I 1843
kilpailemaan Mannheimin kanssa, ja vasta 1859 se
sai kaupunginoikeudet: 1855 siinä oli 2.290 as.,
1880: 15.012, 1900: 61.914. Teollisuuslaitoksista
huomattavimmat ovat kemialliset tehtaat, m. m.
maailmankuulu ,,Badische Anilin- und
Sodafab-rik" (per. 1865 Mannheimiin), jonka laitoksissa
1901 oli 6.500 työmiestä ja 768 virkailijaa. Vielä
mainittakoon kone-, rauta-, kangas-, saviastia-,
olut- y. m. teollisuus. — Rauta-, puutavara-,
kivihiili- ja maataloustuotteiden kauppa on kasvanut
suuresti varsinkin sataman avaamisen jälkeen
1897. E. E. K.

Ludvik (it. Luigi), Abruzzien herttua
(s. 1837), italialainen prinssi, Espanjan ent.
kuninkaan Amadeon, Aostan herttuan poika. — L.
johti 1897 onnistunutta retkikuntaa Alaskaan,
kiiveten Mount S:t Elias-vuorelle, sekä 1899-1900
„Stella Polare" nimisellä aluksella tehtyä
polijois-naparetkeä. Retkikunnan piti Frans Josefin
maan kautta jiiitse koirareillä pyrkiä
pohjoisnavalle; sairauden takia L. itse ei voinut
reki-retkeä johtaa, vaan teki sen hänen sijassaan
kapteeni TT. Cagni, joka pääsi siihen asti
pohjoisim-malle pisteelle 86°34’ pohj. lev. — Italialais-turk-

kilaisessa sodassa L. syksyllä 1911 johti Italian
laivaston liikkeitä Albaanian rannikolla.

(E. E. K.)

Ludvik, Böömin kuningas ks. Ludvik.
Unkarin kuninkaita 2.

Ludvik, frankkilais- ja
saksalais-roomalaisia keisareita.

1. L. I Hurskas (ransk. Louis le D
é-b o n n a i r e) (778-840), frankkilainen kuningas,
Kaarle Suuren poika (hänen kolmannesta
puolisostaan). L. oli saanut hyvän kasvatuksen, oli
hurskas sekä yksinkertainen tavoiltaan, mutta
häneltä puuttui itsenäisyyttä ja tahdonlujuutta.
Vanhempain veljiensä kuoltua L., joka jo 781 oli
korotettu Akvitanian kuninkaaksi, kruunattiin
Aachenissa 813 keisariksi ja isänsä
kanssahallit-sijaksi; hän seurasi Kaarlea valtaistuimella
seur. v. Alussa L. ryhtyi hyödyllisiin toimiin
järjestyksen ylläpitämiseksi, osoittaen
huolenpitoa vars. kirkko- ja luostarilaitoksesta, mutta
pian hän näyttäytyi heikoksi, joutuen papistosta
aivan riippuvaiseksi. Onnettomuutta tuotti
valtakunnan jako 817 hänen kolmen poikansa
Lotharin, Pippinin ja Ludvik „Saksalaisen" kesken,
joista ensinmainittu määrättiin keisariksi ja
isänsä kanssahallitsijaksi. Siitä aiheutui Italian
kuninkaan Bernhardin, L:n veljenpojan kapina,
joka kyllä kohta kukistettiin, Bernhard
surmattiin, ja Italia joutui Lotharille. Myöhemmästä
aviostaan syntyneen poikansa Kaarlen
(sittemmin n. s. Kaljupään) hyväksi L. 829 pani
toimeen uuden valtakunnanjaon, jolloin Kaarle sai
Alemannian. Tästä tyytymättöminä vanhemmat
pojat tarttuivat aseisiin isäänsä vastaan, jonka
täytyi luopua vallasta, mutta kun veljesten
kesken syntyi eripuraisuutta, pääsi L. voitolle
Lotharista, joka kauimmin teki vastarintaa. Uusien
määräysten johdosta kaikki maat jaettiin kolmen
nuoremman veljen kesken; ainoastaan Italia jäi
Lotharille. Kun Kaarle sittemmin muiden
alueittensa lisäksi sai Akvitanian, nostivat veljekset
uuden kapinan, ja L:n, josta hänen
sotajoukkonsa luopui, täytyi antautua heille Kolmarin
luona 833 n. s. Valekentällä (lat. Campus
m e n d a c i i). L. pakotettiin alistumaan
nöyryyttävään kirkonrangaistukseen ja julistettiin
keisariuteen kelpaamattomaksi; valtakunnan
hallinnon sai Lothar. Mutta pian toiset veljet taas
kääntyivät häntä vastaan, ja L. asetettiin
uudestaan hallitukseen 834. Kun Pippinin kuoltua 838
uudessa jaossa Ludvik Saksalaiselle jäi vain
Baieri, ryhtyi tämä vuorostaan aseisiin isäänsä
vastaan. Keskellä näitä uusia levottomuuksia L.
kuoli. Hänen aikanaan Frankkilainen valtakunta
oli heikontunut ja sen vastainen jako
valmistettu: vasallien valta oli paisunut. — L:n aikana
ja hänen myötävaikutuksellaan alettiin kääntää
Tanskaa ja Ruotsia kristinuskoon.

2. L. II (825-75), Italian kuningas, keisari
Lothar I:n vanhin poika, edellisen pojanpoika,
sai isältään Italian hallinnon, kruunattiin
keisariksi 850 ja peri isänsä luopuessa kruunusta 855
Italian kuningaskunnan. Keisarina L:lla ei enää
ollut mitään yliherruutta muiden frankkilaisten
hallitsijain yli. Soti saraseeneja vastaan.
Nuorimman veljensä Kaarlen kuoltua 863 L. jakoi
Burgundin veljensä Lothar II:n kanssa saaden
itse Provencen, mutta kun Lotharkin kuoli 869,

jestivät sodat ja levottomuudet L:ia hankkimasta

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Nov 12 16:29:03 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/5/0636.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free