- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 5. Kulttuurisana-Mandingo /
1221-1222

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Lumière ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1221

Lumière—Lumivyöry

1222

pyörän käyttämiseksi. Raitioteiden Lissa
käytetään kiskojen kohdalla nopeasti pyöriviä
teräs-harjoja, jotka lakaisevat kiskon kohdan
puhtaaksi heittäen lumen sivulle. V. II.

Lumière [lymid’r], Auguste (s. 1862), ransk.
valokemisti, osakas Lyon’issa toimivassa
maailmankuulussa liikkeessä Société anonyme des
plaques et papiers photographiques A. Lumière
et ses fils. Yhdessä veljensä ja liiketoverinsa
Louis L:n (s. 1864) kanssa hän on suorittanut
suuren joukon tieteellisiä töitä ja tehnyt useita
keksinnöitä, eritoten valokuvauksen alalla (esim.
kinematografi, autokromiineuetelmä luonnollisten
värien valokuvaamiseksi, ynnä useita valokuvien
kehitvsnesteitä ja valokuvauksessa tarvittavia
kemiallisia valmisteita).

Lumihome ks. F u s a r i u m.

Lumihöylä, leikkaavalla terällä varustettu,
jäätä pitkin työnnettävä koje, jolla poistetaan
kiinnijäätynyt lumikerros siltä kohdalta, mistä
halutaan ottaa jäitä, tahi jolla luistinratojen
jäänpintaa silitetään.

v. n.

Lumijoki. 1. Kunta, Oulun 1., Oulun khlak..
Limingan-Kempeleen-Temmeksen-Lumi joen-Tyr
nä-vän nimismiesp.; kirkolle Limingan
rautatien-asemalta 12,5 km, Varjakan (Lumijoen
Varja-kan) satamasta 10 km. Pinta-ala 308.4 km2,
viljeltyä maata 4.704 ha (siinä luvussa
luonnonniityt 3,477 ha) (1910). Manttaalimäärä 41 "7/ß,
talonsavuja 141. torpansavuja 49 ja muita
savuja 9 (1907). 2,349 as. (1912); 379
ruokakuntaa, joista maanviljelystä pääelinkeinonaan
harjoittavia 308 (1901). "289 hevosta, 1,695 nautaa
(1910). — Kansakouluja 2 (1912). Säästöpankki.
— Teollisuuslaitoksia: osuusmeijeri; saha ja
mylly. — 2. Seurakunta, Kuopion hiippak.,
Oulun tuomiorovastik.; kuuluu
toistaiseksi vielä Liminkaan kappelina,
määrätty erotettavaksi omaksi
khra-k:ksi (sen. päät. 14 p:ltä marrask.
1899). Ensimäinen kirkko rakennettiin
1640-luvulla; nykyinen tiilikirkko
vihittiin 3 p. elok. 1S90. L. Il-nen.

Lumijää ks. F i r n.

Lumikello ks. G a 1 a n t h u s n
i-v a 1 i s.

Lumikengat 1. karpposet,
puu-vanne, jonka sisässä on laudasta tai
koivuvitsaksista tehty jalansija
jalka-rakseineen; käytettiin nauris- ja
perunakuopilla käytäessä, vitsojen haussa,
linnustaissa, karhua kiertäessä j. n. e.;
olivat metsässä suksia
käytän-nöllisemmät. — Pohj.-amer. l:t
ovat joko pyöreän tai
pitkulaisen puukeliyksen ympäröimiä.
Jälkimäistä muotoa käytettiin
myös Kamtsatkassa ja
Pohjois-Japanissa. U. T. S.

Lumikirput,
hyppyhäntäisiin kuuluvia hyönteisiä, jotka
usein esiintyvät talvella
lumi-hangella suunnattomin joukoin,
ks. I s o t o m a.

Lumikko (Faetorius nivalis, Mustola nivalis),
on näädän heimoon kuuluva pieni (17-18 em
pitkä) petoeläin, joka asustaa koko Euroopassa,
Pohjois- ja Keski-Aasiassa sekä Pohjois-Amerii-

Lumikenkiii.
1 Alaska, 2
Kalifornia.

Lumikkoja.

kassa. L. on kesällä päältä ruskea, alta valkea,
talvella kokonaan valkea. Häntä yksivärinen, sa
maa väriä kuin selkä. P. B.

Lumimadot, pehmeäsiipisten kovakuoriaisten
(Malacodermata) mustia, sametinkarvaisia
toukkia. Makaavat talvella tainnoksissa
kaarnan-raoissa tai muissa suojatuissa paikoissa. Hyvin
varhain keväällä ne lähtevät liikkeelle, usein
lumen vielä peittäessä maan. U. S-s.

Lumimarjapensas (Symphoricarpns
racemo-sus), Caprifoliaccæ-Ueimoon kuuluva pohj.-amer.
pensas. Lehdet pyöreän soikeat, kukat pienet,
valkean punertavat, hedelmät kypsinä
lumivalkeita marjoja, jotka pysyvät pensaissa vielä
talvellakin. Yleinen puutarhoissa.

Lumimittari ks. Cheimatobia
bru-m a t a.

Luminissenssi (lat. lllmen = valo) on sellainen
aineissa esiintyvä valoilmiö, joka ei riipu niiden
kuumentamisesta hehkumistilaan.

Lumiraja ks. Lumi.

Lumisirkku ks. Pulmunen.

Lumisokeus, kirkkaan auringon valon
(lumikenttäin heijastuksen) aikaansaama silmän
sidekalvon tulehdus, jota seuraa silmäterän
pieneneminen ja usein sarveiskalvon osittainen
himmeneminen. Myös verkkokalvossa voi tapahtua
samalla muutoksia. Silmät ovat tällöin
valonarat ja näkö huonontunut. Tauti, joka yleensä
paranee verrattain nopeasti sen jälkeen kuin
taudin syy on poistettu, vastaa sitä punotusta ja
hilseilyä, jonka kova auringonpaiste aikaansaa
iholla. Widmarkin mukaan vaikuttavat tässä
auringonvalon kemiallisesti voimakkaat
ultraviolettisäteet. — Kirkas sähkövalo (kaarilamppu
valo) voi synnyttää vastaavanlaisen silmätaudin
n. s. ophthalmia electrican. I". K.

Lumivyöhyke 1. lumialue ks. Lumi.

Lumivyöry 1. laviini (< saks. Lawive,
myös Latiine, Lalliinne < kesk. lat. lavina 1.
lohina < lat. labi = pudota, luisua) syntyy
vuori-seuduissa, etenkin keväällä lumen sulamisen
aikana. jolloin lumen alla tihkuva vesi irroittaa
lumipeitteen jyrkältä vuoren sivulta ja
lumimassa alkaa luistaa alaspäin. Jos suurta
kaltevuutta jatkuu, kasvaa liukuva tai vyöryvä 1.
tavattoman nopeasti, repi i mukanaan
kallion-lohkareita, puita y. m. ja hautaa alleen
rakennuksia, jopa kokonaisia kyliä. Vähemmän
tuhoisa on n. s. t o m u-1., jossa lumi ei ole
nuos-keaa. vaan hajallista, jauliomaista. Jää- 1. j ä
ä-t i k k ö-l. syntyy korkeammilla seuduilla
jäätikön osan irtaantuessa, aiheuttaen sekin usein
suuria vaurioita. L.-laduille, teille, joita 1:1
usein kulkevat, koetetaan suojalaitteita rakeilta-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Nov 12 16:29:03 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/5/0659.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free