- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 5. Kulttuurisana-Mandingo /
1215-1216

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Lukusanat ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1215

Lukutupa—Lumensulatuskone

1216

toteuttavat kongruenssin A’= 1 (mod. p) (/>
jaoton luku). Kongruenssit ovat erikoistapauksia
määräämättömistä 1. D i o p h a n t o k
s e n yhtälöistä s. o. kokonaisista, ratsionaalisista
yhtälöistä, joissa tuntemattomien luku on
suurempi kuin annettujen yhtälöjen ja joiden
juuriksi hyväksytään vain kokonaisia lukuja.
Ensi-mäisen asteen määräämättömällä, kaksi
tuntematonta sisältävällä yhtälöllä ax-j-by = c (a, b, c
kokonaislukuja) on äärettömän monta juurta, jos
i ja 6 ovat keskenään jaottomia lukuja. Toisen
asteen Diophantoksen yhtälön ax2-\-2bxy-\-cx2 = f
(a, b, e, ja f ovat kokonaisia lukuja, joista
otaksutaan, ettei a:lla, &:llä ja c:llä ole yhteistä
tekijää) vasenpuolista jäsentä sanotaan
neliömuodoksi. Jokainen x:n ja y :n
kokonaisjuuri-pari, joka tekee vasenpuolisen jäsenen
kokonaisluvuksi ja joka siis vastaa /’:lle annettua
kokonaisarvoa, sanotaan f:n esitykseksi
neliömuodon avulla. Lauseke 62—ac on neliömuodon
determinantti D. Jos D on negatiivinen,
vastaa määrättyä f:n kokonaisarvoa äärellinen
luku ratkaisuja, positiivista />:tä vastaa
äärettömän monta ratkaisemistulemaa. Positiivista
D:tä vastaavista, neliömuodon sisältävistä
määräämättömistä yhtälöistä etenkin n. s. Pellin
y h t ä 1 ö x"—I)y- = 1 on tärkeä. — Euklides tunsi
jo l:n perusväittämät. Fermafn oivalliset
tutkimukset l:n alalla tekevät hänen uudenaikaisen
l:n perustajaksi. Kuuluisa on hänen probleeminsa,
etteivät yhtälöä .r»-j-.’/" = s» toteuta mitkään x:n,
y:n ja z:n kokonaisarvot, jos n on kokonainen
iuku ja > 2 (ks. Fermat). Fermafn
tutkimuksia ovat jatkaneet Euler. Lagrange, Legendre,
Gauss, Jacobi, Dirichlet, Kronecker y. m.
[Legendre, „Théorie des nombres" (3: s pain. 1830);
Dirichlet. „Vorlesungen iiber Zahlentheorie" (4:s
Dedekindin lisäämä pain. 1894), Bachmann,
..Zahlentheorie" (5 nid. 1892-1905).] U. 8:n.

Lukutupa ks. Luk u sali t.

Lukuvuosi, aika, minkä oppilaitokset yhden
vuoden mittaan ovat toimessa. Se käsittää meillä
oppikouluissa vähän yli 8 kuukautta alkaen
syysk. 1 p. ja päättyen toukok. 31 p. sekä
jakautuen kahteen lukukauteen, joita noin kuukauden
kestävä joululoma on toisistaan erottamassa.
Yliopistossamme 1. alkaa syysk. 13 p., päättyy
toukok. 31 p.; seminaareissa elok. 20 ja päättyy
kesäk. 10 p. Maalaiskansakouluissa 1. kestää "G
viikkoa, kaupunkikansakouluissa 32. Eri maissa
on muutoin l:n järjestely ja pituus varsin
vaihteleva. Suuressa osassa Saksaa alkaa 1. keväällä
pääsiäisloman päätyttyä, huhtik. 1 p:n vaiheilla,
ja päättyy seuraavan pääsiäisloman alkuun. Sen
katkaisevat kesä- ja joululomat. Etelä-Saksassa,
Itävalta-Unkarissa, Ranskassa ja Skandinaavian
maissa 1. alkaa, kuten meillä, syksyllä (syysk. 1
tai 15 taikka lokak. 1 p:nä) ja päättyy kesäloman
alkuun, joka eri maissa sattuu eri aikaan
kesäkuukausista. O. .l/-e.

Luleå ks. Lu u 1 a j a.

Lullus, Ra i mund us (n. 1231-1315),
alkemisti. oli ylhäistä sukua. Varmoja tietoja hänen
toiminnastaan on hyvin vähän, mutta useat
paljon käytetyt alkemistiset kirjat otaksuttiin
hänen tekemikseen. Kuolemansa jälkeen
(kivitettynä eräällä lähetysmatkalla Afrikassa) häntä
ylistettiin satumaisesti ja kunnioitettiin alkemis-

tisen taidon korkeimman päämaalin saavuttajana.
Hänen lausumakseen sanotaan tuo kerskaileva
huudahdus: „Meren muuttaisin kullaksi, jos se
olisi elohopeata". Edv. Hj.

Lully [lylV], Giovanni Battista, oik.
Lulli (1632-87), it. oopperansäveltäjä. Tuli jo
lapsena Pariisiin, missä hän pian yleni
kyökki-pojasta kunink. kapellimestariksi (1652) ja
hovisäveltäjäksi (1653). Sai 1669 oikeuden ransk.
kansallisoopperan (académie de musique)
perustamiseen. Sävelsi baletteja, joihin kuningaskin
tanssijana otti osaa; esiintyi itsekin tanssijana
sekä näyttelijänä Molièren huvinäytelmäbaleteissa.
L:n merkitys oopperansäveltäjänä tuli kauas
kantavaksi, senkautta ettei hän seurannut sitä
kehityksen virtausta, jonka alaiseksi it. oopperatyyli
siihen aikaan yleisesti joutui. Korvia hivelevä
melodiikka uhkasi tulla kaikeksi kaikessa, joten
draamallinen totuus syrjäytyi. L. sitävastoin
kiinnitti päähuomionsa runouden luonnolliseen
lausutukseen ja toiminnan draamallisiin
vaatimuksiin. Siten hän pysyi uskollisena niille
periaatteille. joiden toteuttamiseen firenzeläinen
säveldraama (ks. M o n o d i a) alkuaankin oli
pyrkinyt. L. kuuluu siis Monteverden. Gluckin
ja Wagnerin rinnalla säveldraaman
huomattavimpiin kehittäjiin. — Koska L. sävelsi ransk.
tekstejä, tuli hänestä samalla ransk. kansallisen
sävellystyylin luoja. L:n sävellysten rytmiikassa
kuvastuu ranskan kielen luonnollinen korostus,
ja hänen yleisessä lausuntasävyssään ilmenee
Ludvik XIV: n aikakauden uljas itsetietoisuus.
L:n musiikki on taidearvoltaan ja laadultaan
täydesti asetettava Corneillen ja Racinen runou
den rinnalle. Librettistinä oli hänellä Quinault,
joka oli kyllin lahjakas ja taipuisa
aikaansaamaan säveltäjän vaatimaa runomuotojen
vaihtelua. Tästä taas johtui, että sävellykset voivat
eheästi liittäytyä runoelmain valmiiseen
rakenteeseen. — Oopperainsa uvertyyrien ja balettiensa
instrumentaaliosien kautta L. on suuresti
vaikuttanut myös orkesterimusiikin kehitykseen.

1. K.

Lulua, joki Afrikassa, lähtee Belgian Kongon
etelärajalta, virtaa pohjoiseen, sitten länteen.
Laskee oik. Kongon lisäjokeen Kassaihin. Pituus
950 km. L:n varrella on Wissmannin 1884
perustama Luluabourg, josta alkaen joki 011
veneillä kuljettava.

Lumbaalineuralgia (ks. Lumbago ja
Neuralgia), verrattain harvinainen hermosärky
lannehermojen alueella. (E. Th-n.)

Lumbago
ä’-J (lat. lumbus = lanne) 1. [-noidannuoli aiheutuu tavallisesti lannelihaksia
kohtaavasta äkillisestä reumatismista.
Harvemmin se on seurauksena lihasrepeytymästä.

" (E. Th-n.)

Lumbricus ks. Kastemato.

Lumen [-ii-] (lat.), valo; valoaukko; suuaukko;
anat., verisuonen sisäinen poikkileikkaus; kasvit.,
soluontelo. — L. mund i, maailman valkeus,
vapahtaja.

Lumenrnurto, lumen painon aiheuttama
puiden runkojen taipuminen tai murtuminen ja
oksien katkeileminen. Joskus saattaa lumi tällä
tavoin tuhota kokonaisen nuoren metsän. L. l-o.

Lumensulatuskone. Kun lumen vedättäminen
kaupunkien kaduilta ja pihamailta tuottaa
runsaslumisissa seuduissa melkoisia kustannuksia, on-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Nov 12 16:29:03 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/5/0654.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free