- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 5. Kulttuurisana-Mandingo /
1197-1198

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Luiska ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1197

Luiska—Luisu pinnat

1198

(1776 1810), Preussin kuningatar,
Mecklenburg-Strelitzin herttuan Kaarlen tytär, meni 1793
naimisiin Preussin silloisen kruununprinssin,
sittemmin kuningas Fredrik Vilhelm III:n kanssa.
Kauneudellaan, miellyttävällä käytöksellään ja
hyväntahtoisuudellaan L. sai osakseen yleisen
kansansuosion. Oli läheisessä suhteessa siihen
puolueeseen, joka vaati sotaa Napoleonia
vastaan 1806, pakeni Preussin tappion jälkeen
miehineen Itä-Preussiin ja koetti turhaan
Tilsi-tissä 1807 taivuttaa Napoleonia, joka oli
levittänyt panetteluja hänestä, myöntämään
Preussille edullisempia rauhanehtoja. Osoitti
onnettomuudessa mielenlujuutta ja vaikutti
rohkaisevasti mieheensä; kannatti v. Steinin y. m.
reformi-yiityksiä Preussin kohottamiseksi. On
pysynyt kansansa kiitollisessa muistossa. L:n
kauniilla. Rauchin tekemällä kuvapatsaalla
koristettu hauta on Charlottenburgin mausoleossa. L.
oli Preussin kuninkaan Fredrik Vilhelm IV:n ja
Saksan keisarin Wilhelm I:n äiti. [Bailleu,
..Kö-nigin Luise".] G. Ii.

Luiska 1. luisu, maatävtteitä ja leikkauksia,
ojia, kanavia, kaivantoja y. m. rajoittava kalteva
pinta. L:n kaltevuus eli 1.-kulma on 1.-pinnan
muodostama kulma vaakasuoran kanssa;
tavallisesti tämä kaltevuus ilmaistaan pinnan nousulla
pituusyksikön matkalla. Tavallisia l:n
kaltevuuksia ovat 1:1, 1:1 V, ja 1:2, joista toinen on
yleinen tavallisessa hiekansekaisessa maassa ja
kolmas savimaassa. L:t, joiden kaltevuus on 1:1. ja
usein loivemmatkin, peitetään kivillä, turpeilla
taikka ruokamullalla, johon kylvetään heinää jotta
ne pysyisivät alallaan eikä tuuli ja vesi söisi
niitä pilalle (ks. La sk o s). J. C-én.

Luistelu on pohjoismaiden suosituimpia
talviurheiluja. Sitä harjoitetaan pääasiallisesti
neljässä eri muodossa: 1) pikaluisteluna, 2)
kauno-luisteluna, 3) bandy-pelinä ja 4)
luistinpurjeh-duksena. Pika- ja kaunoluistelun alalla ovat
pääkilpailuja ottelut maailman- ja Euroopan
mestaruudesta. Suomalaiset ovat aina kunnostautuneet
pikaluistelussa. F. Wathen on ainoa suomalainen,
joka on voittanut maailmanmestaruuden (1901).
G. Estlander ja J. Vikander ovat kerran
kumpikin voittaneet Euroopan mestaruuden.
Kauno-luistelu. bandy-peli ja luistinpurjehdus ovat
niinikään verraten levinneitä urheilulajeja Suomessa,
ks. K a u n o 1 u i s t e 1 u. J. H.

Luisti. 1. Koneenosa, joka päästää höyryn
höyrykoneen silinteriin sekä sieltä pois. Kuvassa on
A höyrvsilinteri. Il mäntä. Silinterin sivuun on
valettu laatikkomainen osa. n. s. 1 u i s t i k a a p p i,
johon höyry saapuu
kattilasta torven E kautta.
L.-kaappi on tul
o-solilla I ja III
yhdistetty silinterin päihin, m
e-n o s o 1 a II johtaa
ulkoilmaan. Näiden solien
päällä liikkuu edestakaisin
epäkeskosta
epäkeskonvar-ren ja luistintangon
välityksellä liikuntansa saava
1. C. Kuvatussa l:n
asennossa 1. päästää höyryä solan 1 kautta männän I!
vasemmalle puolelle, mäntä siirtyy siis höyryn
paineesta oikealle. Samalla on l:n liukupinnassa
oleva syvennys yhdistänyt männän oikeanpuoli-

Tasoluisti silintereinänsä.

sen silinterin osan menosolaan II, päästäen siten
männän oikealla puolella olevan, työnsä
suorittaneen höyryn ulkoilmaan. L:n liikkuessa
edestakaisin höyry siis virtaa vuoroon männän
etuja takapuolelle ja mäntä joutuu jatkuvaan
liikuntaan. L:ja on hyvin monta rakennetta.
Taso-hien (kuva) liukupinta on tasapinta.
mäntä-ja kierto-l:ien silinteripinta. Taso-1. ja
mäntä-1. liikkuvat luistintangon pituussuuntaan.
kierto-1. akselinsa ympäri. Usein käytetään myös
kahta 1: ia, jolloin toinen, n. s. jak o-l.
työskentelee yllämainittuun tapaan, toinen, n. s.
paisu n t a-1. muuttaa, useimmiten säätäjän vaiku
tuksesta itsetoimien, silinteriin virtaavan höyryn
määrää ja samalla paisuntaa siten, että kone
kuormituksen vaihteluista huolimatta pyörii
tasaisella nopeudella. — 2. Kaasu- ja vesijohtojen
sulkulaite. V. V-la.

Luistimet. Luistimia on pääasiassa kahta
lajia: kauno- ja pikaluistelua varten. Edelliset
ovat lyhyitä, vain hieman jalanmittaa pitempiä
ja paksuteräisiä, pika-l:t taas ovat n. 42 cm
pitkiä ja ohutteräisiä (teränleveys 3/4-l mm).
Kil-pailu-l:t ovat kiinnitetyt erikoisiin
luisteluken-kiin. Iluviluistelijat käyttävät 1:ia, jotka voi
kannassa olevan reiän ja sitä luistimessa vastaavan
nastan ja puristimen tai ruuvin avulla kiinnittää
kengän anturaan. Kuuluisimmat pikaluistinmal
Iit ovat norj. Hagenin ja
Eriksenin.
Ivaunoluisti-mista tunnetuin on ruots.
U. Salchowin malli. ks.
myös
Rullaluistimet.

Luistinrata on
luis-tinurheilun harjoittamista varten lumesta
vapaana pidetty jääalue.
Muodoltaan 1. 011
tavallisimmin soikea. Keskialue
on varattu huvi- ja
kau-noluistelijoita varten,
sen ulkopuolella on
soikea vmpärysrata pikaluistelijain
harjoituspaikkana. — Kansainvälisissä mestaruuskilpailuissa
tulee kilpailuradan olla n. s. kaksoisrata. s. o.
kaksi vierekkäistä, toisistaan erotettua rataa
käsittävä, joiden yhteinen pituus on 800 m.
Tavallisesti lähetetään kilpailijat kaksittain matkaan,
jolloin kunkin luistelijan on vuoroin luisteltava
sisä- vuoroin ulkoradalla. J. II.

Luistipumppu, pumppu, jossa venttiilien
asemesta on luisti, niin että se voi nostaa
nesteitä, joissa on suurempiakin likamöhkäleitä,
kuten lantavettä y. m. s. Luistin liikkuessa
leikkaa siihen kiinnitetty veitsi toista kiinteää
veistä vasten likamöhkäleet niin että ne
mahtuvat luistin mukana kulkemaan pumpputorven
läpi. mikä ei olisi mahdollista, jos siinä olisi
tavallisia venttiilejä (ks. Pumppu). ,/. C-én.

Luistojakkara, rautatien vaihteessa se
sileäksi höylätty peruslevyn tapainen alusta, jonka
päällä vaihteen liikkuva osa, kieli, luistaen liikkuu
vaihdetta käännettäessä, ja johon vaihteen kielen
kohdalla oleva, liikkumaton pääkisko on
kiinnitetty. ks. Raide ja Rautatie. J. C-én.

Luisu ks. Luiska.

Luisun päällystys ks. Luiska ja Lasko s.

Luisupinnat ks. ITaarniskapinta.



/ Norj. pikaluistin, s
kauno-luistin, 3 tavallinen luistin
n. s. Nurmen mallia.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Nov 12 16:29:03 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/5/0645.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free