- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 5. Kulttuurisana-Mandingo /
1217-1218

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Lumensuojus ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1217

Lumen suojus—Lumi

1218

Lum ensulatuskone.

koetettu keksiä laitteita, joissa lumi
mahdollisimman helposti ja nopeasti saadaan sulamaan ja ve

tenä juoksemaan
lika-johtoihin. Sulattajana
käytetään niissä joko
kuumaa vesihöyryä
taikka hiilien palaessa
syntyviä palokaasuja.
Kuva esittää
suomalaisen toiminimen
Rydman ja Savonius
keksimän lumensulattajan
leikkausta. Siinä näkyy levystä tehty amme, jonka
sisällä 011 kaksivaippainen, veden ympäröimä
tuli-pesä. Sähkötuulettajalla painetaan ilmaa arinan
alta hiiliin ja saadaan ne siten vilkkaasti
palamaan. Palokaasut johtuvat tulipesästä torvien
kautta lumeen ja sulattavat sen niin. että se
ammeen sivussa (kuvassa tulipesän takana) olevasta
torvesta juoksee ulos. Sulattajassa tulee n. 90 %
polttoaineen, koksin, palamislämmöstä käytetyksi.
Se on pystytetty jalaksille ja voidaan siten
helposti kuljettaa paikasta toiseen. J. C-én.

Lumensuojus, lumiaita, joka aukeilla
lumisilla paikoilla rakennetaan rautatien viereen
jonkun matkan päähän siitä estämään lumikinosten
muodostumista radalle. Lumiaidat tehdään
puuistutuksista, maavalleista taikka tavallisimmin
ke-veistä sälelevyistä, jotka talveksi kiinnitetään sitä
varten maahan lyötyihin paaluihin, mutta kesäksi

Säleaidan taakse muodostunut kinos.

poistetaan, jotta eivät olisi viljelyksen tiellä:
sellaista aitaa voi helposti muutella eri etäisyyksille
radasta tarpeen mukaan. Lumikinos muodostuu
lumiaidan ympärille ja varsinkin sen taakse,
jolloin rata" pysyy vapaampana. Erittäinkin lumi
pyrkii kokoontumaan mataliin maaleikkauksiin
ja haittaamaan liikettä. — Vuoristoissa
rakennetaan vuorien rinteillä kulkevien ratojen ja
maanteiden yli puusta, betonista taikka kivestä
katoksia suojaamaan niitä lumivyöryiltä. Katokseu
toinen sivu liittyy suorastaan vuoreen ja toista
kannattavat pylväät palkkeineen tahi holvikaarineen
(galleriat), niin että lumi voi vyöryä katoksen
yli vahingoittamatta sen alla kulkevaa rataa
taikka sen liikettä häiritsemättä. J. C-én.

Lumholtz /-ts], Carl Sofus (s. 1851), norj.
kansatieteilijä ja tutkimusretkeilijä, harjoittanut
kansatieteellisiä tutkimuksia Austraalian
alkuasukkaiden ja Meksikon intiaanien keskuudessa.
Teoksia: ,.Blandt meuneskeædere" (1887), „Blandt
Mexicos indianere" (1903), „Symbolism of the
Huicliol Indians" (1900), „Decorative art of the
Huichol Indians" (1904, uusi lait. 1906).

Lumi syntyy, kun ilman sisältämä vesikaasu
tiivistyy 0° alemmassa lämpötilassa suoraan
jääkiteiksi ja neulasiksi, jotka järjestäytyvät
erinäköisiksi, tähdenmuotoisiksi, kuusisivuisiksi 1.
-kärkisiksi hiutaleiksi (kuva 1). Vuori- ja
napaseuduilla suoritettujen havaintojen avulla on
opittu tuntemaan toista sataa eri hiutalemuotoa.
Il iutaleitten koko on pienempi alemmassa
lämpötilassa, jolloin ilman kosteuskin yleensä on
pienempi. Napa- ja vuoriseuduilla tapaa sentähden
1 :ta, joka on hienoa kuin jauho, n. s.
timantti-39. y. Painettu s/613.

Kuva 1.

l:ta 1. timanttipölyä. Hiutaleitten kaunis
heksagonaalinen muoto on selvästi huomattavissa
vain pakkassäällä. Lämpötilan ollessa lähellä 0°
1.-kiteet sulloutuvat kokoon suuremmiksi,
epäsäännöllisiksi höytäleiksi. Lumentulo on eri
paikoilla maapalloa sangen vaihtelevaa. Kuumassa
vyöhykkeessä ei sada koskaan l:ta merenpinnan
tasalla. Trooppisen Afrikan neekereille 1. on aivan
tuntematonta. Lumentulon tasaajaraja
jakaa maanpinnan l:ta satamattomaan,
juoksevan kosteudensadon (saks. Niederschlag),
(kuumaan) vyöhykkeeseen ja sekalaisen
kosteudensadon vyöhykkeisiin. Mainittu raja
ulottuu mannermaalla yleensä kääntöpiireihin
asti ja kulkee merellä jokseenkin
yhdensuuntaisesti 35:nnen leveysasteen kanssa. Italiassa
lumentulo jo on alankomailla harvinaista.
Korkeammilla leveysasteilla se on yhä
tavallisempaa, ja viimein tullaan seuduille, joilla sataa
l:ta kesälläkin. Esim. Boothia-Feliks-niemellä
(70° pohj. lev.) lumentulo on kesä- ja
heinäkuussa 40 J0 kosteudensadosta. Suomessa
ensi-mäinen 1. tulee syksyisin elokuun 15:nnen ja
marraskuun 15-30 :nnen päivän välillä ja
viimeinen 1. keväisin maaliskuun 15:nnen ja
kesäkuun 15:nnen päivän välillä. Ainoa kuukausi,
jolloin tiettävästi ei sada l:ta pohjoisimmassa
Suomessakaan, on heinäkuu. Väliaika viimeisestä
lumentulosta keväällä ensimäiseen syksyllä on
sitä lyhyempi kuta kauempana pohjoisessa tai
sisämaassa paikkakunta sijaitsee, kuten tässä
oleva kartta (kuva 2) lähemmin osoittaa. Siitä
selvästi huomaa Pohjanlahden ja Suomenlahden
ilmanalaamme lauhduttavan vaikutuksen. —
Lumentulon tasaajarajaa määrättäessä kysymys on
vain 1.-sateiden leviämisestä vaakasuorassa
suunnassa. Samalla leveysasteella lumentulo on
riippuvainen m. m. paikkakunnan korkeudesta yi.
merenp. Talvella vuorien 1.-peite siirtyy alas
laaksoihin päin ja kesällä sen raja vetäytyy ylös
takaisin kohtaan, jota sanotaan l.-rajaksi eli
l.-v i i v a k s i. Sen yläpuolella olevaa seutua
sanotaan l.-a 1 u e e k s i. L.-rajan paikka ei riipu
ainoastaan paikkakunnan keskilämmöstä vaan
myöskin talvisten 1.-kerrosten vahvuudesta,
inso-latsionista (ks. t.) ja ilmankosteudesta.
L.-peit-teen raja siirtyy vuoden kuluessa enemmän
mannermaalla kuin meren rannalla, koska kesän ja
talven keskilämpötilojen erotus on
edellämainituilla seuduilla suurempi ja ilmankosteus
pienempi kuin jälkimäisillä. Seuraava taulukko
näyttää 1.-rajan ylimalkaisen korkeuden
muutamissa kohden maapalloamme:

Rajan kor-

Paikka. Ma«nt- lev- keus

:ssa- m:eiss&.

Huippuvuoret.......76–81 pohj. lev. ">00

Norja.......... 60—62 „ „ 1,400 1,900

Himalaja (Intian puoli) . . . 27—34 „ „ 5.000
Himalaja (Tibetin puoli) . . . 27—34 „ „ 5.700

Andit Quitossa...... 0 „ „ 4,800

Andit Boliviassa (lilntinen
vuorijono) ......... 16 etel. „ 5,600

Uusi-Seelanti (länsiranta) . . 43—45 „ „ 1.500
Tulimaa......... 55 „ ., 700

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Nov 12 16:29:03 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/5/0655.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free