- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 5. Kulttuurisana-Mandingo /
1207-1208

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Lukkari- ja urkurikoulut ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1207

Lukratiivinen—Lukujärjestelmät

1208

imt venäläisten käsiin. V. 1682 ruotsalaiset
jättivät L:n linnoitukset rappeutumaan. K. G.

Lukratiivinen (lat. lucrati’vus < lucrum, ks. t.),
voittoa tuottava, hyvin kannattava.

Luksatsioni ks. Sijoiltaan meno.

Luksferprisma (lat. lux = valo, ja ferre =
kantaa) ks. Ikkuna.

Luksor (arab. alkusär = ,,linnat"), kylä ylisessä
Egyptissä Niilin oikealla rannalla, osoittaa
Kar-nakin (ks. t.) ohella muinaisen Theban paikkaa;
on kuuluisa Amon-Ra’n temppelin raunioista,
jonka Amenofis III rakennutti ja Ramses II
laajensi. Temppelin seiniin hakattujen kirjoitusten
joukossa on kuuluisa Pentaurin nimellä käypä
kertomaruno Ramses II: n urotöistä sodissa
Syyrian heettiläisiä vastaan. Sisäänkäytävän
edustalle pystytetyistä obeliskeista toinen on siirretty
Place de la concorde torille Pariisiin. Temppelin
pohjapiirros, ks. Egypti IV. K. T-t.

Luksulliaani, turmaliini rikas graniitti
Lu-xullionissa Englannissa.

Luksus ks. Luxus.

Luku. L.-käsitteen vaihtelevaisuudesta seuraa,
ettei siitä voida antaa yleispätevää määritystä.
Eri näkökantojen mukaan l:t jaetaan ryhmiin.
L:t ovat siten laatu-l:ja t. puhtaita 1:ja
ratsionaalisia t. irratsionaalisia,
positiivisia t. negatiivisia (ks.
Negatiivinen 1.); reaali-l:ja, i m a g i n a a r
i-l:ja tai k o m p 1 e k s i-1: ja (ks.
Imaginaarinen ja Kompleksiluvut). Määrättyä
laatua ilmaisevaa 1 :ua sanotaan laatuluvuksi
1. konkreettiseksi 1 :ksi (7 mk., 8 1). L:ua
taas, jonka yksikön laatua ei oteta huomioon,
sanotaan puhtaaksi,
nimittämättö-mäksi 1. abstraktiseksi (5. 6 ’/„ 10.*).
Rajoitetussa merkityksessä ovat vain jälkimäiset
1: ja. R a t s i o n a a 1 i-1. ilmoittaa yksiköksi
valitun suureen monikertaisuutta. L:ua, jonka arvoa
ei voida lausua yksikön, eikä minkään sen osan
avulla, sanotaan irratsionaaliseksi.
Rat-sionaali-1. on joko kokonainen t.
murtoluku. Puhdas kokonainen 1. sisältää yksikön 1
yhden tai useamman kerran. Murtoluku (ks. t.)
ilmaisee l:n jonkun osan monikertaisuutta. Jos
kokonainen 1. voidaan tasan jakaa vain 1:11a. ja
itsellään, on se jaoton, muuten jaollinen.
2:11a jaollista l:ua sanotaan parilliseksi,
2:11a jaotonta parittomaksi.
Irratsionaali-nen 1. on joko algebrallinen tai t r a
n-sendentti (ks. Irratsionaalinen).

U. S:n.

Lukuarvo, puhdas luku, joka ilmoittaa
montako kertaa yksikkö sisältyy luku- tai
avaruus-suureeseen.

Lukuga, virta Keski-Afrikassa, jonka kautta
Tanganjika purkaa vetensä Kongoon; lähtee
järven länsirannan keskipalkoilta, yhtyy Kongoon
Buli’n alapuolella; alussa 2 km leveä, mutta
häipyy sitten hietikoihin tai rehevään
kasvullisuuteen, joten sen juoksua voi seurata vain
korkean-veden aikana. Stanleyn käydessä siellä 1876 L.
oli aivan tukkeutunut.

Luku- ja kirjoitustaito on erittäin tärkeä
si-vistystekijä. Yhteiskunta, jonka jäsenet ovat
yleensä luku- ja kirjoitustaitoisia, voi käyttää
suuremmassa määrin hyväkseen kirjoitetun ja
painetun sanan monia etuja kuin sellainen
yhteiskunta, johon kuuluu paljon luku- ja kir-

joitustaidottomia. Yksityiselle henkilölle luku- ja
kirjoitustaito on mitä tärkein ase olemassa-olon
taistelussa (vrt. Analfabeetti). Luku- ja
kirjoitustaitoa esittävissä tilastoissa on suurta
eroavaisuutta eri maiden välillä myös siihen
nähden, mitkä ikäkaudet otetaan huomioon luku- ja
kirjoitustaitoisten lukumäärää ja promillejä
laskettaessa. Muutamissa maissa otetaan huomioon
kaikki asukkaat, toisissa jätetään tilaston
ulkopuolelle sellaiset lapset, joilla ei voida katsoa
olevan mahdollisuutta omistaa luku- ja
kirjoitustaitoa j. n. e. Näin ollen on mahdotonta esittää
varmoja numeroita luku- ja kirjoitustaidon
yleisyydestä eri maissa. Muutamia yleispäätelmiä
voidaan kuitenkin tehdä. Yleisin on luku- ja
kirjoitustaito Saksassa, Skandinaavian maissa.
Sveitsissä ja Suomessa, sen jälkeen sellaisissa
maissa, joissa on osittain germaanilaista
väestöä, kuten Irlannissa ja Pohjois-Ameriikan
Yhdysvalloissa (viimemainitussa maassa taas on
hyvin suuri ero valkoisen ja mustan väestön
välillä tässä suhteessa). Sitten seuraavat
romaani-laiset maat, joista Ranska ja Belgia lähentelevät
edellä mainittuja, mutta Romaania sitä vastoin
slaavilaisia maita, joissa on kaikkein vähimmän
luku- ja kirjoitustaitoisia. Yleensä voidaan myös
sanoa, että luku- ja kirjoitustaitoon nähden ovat
korkeimmalla asteella protestanttiset ja
alhaisimmalla kreikkalaiskatoliset maat. Allaolevat
numerot osoittavat, kuinka paljon oli viime
vuosisadan lopulla analfabeetteja (siis luku- ja
kirjoitustaidottomia t. lukutaidottomia) alla mai
nituissa maissa:

Vuosi Alin ikäraja Luku Vuoai Alin ikäraja Luku

Serbiassa . 1890 7 858 Itävallassa . 1890 6 296
Portugalissa 1890 0 792 Belgiassa . 1890 6 281
Italiassa . . 1881 0 619 Irlannissa . 1891 10 171
Espanjassa. 1887 7 512 Preussissa . 1871 10 122
Unkarissa . 1890 6 425 Suomessa . 1890 10 20
Ranskassa . 1872 7 313

1.000 asevelvollisesta oli analfabeetteja:

Serbiassa (1881) . . . 79:3

Venäjällä (1895) ... 611

Italiassa (1894) ... 389

Unkarissa (1888) . . . 259

Itävallassa (1894). . . 220

Belgiassa (1892) ... 136
Ranskassa (1896) . . 52

Alankomaissa (1896) . 47

Sveitsissä (1896) ... 4

Tanskassa (1881) ... 4

Ruotsissa (1883) ... 3

Preussissa (1897) ... 2

Saksassa (1897).... 1

Suomen kansan nykyinen lukutaito on
verraten vanhaa perintöä. Etenkin 1600-luvun lopulla
ja 1700-luvun alkupuolella ryhdyttiin varsinkin
Gezelius piispojen toimesta tekemään papiston
keskuudessa innokasta työtä lukutaidon
levittämiseksi kansan keskuuteen (ks. Gezelius).
Seurauksena oli. että lukutaito oli kansamme
keskuudessa verraten yleinen jo ennen
kansakoulujenkin perustamista. Suomen kansan
lukuja kirjoitustaito viimeisinä vuosikymmeninä käy
ilmi seur. sivulla olevasta taulukosta. J. A. K.

Lukujärjestelmät. Koska olisi mahdotonta
toisistaan riippumattomilla nimityksillä luetella
suurempaa määrää perättäin seuraavia
kokonaislukuja, sekä kuvata niitä kaikkia eri merkeillä,
ovat kansat jo aikaisella kehityskannalla
keksineet l:iä, joissa suurempien lukujen nimittäminen
johtuu pienempien nimistä ja lukujen
kirjoittaminen tapahtuu vain muutaman harvan merkin

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Dec 12 03:28:18 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/tieto/5/0650.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free