Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Lumensuojus ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1219 Lumiaura 1220
Äskensatanut 1. täyttää
n. 10 kertaa suuremman
tilan kuin siitä
sulattamalla saatu vesimäärä,
sillä jäätyessään vesi
laajenee ja sitäpaitsi syntyy
hiutaleiden väliin lomia.
L:ta sulattamalla saadun
veden tilavuuden ja 1: n
tilavuuden suhde, n.
vesiarvo 1.
ominainen 1 u m e n s y v y y s,
on siis n. 5/,0, mutta
tuulisella säällä tai suojalla
satanut 1. painuu
enemmän kokoon, joten sen
vesiarvo on melkoista
suurempi. L.-peitteen
todellista syvyyttä sanotaan
sen absoluuttiseksi
vahvuudeksi. Tämä
on tärkeä ilmatieteellinen
tekijä, jonka mittaamista
säännöllisesti toimitetaan
Suomessakin. Se on
hyvin vaihteleva maamme
eri osissa ja eri vuosina.
Karttaliite esittää l:n
keskimääräistä vahvuutta
maaliskuun 10-20 päivän
välisenä aikana 1891-96.
— Koska 1. on huono
lämmönjohtaja, estää se
talvisaikana maata kovin
paljon jäähtymästä. Kuta
löyhempää 1. on, sitä
enemmän se suojaa maata
pakkaselta. Nuoskan
jälkeen kokoonpainunut ja
hangen peittämä 1. johtaa
lämpöä huomattavasti
paremmin kuin löyhä
vastasatanut 1. — L.
aiheuttaa alppiseuduilla niitä
suurenmoisia
luonnonilmiöitä, joita sanomme
lumivyöryksi (ks. t.j
ja jäävirraksi (ks.
Jäätiköt).- U. S:n.
Lumiaura, tavallisesti
hevosten vedettävä,
lankuista tehty kiilanmuotoinen laitos lumen
poistamista varten maanteiltä. Rautateillä käytetään
raskaita, pyörille asetettuja, veturin vetämiä tai
- Suomen-valtion rautateillä käytännössä oleva lumiaura.
Kuva 2. Päivien luku ensimäisen ja viimeisen lumisateen välillä 1891-96.
työntämiä 1:ja, joiden tukevia rautaisia
lumi-siipiä voidaan tarpeen mukaan vipu- tai
liammas-taukolaitteiden avulla levittää sekä nostaa ja
laskea. Kuvattu Suomen valtionrautateiden
lumiaura on ratamestari Björkiu patentin saanutta
mallia; se on otettu käytäntöön Venäjälläkin.
Rautaisissa l:issa siivet ovat useimmiten
ruuvi-pinnan muotoiset ja niin sovitetut, että etusvrjä
tunkeutuu ensin lumen alle, jolloin vasta siipi
heittää syrjään siten irroitetun lumen. Pyry
lumen tai lumivyöryjen täyttämien ahtaiden
solien aukaisemiseen käytetään nopeasti kieppuvalla
heittopvörällä varustettuja 1: ja, joissa auran
edessä oleva pyörä yhtämittaisesti siivillään
lapioi lunta heittäen sen kauaksi sivulle
keskipakoisvoiman vaikutuksesta. Tällöin täytyy lissa
olla erityinen voimakone auran pituussuunnassa
kulkevalle vaakasuoralle akselille asetetun heitto-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
