Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Ludvik Filip ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1195
Lugano-järvi—Luise
1196
ristössä on paljon komeapuistoisia huviloita. —
Italian vapaustaistelun aikana 1848-66 L. oli
Mazzini’n ja muiden vapausmiesten pääkortteeri.
E. E. K.
Lugano-järvi /-«’-/ (it. Lågo di Lugano, myös
I.ago Ceresio-, lat. Lacus Ceresius), alppi järvi,
jonka keskiosa on Sveitsissä, Ticinon kanttonissa,
itä- ja länsiosa Italiassa, Lombardian alueella.
L. on muodoltaan hyvin epäsäännöllinen;
länsiosa tekee äkkikaaren etelään Monte
Salvatore-niemen ympäri. Pituus 35 km. leveys 1/2-3 km,
pinta-ala 50,5 km2 (josta 2/5 Sveitsin alueella);
suurin syvyys 288 m, korkeus yi. merenp. 274 m.
L.-j:een kerääntyvät vedet purkautuvat Tresan
kautta Lågo Maggioreen, joka on 77 m alempana.
— St Gotthardilta tuleva rautatie kulkee järven
rantoja pitkin ja sen poikki. Höyrylaivaliikenne
v:sta 1856. — L.-j:n rannalla on Lugano.
E. E. K.
Lugansk /-«’-/ 1. Luganj, myös Luganskij
Za-vod. piirikunnankaupunki Etelä-Venäjällä,
Jeka-terinoslavin kuvernementin itäosassa. Donin
lisä-jokeen Donetsiin laskevan Luganjin varrella;
32,260 as. (1909). Teknillinen rautatiekoulu ja
tähtitieteellinen observator;. L. on laajan
kivi-hiilikaivosseudun keskustassa. Sekalainen
teollisuus. V. 1795 englantilainen Gascoyne perusti
L:iin suuren rautatehtaan, joka sittemmin
lakkautettiin. Krimin-sodan aikana siellä uudelleen
alettiin toiminta, mutta lakkautettiin taas 1886.
(E. E. K.)
Lugdunum [-du’-] 1. Lugudunum. 1.
Roomalaisajalla Lyonin (ks. t.) nimi; sen
ympäröivä maakunta oli nimeltään Gallia Lugdunensis.
— 2. L. Batavorum ks. Leiden.
Lugolin jodiliuos sisältää 2 os. jodia, 4 os.
jodkaliumia ja 100 os. vettä. Tätä liuosta
käytettiin ennen huuhteluihin ja injektsioneihin,
nykyään sitä käytetään pääasiassa reagenssina.
Bakteorologisissa värjäyksissä käytetyssä L. j:ssa
on 1 osa jodia 2 os. jodkalia ja 300 os. vettä. Y. K.
Lugos [oi], kaupunki Kaakkois-Unkarissa,
Baanaatissa. Krassö-Szörényn komitaatissa
Teme-sin varrella, parin rautatien risteyksessä; 16,126
as. (1901), joista 39% saksalaisia, hiukan
vähemmän romaanialaisia, loput unkarilaisia;
useimmat roomal.-ja kreik.-katolisia. Temes jakaa L:n
kahtia: Német-L. (saksalainen) ja Romän-L.
(ro-maanialainen). Kreik.-katolisen piispan istuin;
ylempi lukio. Harjoitetaan viininviljelystä,
melkoista teollisuutta ja vilkasta kauppaa. — V.
1695 turkkilaiset voittivat L:n luona
itävaltalaiset; 1848 L. oli Unkarin vallankumoushallituksen
viimeinen turvapaikka. E. E. K.
Luha on se kutomakoneen osa, jonka tehtävänä
on kannattaa ja liikuttaa pirtaa kutoessa sekä
olla sukkulan alapuolisena tukena, kun se
heitetään läpi vireen. E. J. 8.
Luhango ks. Luhanka.
Luhanka (ruots. Luhango). 1. Kunta,
Mikkelin 1., Heinolan kihlak.,
Luhangan-Joutsan-Leivonmäen nimismiesp.; sijaitsee Päijänteen
itärannikolla, kirkolle Jyväskylästä 64 km.
Pinta-ala 214.6 km2, josta viljeltyä maata (1910) 1,746 ha
(siinä luvussa luonnonniityt 699 ha).
Manttaalimäärä 6,7917, talonsavuja 52, torpansavuja 91 ja
muita savuja 412 (1907). 2,163 as. (1912); 498
ruokakuntaa, joista maanviljelystä
pääelinkeinonaan harjoittavia 390 (1901). 336 hevosta, 1,282
nautaa (1910). — Kansakouluja 2 (1913). —
Säästöpankki. — Teollisuuslaitoksia:
Tammikos-ken osuusmeijeri, Tammikosken 2 myllyä ja saha,
Mämminiemen tiilitehdas. — Vanhoja kartanoita:
Kärmelahti (sotilasvirkatalo), Ånäs, Vanhoinen,
Koivumäki, Stendal (Kivilaakso) y. m. •—
Luonnonnähtävyyksiä: luonnonihana laivareitti
Judin-salosta L:n kirkonkylän sivuitse Tammipohjaan.
— Kolme suuriliikkeisempää laivalaituria:
Kirkonkylän, Tammilahden ja Judinsalon laiturit.
L:sta on säännöllinen laivaliike Vesijärvelle. —
2. Seurakunta, konsistorillinen, Savonlinnan
hiippak., Heinolan rovastik.; perustettu Sysmän
kappeliksi 1766, tuli omaksi khrakunnaksi keis.
käskykirj. 7 p:ltä marrask. 1864. Kirkko puusta,
rak. "1891-93. L. E-nen.
Luhta ks. Niitty.
Luhtakaali ks. C a r d a m i n e.
Luhti (ruots. loft), kaksikerroksisen
ulkorakennuksen (aitan, tallin) ylempi kerros;
merkitsee paikoitellen myös ullakkoa 1. lakkaa, ks.
Aitta. ’ U. T. S.
Luik ks. L i è g e.
Luikku, soitin: kahdesta kappaleesta liitetty
puutorvi, jonka ympäri on kääritty tuohisiisnaa.
U. T. S.
Luini [-V-], Bernardino (n. 1475-n. 1533),
it. taidemaalari: Milanon koulua, Ambrogio
Bor-gognonen oppilas. L. oli jo pitkälle kehittynyt
taiteilija, ennenkuin sai vaikutusta Leonardo da
Vinci’ltä, johon nähden hän kuitenkin pysyi
verraten itsenäisenä. Huolimatta heikonlaisesta
sommittelustaan osoittavat L:n
hienovärisetmaalaukset sielukasta kauneutta ja syvää käsitystä. Hän
on maalannut uskonnollisia ja mytologisia
freskoja m. m. Milanon, Saronnon ja Luganon
kirkkoihin ja palatseihin sekä useita taulukuvia,
joista suurinta osaa säilytetään Milanon
kokoelmissa. [Williamson, „Bernardino L." (1899).]
E. R-r.
Luirojoki on keskiniäinen Kemijoen kolmesta
suuresta latvajoesta; saa suurimman osan
vettänsä Saariselän ja Raututunturien lomista ja
virtaa sitten läpi laajojen suoseutujen kunnes se
laskee Kemijokeen Marttisen kylän kohdalla.
Lähdehaarana pidetään Luirojärvestä alkavaa
jokea. Tämä joki on runsaan veden aikana
kulkukelpoinen Luirojärveen saakka; se saa
suunnattomista soista tulevan Pilitijoen. Toinen
latva-joki on Kopsusjoki, joka kerää vetensä
Saariselän, Raututunturin ja Nattastunturien väliseltä
maalta; kolmas latvajoki on Riestojoki, joka
vastaanottaa kiemurtelevan Sompiojoen ikivanhan
lappalaisasutuksen keskusjärvestä,
Sompiojär-vestä. Mutkittelevan Riestojoen ja Tankajoen
(ks. Kitt in en) välillä on matala
Muotkatai-pale, vanhan ylidistäjäjoen uoma. Rieston kylästä
L. virtaa etelään, murtuu metabasiitti-, liuske- ja
kvartsiittiselkien läpi sekä kiemurtelee läpi
soiden ja korpien. Tällä välillä sitä enää vain
vähässä määrässä käytetään kulkuväylänä. Siinä
on nimittäin paljon koskia, joista mainittakoon
Alaköngäs Nivatunturin varrella. Varhaisempina
aikoina, jolloin yleisemmin kuljettiin Ruijaan
kevättalven kalastukselle, mentiin pitkin
Luiro-jokea ja sitten tunturien yli Inarin kautta
Jäämeren rannikolle. Suurimmat kylät L:n varrella
ovat Riesto, Lokka, Käyrämö ja Luiro. J. E. R.
Luise Augusta Vilhelmina Amalia
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
