- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 5. Kulttuurisana-Mandingo /
1201-1202

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Lukania ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1201

Lukan ia—Lu kijat

1202

Aine Lujuus kg/cms
Veto Puristus Taivutus Leikkaus
Puu: ilmakuiva syiden suunnassa syiden suunnassa syiden suunnassa | Poikkisyisin puristus-l. Ve Ja leikkaus-1. 5 kert. 1 syiden suuntaisesta.
Tammi..... 960 350 600 75
Mänty . . . . • 750 240 420 40
Graniitti . . . . • 30—80 S00—2.000 50—250 40—100
Hiekkakivi . . . • 10—70 250—1.H00 25—150 15—80
Tav. tiilet . . . ■ — 100—300 40—70 —
Tav. rakennusrauta • 3.400—4.400 3.400-4.400 3.400—4.400 2.900 -3.800 valantarautaa.
Terits.....■ 4.500—10.000 4.500-10.000 4,500—10.000 - 4.000 valantaterilstä.
Valurauta . . . ■ 1.200—2.400 7,000—8.500 1,300—2.600

ja sen
taivutus-pisteestä lasketun etäisyyden
tuloa.
Taivutusmomentin vaikutuksesta (kuva 3)
sauva tai
kanna-tinpalkki taipuu,
jolloin alkujaan
pystyssä oleva
leikkaustaso a-a
vääntyy vinoon
asentoon a’-a’
viivan 0 ympäri, joka siis pysyy liikkumatta ja jota
sanotaan neutraaliakseliksi eli nollaviivaksi.
Taipuminen syntyy siitä, että palkin pitkittäiset
säikeet nollaviivan toisella puolen pitenevät ja toisella
puolen lyhenevät, edellisellä puolen on
vaikuttamassa vetojännityksiä, jälkimäisellä
puristusjännityksiä ja ne ovat sitä suurempia, kuta
kauempana ne vaikuttavat nollaviivasta, koskapa
säikeiden pituuden muutoksetkin kasvavat tasaisesti,
kuta kauemmaksi 0-viivasta tullaan. Jokaisen
leik-kauspinnan yksikön jännitys kerrottuna
etäisyydellään 0-viivasta, antaa pienen sisäisen
jännitysmomentin, ja kun ne koko pinnalta
kerätään yhteen, saadaan sisäinen momentti, joka
pitää ulkoista taivutusmomenttia tasapainossa.

l/r

Tästä saadaan M = ax^X’le ja a - "y, jossa

a on suurin, s. o., uloimmassa säikeessä
vallitseva jännitys, h leikkauspinnan hitausmomentti
(ks. t.) painopisteakseliin nähden, joka
tavallisesti on samalla 0-viivakin ja e uloimman
säikeen etäisyys tästä 0-viivasta. Kuvassa on
ttk3

h = -75- (cmxcm3) ja e = k

il = Pv (kgx«n)

6fX

(kg/cm2). Palkin leveys

(cm) josta ~ _ ak,

ja korkeus (a ja k) on nyt valittava niin että o
ei tule palkkiaineen sallittua jännitystä
suuremmaksi. Nollaviivan asento ja hitausmomentti
vaihtelevat palkin tai sauvan poikkileikkauksen ja
tai-vutusrasituksen laadun mukaan, ja koko
lujuus-laskelma muuttuu melkoisesti jos kysymyksessä 011
aine, jonka kimmoisuus (ks. t.) ei noudata
Hoo-ken lakia. Sellaisista ovat tavallisimmat betoni,
kivet ja valurauta. [„Teknillinen käsikirja’",
Tallqvist. „Teknillinen mekaniikka".] J. C-én.

Lukania ks. L u c a n i a.

Lukassit, sudenajostaan kuuluisat
pihkovalai-set metsästäjät, joita 1880-luvun alkupuolella
m. m. kutsuttiin Suomeen susia hävittämään,
ks. Metsästys.

Lukeminen, parlamentaarisen lausetavan
mukaan lakiehdotuksen käsitteleminen. Suomen
valtiopäiväjärjestyksen 57 §:n mukaan jokainen
valiokunnan mietintö, mikä koskee Keisarin ja
Suuriruhtinaan tai eduskunnassa tehdyn
esityksen kautta nostettua lainsäätämiskysymystä, 011
täysi-istunnossa otettava kolmen käsittelyn
alaiseksi. A. Cli.

Lukemisia lapsille ks. Topelius, Z.

Lukianos [lükiäno’s] (lat. Lilciä’vus), kreik.
kirjailija, roomal. keisariajan lahjakkaimpia,
synt. n. 120 j. Kr. Syyrian Samosatassa, pantiin
ensin kuvanveistäjänoppiin, mutta sai sitten
oppia reetoriksi; esiinnyttyään jonkun aikaa
asianajajana Antiokheiassa hän ryhtyi vaeltavan puhe-

taiturin („sofistan") toimeen, saavuttaen
loistavaa menestystä; antautui keski-ikäisenä
filosofiaan, asettuen epäilevälle kannalle ajan eri
oppisuuntia vastaan; eleli Ateenassa, kunnes vanhoilla
päivillään sai hallintoviran Egyptissä; k. v:n
180 jälkeen. L. oli hieno tyylitaituri ja tavoitteli
puhdasta attikalaista kielenkäyttöä. Ajatuksiaan
hän toi esille etupäässä sukkelien dialogien
(vuoropuhelujen) muodossa. Sattuvasti hän pilkkasi
kaikkea mikä niin hyvin perinnäisessä uskossa
kuin filosofien opeissa oli onttoa ja teennäistä.
Mutta hänellä itsellään ei ollut mitään
positiivista tarjottavana, hänen henkevyytensä on
kuivaa, eikä järkeilevän pilan takaa ilmene mitään
vakaumuksen lämpöä. Hänen lukuisista
teoksistaan mainittakoon: „Jumalien vuoropuhelut".
„Zeus traagikkona", ,,Kuolleitten puhelut"
(maisen suuruuden ja maineen tyhjyydestä),
filosofi-huutokauppa", .,Kalastajat" (filosofien pyynti),
,Tosikertomukset" (matkaseikkailu-romaanien
parodiaa), „Hetairain puheluja", „Aleksandros"
(eräästä profeetasta ja uskonkiilikoilijasta),
,,Pe-regrinos" (filosofi-seikkailija), „Syyrian
jumalattaresta" (jooniau murteella, oikeaperäisyys
epäiltävä), taika- ja seikkailuromaani „Lukios 1. Aasi"
(sama aihe kuin Apuleiuksen
„Metamorphoses"-teoksessa); epävarmaa on kuitenkin, onko tämä
tapainkuvauksena merkillinen teos L:n
kirjoittama. 0. E. T.

Lukijakoje, tarkastuskoje, joka it.setoimivasti
merkitsee jonkun esineen kierros- tai iskuluvun,
sen kulkeman matkan, ajan y. m. Lisiin
kuuluvat askelenlukija. iskunlukija, gyrometri,
tako-metri. taksametri. kronoskooppi, kaasumittari,
anemometri, hydrometri y. m. V. L.

Lukijat (ruots. läsarc), Ruotsissa 1700-luvun
puolivälissä syntynyt nimitys, joka alkuaan
tarkoitti Raamattua ja muita hartauskirjoja
eri-tyisemmällä innolla viljeleviä valtiokirkkoon
kuuluvia kristittyjä. Sittemmin sana on tullut
merkitsemään eräänlaisen pietismin luontoisen
hurskauden edustajia, jotka mielellään käyvät
yksityisissä hartausseuroissa, pitävät tärkeänä
kristillistä pidättäytymistä 11. s. ehdonvallan asioissa
(ks. A d i a f o r a) ja tahtovat vetää jyrkän
rajan Jumalan ja maailman lasten välille.
Ensi-ruäiset 1. esiintyivät Länsigöötanmaalla
1750-luvulla, mutta yleisimmin tunnetuksi ja
seurauksiltaan merkillisemmäksi muodostui se liike, joka
alkoi Lillhärdalissa Ilärjedalenissa kappalaisen
Martti Thunborgin vaikutuksesta.
Voimakkaaseen herätykseen liittyi liikkeen
kannat-tsjain keskuudessa kiihkoisia ekstaattisia
kohtauksia. Usein myöhäiseen yöhön kestävissä
kokouksissa laulettiin, rukoiltiin, saarnattiin ja
ennustettiin vhä kiihtyvässä mielentilassa Kun täi-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Dec 12 03:28:18 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/tieto/5/0647.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free