- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 5. Kulttuurisana-Mandingo /
1205-1206

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Lukkari- ja urkurikoulut ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1205

Lukkari- ja urkurikoulut—Lukkolinna

i2or.

Kantor und Organist im evangelischen
Gottes-dienst" (1886).] A. J. P-ä.

Lukkari- ja urkurikoulut ovat maassamme
toimineet vasta viimeisillä vuosikymmenillä. Sitä
ennen suoritettiin lukkari- ja urkurivirkoiliin
tarvittavat opinnot yksityisesti tuomiokirkkojen
kanttorien tahi muitten, luottamusta
saavutta-neitten kirkkomusiikkivirkailijäin johdolla. V.
1860 Turun tuomiokapituli pyysi hallitusta
perustamaan 2 lukkarikoulua arkkihiippakuntaan, ja
1864 Kuopion hiippakuntakokouksessa heräsi
kysymys koko maalle yhteisen
kirkkomusiikkiopis-ton perustamisesta Helsinkiin, Lagi’n tekemän
suunnitelman mukaisesti. Kysymys otettiin esille
1867 ja 1872 v:n valtiopäivillä, mutta ilman
tulosta. Senvuoksi ryhdyttiin yksityisiltä tahoilta
asian toteuttamiseen. Valtion avustamia 1.- ja
u:ja perustettiin Turkuun 1877 (Pahlman),
Ouluun 1882 (Sandström). Helsinkiin 1883 (Aclité),
sekä Viipuriin 1893 (Sivori), jolloin Oulussa
sijaitseva opisto lakkasi toimimasta. — Näiden
koulujen aikaansaamat tulokset eivät kuitenkaan
olleet sitä laatua, että kysymystä lukkarien ja
urkurien kasvatuksesta olisi pidetty ratkaistuna.
Valitettiin, että opinnot olivat liian
yksipuolisesti musiikillisia, vailla riittävää huomiota
luk-karitoimen uskonnolliseen ja seurakunnalliseen
puoleen. Itse musiikkiopetukseenkin nähden
huomautettiin, että varsinainen kirkkomusiikki jäi
syrjään, muunlaisen musiikkiaineksen anastaessa
etusijan. V. 1897 esitettiin Turun yleisessä
pappeinkokouksessa ajatus lukkari- ja
diakonitoi-mien yhdistämisestä. Vaikkei tämä suunnitelma
saavuttanutkaan täyttä kannatusta, tuli siitä
lopulta kuitenkin vaikuttava tekijä kysymyksen
vastaisissa vaiheissa. — Papisto esitti yleisenä
toivomuksenaan erityisen kirkollishenkisen
luk-kariseminaarin perustamisen yksityisten
opistojen tilalle ja v. 1900 Porvoon tuomiokapituli
jätti hallitukselle sitä koskevan anomuksen.
Tämän johdosta 1903 asetetun komitean
ehdotus valmistui 1909 ja perustui aatteeseen
lukkari- ja diakonitoimien yhdistämisestä; sen
mukaan tulisi kirkkomusiikkialalle aikovien
suorittaa myös kaikki diakonin tehtäviin kuuluvat
opinnot. Ehdotus herätti kiihkeätä vastarintaa;
Suomen kanttori-urkuriyhdistyksen asettama
valiokunta jätti 1910 hallitukselle
vastasuunnitel-man, jossa ehdotettiin, että varsinainen
kirkkomusiikki kyllä tulisi opintojen keskukseksi ja
uskonnolliset aineet saisivat tarpeeksi sijaa; mutta
muut opintojärjestelmään aiotut muutokset
pidettiin haitallisina. Välittävälle kannalle asettui
papiston enemmistö hallitukselle antamissaan
lausunnoissa, vaatien lukkarien valmistamista myös
seurakunnallisiksi lastenopettajiksi, mutta ei
diakoneiksi. Lopullisen ratkaisun yhä lykkäytyessä,
etenkin myös yleisten valtiollisten
ristiriitaisuuksiemme vaikuttamien valtiotaloudellisten
vaikeuksien vuoksi, mainitut yksityiset 1.- ja u. ovat
jatkaneet toimintaansa edelleen, osaksi myös pyrkien
tyydyttämään esitettyjä uudistusvaatimuksia.

I. K.

Lukki. 1. Huom. myt., nimi, joka pääasiallisesti
esiintyy lorussa, jonka lapset lukevat
viskates-saan lähteneen maitohampaansa uuniin tai uunin
taakse, sanoen: „He, lukki, luuhammas, anna
mulle rautahammas" j. n. e. Eräissä muissakin
yhteyksissä tavataan L.; osiksi se on niissä se

lukki, joka useissa suom. murteissa merkitsee
,,koiraa", osiksi on nimeä käsitetty „koiraa"
merkitseväksi sanaksi. — L. on hammaslorussa
suoranainen skandinaavinen (kenties Suomen
ruotsinkielisiltä asukkailta saatu) laina, joka on
tullut suomeen aivan samaa sisältävien
skandinaavisten (ruotsalaisten) hammaslorujen
mukana; näissä esiintyy nim. samalla sijalla
Loclce (tämä vuorostaan = skand. myt. Loki,
ks. t.). [E. N. Setälä, „Finn.-ugr. Forschungen",
XII, siv. 193.] E. N. S.

2. Eläint. ks. Lukit.

Lukko, laitos ovien, laatikoiden, kansien y. m.
sulkemiseksi siten, että ainoastaan l:oon
kuuluvan avaimen omistaja saattaa ne avata. L;n
pääosa on säppi, joka l:oa suljettaissa työnnetään
sitä vastaavaan syvennykseen. Jos 1 :oa avattaessa
ja suljettaessa avainta voidaan kiertää ainoastaan
kerran ympäri, sanotaan lukkoa yksinkertaiseksi
(vanhentunut saks. malli). Avaimen „parta"
painuu niissä säpin varsiosalla olevaan loveen
työntäen siten kierrettäessä säppiä jonkun verran.
Jos säpissä on 2 lovea, tulee sen liike
suuremmaksi ja avainta voidaan kiertää 2 kertaa.
Tällainen on nykyään enimmin käytetty n. s.
ranskalainen lukkomalli. L:t sekä avaimet koetetaan
tehdä sellaisiksi, ettei niitä voi avata vieraalla
avaimella. Sitä varten asetetaan lukkoon
erilaatuisia n. s. esteitä, jolloin avain muodostetaan
niitä vastaavaksi. On keksitty lukemattomia
varmuuslukkoja, joista ennen 011 ollut paljon
käytännössä esim. n. s. sanalukko. Sen saattoi avata
ilman avainta ainoastaan se, joka tiesi, mikä
sana oli muodostettava lukkoon kuuluvien
pyörivien renkaiden kirjaimista. Nykyään yleisesti
käytettyjä varmuuslukkoja ovat esim. c h u b b-1.
(ks. t.) ja amer. y a 1 e-1. Viimeksimainitussa on

avaimen reikä lieriössä D, joka pääsee
kiertymään ja ruuvin A välityksellä kääntää salvan eli
säpin silloin, kun avaimen reikään on pistetty
tavallisesti aaltomaisilla leikkauksilla varustettu
avain S, mikä nostaa kaksiosaiset estenastat 1, 2, 3
j. n. e. semmoisille kohdille, että niiden
jako-pinnat tulevat tarkasti samalle tasalle lieriön
vaippapinnan kanssa. V. ff.

Lukkolinna (saks. Lode), linna Läänemaalla
Virossa. Kuului keskiajalla Saarenmaan piispan
alueeseen. V. 1560 seudun talonpojat tekivät
kapinan ja piirittivät L:aa, johon aatelismiehet oli
vat paenneet, kunnes nännit saivat ulkoa apua;
kapinanjohtajat mestattiin, osaksi L:n, osaksi
Tallinnan luona. V. 1564 Henrik Klaunpoika
Horn valloitti linnan Ruotsille, ja tammik. 23 p.
1573 Klaus Aakenpoika Tott täällä jonkun
tuhannen miehen suuruisella joukolla sai kuuluisan
voiton 16,000 venäläisestä ja otti runsaan
saaliin. Kesällä 1581 Kaarle Henrikinpoika Horn
valloitti uudestaan L:n, joka sillävälin oli joutu

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Nov 12 16:29:03 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/5/0649.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free