- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 5. Kulttuurisana-Mandingo /
1183-1184

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Ludvik ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1181

Ludvik

1183

kein oli munkki Suger. Hiin kohdisti
harrastuksensa kuninkaanlääuien lisäämiseen
saadakseen siten kuningasvallan voimakkaammaksi;
papisto samoinkuin kansakin kannatti häntä
hänen taisteluissaan rosvoritareita vastaan. Hänen
omassa lierttuakunnassaan F raudassa vasallit
pakotettiin alistumaan, mutta myöskin muissa
lääneissä, vieläpä Loiren eteläpuolellakin hän hankki
arvonantoa kuningasvallalle. Taisteluillaan,
lainkäytöllään ja hallinnollaan L. paui alun Ranskan
kansalliselle yhdistymiselle, jonka vuoksi hän on
Ranskan huomattavimpia hallitsijoita. [Lucliaire,
.Louis VI le Gros; annales de sa vie et de sou
règne".]

7. L. V I I Nuori (ransk. Louis ! e J e u n e)
(1120-80), edellisen poika, tuli isänsä jälkeen
kuninkaaksi 1137, rupesi puolisonsa Eleonooran
vaikutuksesta kirkon etuoikeuksia vastustamaan,
jonka johdosta paavi Innocentius II julisti koko
Ranskan interdiktin alaiseksi ja kannatti
kuninkaan mahtavaa vasallia Champaguen kreiviä
Thi-baut IV:ttä tämän taistelussa häntä vastaan.
Sovinto saatiin kuitenkin aikaan Suger’n ja
Bernhard Clairvauxlaisen välityksellä 1144.
Omantunnon vaivaamana, sen johdosta että oli Vitryn
kaupunkia valloittaessaan polttanut kirkon ja
sen mukana tuhat ihmistä. L. lähti toiselle
ristiretkelle (1147-49) saamatta kuitenkaan mitään
aikaan. L. erosi puolisostaan Eleonoorasta 1152,
minkä jälkeen tämä meni naimisiin Henrik
Anjoulaisen kanssa, joka 1154 tuli Englannin
kuninkaaksi. Sen johdosta Henrik sai
Akvita-nian entisten ranskalaisten maittensa lisäksi ja
tuli lääniherraansa, Ranskan kuningasta,
mahtavammaksi. josta johtuivat pitkälliset sodat
Englannin ja Ranskan välillä. [Lucliaire. ..Études sur
les actes Louis VII"; D. Hirsch, „Studien zur
Geschichte König Ludvigs VII von Frankreich".]

8. L. VIII (1187-1226), edellisen pojanpoika,
tuli isänsä Filip II :n Augustin jälkeen
kuninkaaksi 1223. Jo aikaisemmin 1216 hän oli
Englannin porvarien kehoituksesta yrittänyt saada
tämän valtakunnan Juhana Maattomalta,
kuitenkaan onnistumatta. Hallitusaikauaan L. taisteli
Englannin kuningasta sekä alblgenseja vastaan.
[Petit-Dutaillis, „Étude sur la vie et le rögoe
de Louis VIII".]

9. L. I X P y h ä (ransk. Saint L o u i »)
1215-70), edellisen poika, tuli kuninkaaksi isänsä

jälkeen 1226: mutta aluksi
hänen äitinsä Blanka, joka
oli Kastiliasta kotoisin,
hoiti hallitusta, ja vielä
senkin jälkeen kuin L. itse
rupesi hallitsemaan 1234,
oli hänellä suuri
vaikutusvalta. L. oli saanut hv
-viu huolellisen
kasvatuksen äidiltään, ja
hallitsijana hän osoitti
oikeamielisyyttä ja todellista
hurskautta; mutta hänen
hurskautensa ei
kuitenkaan estänyt häntä
puolustamasta hallitsijan
oikeuksia kirkon
vaatimuksia vastaan; hän esiintyi
muutenkin tarmokkaasti kruunun etuja
puolustaessaan; hän sääsi lakeja ja kutsui kuninkaan

Ludvik IX Pyhä.

parlamenttiin myöskin aatelittomia lakimiehiä
sekä määräsi, että lääniherrojen tuomioistuimista
saatiin vedota siihen; hän kielsi niinikään
kaksintaistelun, vainosi ankarasti juutalaisia. L. lähti
1248 ristiretkelle Egyptiin, jossa hän valloitti
Damietten. mutta joutui 1250 vangiksi;
päästyään lunnailla ja luovuttamalla Damietten va
paaksi hän lähti Akkouiin, ja oli Palestiinassa
v:een 1254. Englannin kuninkaan kanssa hän
teki 1259 sopimuksen, jonka mukaan Ranskan
kuningas sai vahvistuksen omistusoikeuteensa
Englannin kuninkaalta jo ennen otettuihin lää
neiliin (Normandie, Anjou, Touraine, Maine ja
Poitou) ja hänen lääniherruutensa Guienneen
tunnustettiin. L. lähti vielä 1270 uudelle
ristiretkelle Tunisiin, mutta kuoli ruttoon. V. 1297 paavi
Bonifacius VIII julisti hänet pyhäksi, ja Lud
vik XIV perusti hänen muistokseen ritarikunnan.
|Joinville, „Histoire de Saint Louis"; Lecoy de
la Marche, ,.La France sous Saint Louis", ja
..Saint Louis"; E. Berger, „Saint Louis et
Inno-c-ent IV" ja ..Les dernières années de Saint
Louis"; Perry, ..Saint Louis of France".]

10. L. X Riitaisa (ransk. Louis le H
u-t i n) (1289-1316), edellisen pojanpojanpoika, peri
äidiltään Navarran kuningaskunnan 1305 ja tuli
isänsä Filip IV:n Kauniin jälkeen Ranskan
kuninkaaksi 1314; erotti isänsä neuvonantajat ja
peruutti hänen säädöksiään, joihin oltiiu
tyytymättömiä. Saadakseen rahaa L. antoi 1315
julistuksen, jonka mukaan kuninkaan tiluksilla
asuvat talonpojat saivat ostaa itselleen vapauden.
[B. Zeller ja A. Lucliaire, ,,Philipp le Bel et
ses trois fils".]

11. L. X I (1423-83) oli saanut erittäin
hyvän kasvatuksen; hänen isänsä Kaarle VII käytti
häntä jo nuorena
kurittamaan uppiniskaisia
vasalleja; mutta 1440 hän
isäänsä ja varsinkin
tämän rakastajattareen
Agnes Soreliin suuttuneena
pakeni hovista ja yhtyi
suurvasallien tekemään
kapinaan [„la praguerie"]
isäänsä vastaan. Kun
kapina oli kukistettu,
lähetettiin L. rangaistukseksi
lääniinsä Dauphinéhen; sai

kuitenkin myöhemmin
sotajoukon johdon
sveiL-siläisiä vastaan 1444-45.
Riitaanuuttuaan uudelleen
isänsä kanssa, L. lähti
Burgundin herttuan Filip Hyvän luo, jonka
turvissa oli isän kuolemaan asti. Tultuaan
kuninkaaksi 1461 hän rupesi tarmokkaasti
työskentelemään kuningasvallan korottamiseksi:
suur-vasallien oikeuksia supistettiin ja L. otti
apulaisia alemmasta aatelistosta. Suurvasallit
tekivät sen johdosta n. s. yliteishyvänliiton (la Hgue
du hien puljlic), jonka johdossa oli kuninkaan
veli Berryn herttua ja Burgundin kruununperijä
Kaarle Rohkea. L. joutui tappiolle Monthléryn
luona 1465, ja teki silloin ylimyksille suuria
myönnytyksiä, mutta ei pitänyt lupauksiaan,
vaan kavaluudella ja juonilla hankki Kaarle
Rohkealle vihollisia. Antamalla läänityksiä y. m.
hän sai muutamia mahtavia herroja puolelleen,

Ludvik XI.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Dec 12 03:28:18 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/tieto/5/0638.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free