- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 5. Kulttuurisana-Mandingo /
1203-1204

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Lukania ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1203

Lukinkalvo—Lukkari

1204

laisissa tilaisuuksissa lienee tapahtunut
ulkonaista säädyllisyyttäkin loukkaavaa, puuttuivat
viranomaiset asiaan eikä aina viisaimmalla
mahdollisella tavalla. Liike laimentui vasta
sittenkuin Thunborg oli 1774 suljettu Hernösandin
hullujenhuoneeseen. Siellä hän kuoli 1775. Mutta
samaan aikaan ilmeni lukijaliikettä
Helsinglan-dissa, johon oli levinnyt vaikutteita sekä
pietismistä että herrnhutismista. Sielläkin tapahtui
..liikutuksia", mutta yleensä liike oli
rauhallisempaa ja tyynemmin rakentavaa kuin
Härjeda-lenissa. L. tyytyivät harjoittamaan jokapäiväistä
hurskauttaan ja pitämään kokouksiaan, joissa he
lukivat Raamattua, Lutherin, Arndtin, Müllerin,
Nohrborgin. Tollesonin y. m. teoksia,
keskustelivat luetun johdosta, lauloivat ja rukoilivat.
Samanlaisia hiljaisia vanhoja lukijoita
tavattiin myös useissa paikoin Norrbottenia ja
Västerbottenia. V. 1790 he saivat kuninkaalta
suojeluskirjan. V. 1805 liikkeen piiristä erkani
uusien lukijain lahko. Hajaannus alkoi
Piitimen maaseurakunnassa ja levisi sieltä
Ylä-Luulajan pitäjään. Johtajina esiintyivät
talonpojat Olof Palmgren ja Nils
Andersson, jotka tuomitsivat ankarasti papistoa ja
uusia kirkollisia kirjoja, kuten Lindblomin
katkismusta, 1811 v:n käsikirjaa ja 1819 v:n
virsikirjaa sekä saarnasivat kristittyjen täydellistä
vapautta laista. Viranomaisten yritykset liikkeen
tukehuttamiseksi eivät vieneet tulokseen.
Päinvastoin liike sai 1840-luvulla uutta virikettä, kun
talonpojat Per Ersson ja Johan Riström
Ala-Luulajan seurakunnasta esiintyivät sen
johtajina. Kun heidän pyyntöönsä ..uusien kirjain"
poistamisesta ei suostuttu, muuttui liike
lahkolli-semmaksi, järjestäen omassa keskuudessaan
sakramenttien hoidon. Muutamat liikkeen
kannattajat pitivät kuitenkin uutta olojen muotoa
epäjärjestyksenä. ja niin syntyi hajaannusta, joka on
heikentänyt liikkeen merkitystä. [E. J. Ekman,
,.Den inre missionens historia från början af
18 :de århundradet" (1896-1902). K. Henning.
„Bidrag tili kännedom om de religiösa rörelserna
i Sverige och Finland efter 1730" (1891). H.
Levin, „Religionstvång och religionsfrihet i Sverige
1686-1782" (1896), J. Sandelin. ..Svärmeriet’ i
Lillherrdal eller läseriets uppkomst 1768 enligt
tillförlitliga handlingar" (1896), Br. Alstermark,
„De religiöst-svärmiska rörelserna i Norrland
1750-1800" (I, 1898, II, 1900) ja ,.Svärmiska
se-paratister inom Vesterås’ stift under senare
hälf-ten af 1700-talet" („Kyrkohistorisk årsskrift
1901), E. Herlenius, „Akianismens historia"
(1902).] A. J. P-ä.

Lukinkalvo, lukinverkkokalvo ks.
Aivot.

Lukinpää (Murex), etukiduksisiin kuuluva,
suolaisessa vedessä elävä kotilosuku. Välimeressä
elävästä .1/. brandalis- ja täällä sekä Atlantissa
tavattavasta il. truneulus-lajista valmistettiin
ennen purppuraväriä. Näiden vaippaontelossa on
nim. rauhanen, joka erittää väritöntä, mutta
ilmassa punertuvaa ainetta. Molemmat syötäviä.
Euroopan merissä tavattava .1/. erinaceus on
os-terimatalikoilla vahingollinen. P. B.

Lukinverkkokalvo ks. Aivot.

Lukio, suom. nimitys kymnaasille
(kimnaa-sille), joksi varhaisemmin sanottiin sitä
oppikoulun jaksoa, joka itsenäisenä kouluna johti alem-

masta koulusta (triviaali-, alkeiskoulusta)
yliopistoon. Maamme ensimäinen 1. perustettiin
1630 piispa Rothoviuksen toimesta Turku ju.
Opettajia, joita oli 6, kutsuttiin milloin
professoreiksi, milloin lehtoreiksi; kullakin oli
opetettavana oma aineensa eikä oma luokkansa, kuten
oli laita alemmassa koulussa. Kun Turun koulu
1640 muutettiin yliopistoksi, perustettiin lukio
Viipuriin. V. 1723 saatiin piispa Gezelius
nuoremman toimesta 1. Porvooseen, mikä oli
tarpeen, kun Viipuri Uudenkaupungin rauhassa oli
menetetty Venäjälle. Kun yliopisto 1828
muutettiin Helsinkiin, sai Turku jälleen l:n. —
Oppikoulun jako ala-alkeiskouluun, yläalkeiskouluun
ja 2-luokkaiseen lukioon säilyi vielä 1843 v-.n
kouluasetuksessa. V. 1S44 perustettiin 1.
Kuopioon ja Vaasaan. L. säilytettiin myös v:n 1856
kouluasetuksessa, perustettiinpa vielä
Hämeenlinnaan ja Viipuriin uusi lukionmuoto
siviili-virkamiesten valmistamista varten. Vasta 1872
v:n koulujärjestyksessä l:t poistettiin, kun
muodostettiin yhtenäinen oppikoulu, lyseo.

O. M-e.

Lukit fOpilionida), hämähäkkieläinten lahko,
jonka meikäläiset lajit ovat ruumiinsa kokoon
verraten erittäin pitkä- ja hentojalkaisia;
ruumis ikäänkuin kiikkuu jalkojen varassa
muistuttaen kiinninuoritettua ilmapalloa. Lajeja
Suomessa lienee kymmenkunta, joskaan niitä ei ole
erikoisesti tutkittu. L. ovat varsinaisesti
yö-eläimiä. elävät osin kasvinesteistä, osin kuolleista
hyönteisistä. T. H. J-i.

Lukkari (ruots. klockare), seurakunnallinen
toimihenkilö, jolla eri seuduilla ja eri aikoina on
ollut erilaisia tehtäviä, kuten kirkkolaulun
johtaminen, lasten opetus, kirkkorakennuksen ja
siihen kuuluvien esineiden sekä hautuumaan
hoitaminen, kellojen soitosta huolehtiminen,
rokottaminen, suonen lyöminen y. m. Katolisena aikana
1. oli tavallisesti papiksi vihitty henkilö, joka
auttoi kirkkoherraa kaikenlaisessa
virantoimituksessa. ja vielä uskonpuhdistuksen jälkeenkin
tavataan 1.-pappeja varsinkin sellaisina aikoina,
jolloin papiksi villittyjä henkilöitä oli runsaammin
kuin varsinaisia papinpaikkoja. Ruotsi-Suomen
kirkkolaki v.Tta 1686 lukee l:n kirkollisiin
virkamiehiin ja määrää hänen tehtävikseen huolehtia
kellojen soittamisesta ja aikaa näyttävistä
kelloista. auttaa papistoa jumalanpalveluksessa,
ri-pittämisessä, pitäjänkäynneillä ja muussa
kirkollisessa toimessa, opettaa lapsia, kuljettaa
virkakirjeitä. hoitaa erinäisiä taloudellisia tehtäviä
y. m. Myöhempinä aikoina l:t saivat
tuomiokapitulien määräyksen mukaan vielä monia muita
tehtäviä ja alenivat papiston käskyläisiksi, joilta
voitiin vaatia melkein millaista palvelusta
tahansa. Suomen nykyään voimassa olevan
kirkkolain mukaan ..lukkarin tulee, missä ei
erinäistä veisaajaa ole seurakuntaan asetettu,
johdattaa veisuuta julkisessa jumalanpalveluksessa ja
muissa papillisissa toimituksissa, joissa
veisaaminen määrätty on; hänen tulee
rippikoulunuori-solle opettaa koraaliveisuuta, sekä olla apuna
lapsia kirjanlukuun opetettaessa, missä sitä
tarvitaan, ja heitä lukukinkereillä siinä
kuulusteltaessa; pitää likisintä huolta puhtaudesta ja
järjestyksestä kirkossa" ja auttaa papistoa
kirkonmenojen toimittamisessa. Useissa seurakunnissa
1. toimii myös urkurina (ks. t.). [Zimmer. ..Der

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Fri May 10 12:34:28 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/5/0648.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free