- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 5. Kulttuurisana-Mandingo /
1223-1224

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Lumière ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1223

Lumme—Lumpari

1224

Varsan-upiikka.

maila (rautatiet ja maantiet suojataan vahvoilla
katoksilla), metsiä istuttamalla j. n. e. ehkäistä
l:jen syntymistä tai vähentää niiden vaikutusta.

Lumme ks. L u m m e k a s v i t.

Lummehdus 1. korvan lukkoon meno johtuu
joko korvakäytävän tai korvatorven
tukkeutumisesta tai eri korvataudeista.

Lummekasvit (Xymphceacece), vesikasviheimo
kaksisirkkaisten luonnollisessa luokassa ja
eri-koppisten parvessa. Varsi pohjamutaan
vajonnut paksu juurakko, jossa runsaasti isoja
lehti-arpia ja jonka
johtojän-tert, toisin kuin muilla
kaksisirkkaisilla, ovat
hajallaan. Lehdet aina hyvin
pitkäruotiset, lapa
useimmin kelluva (toisinaan,
esim. lootuksella, jäykkä
ruoti kohottaa sen
vedenpinnan yläpuolelle).
useimmin ehytlaitainen. Kukat
yksittäiset, pitkäperäiset,
verhiö useimmin
4-lehti-nen, vihreä, teriö ja hetiö
monilehtiset. terälehtien ja
heteitten välillä kaikki
mahdolliset välimuodot.
Nelumbo- ja
Cabomba-suvuissa emiö erilehtinen ja hedelmä
erikoppi-uen, monipähkyläinen tai -tuppiloinen, muissa
suvuissa emilehdet kasvavat yhteen
kehänalai-seksi tai -päälliseksi monilokeroiseksi sikiäimeksi,
joka kypsyy monisiemeniseksi. hohkaiseksi
marjaksi. Luotti tähtimäinen, sikiäimen
kuouomai-sella latvalla. Siemenissä suuri jauhomainen
valkuainen. Lähemmäs 45 lajia 8 suvussa, enimmät
troopillisessa Etelä-Ameriikassa. Meillä u 1 p
u-kan 1. upukan suku (~Nuphar) ja lumpeen
suku (Xymphæa). — Edellisiä meillä on 2 lajia,
isompi ja yleinen v a r s a n-u p u k k a (Nuphar
luteum) ja pienempi harvinainen
konnan-upukka (N. pumilum). Molemmilla on
keltaiset kukat. 5-lehtineu verhiö, sikiäisalainen kehä.
Kasvavat kernaimmin pehmeäpohjaisissa järvissä
ja joissa. — Lumpeilla (Nymphcea) on
4-lehti-nen verhiö ja sikiäisperäinen teriö ja hetiö,
kukat valkeita, punertavia, eräillä ulkomaiden
lajeilla sinisiä. Kypsyneen hedelmän vetää
kiertyvä kukkaperä veden alle, missä hedelmän
yläosa putoo pois. niin että siemenet ilmanpitoisen
vaippansa avulla kohoavat vedenpintaan, missä
ajelehtivat, kunnes painuvat pohjaan ilman
poistuttua. N. 30 lajia. Meidän isokukkainen
valkea lumme (N. alba) on yleinen koko maassa
pehmeäpohjaisissa järvissä ja hiljakseen
virtaavissa joissa, pienikukkaisella Suomen
lumpeella (N. tetragona) on itäinen leviäminen.
Lumme on myös n. s. Egyptin lootus
(N. lotus), jolla on mutkahampaiset lehdet
ja yöksi aukeavat valkeat kukat. Se kasvaa
Egyptin joissa ja järvissä ja oli pyhitetty
Isikselle ja Osirikselle, ja sitä pidettiin Niilin
tulvan vertauskuvana. Kun Niilin vesi nousee,
työntää mudassa kuivan kauden piileillyt
juurakko vehmaita vesoja ja kukkia. Se on usein
kuvattuna egyptiläisissä muistomerkeissä,
samoin myös sinilumme 1. -lootus (N.
cænt-leaj, jolla on vaaleansiniset kukat. ks. myös
Victoria r e g i a ja Lootus. J. A. W.

Lummene, järvi Kuhmoisten pitäjän
eteläosassa, sijaitsee gneissi-alueen syvennyksessä,
graniitti- ja gneissi-alueiden rajalla,
pituussuunta luoteesta kaakkoon, siis sama kuin
Päijänteen eri syvänteiden ja lahtien suunta;
suurin pituus 11 km, suurin leveys 4,7 km,
pinta-ala 24.3 km2, vedenpinnan korkeus n. 114 m
yi. merenp. Järven jakaa 4,» km pitkä
Salonsaari kahteen osaan, itäiseen ja läntiseen;
järven pituussuuntaan käy sen yli vierinkiviharju,
muodostaen m. m. Salonsaaresta lähtevän pitkän
..Hiukeenkärjen" ja kulkien pitkin järven
pohjaa kynnyksenä, jolla vedensyvyys vaihtelee
2,s-7,9 m:iin, kun taas yleinen keskisyvyys
järven muissa osissa on 3,«-13,5 m. L. kuuluu
sekä Kymijoen että Kokemäenjoen vesistöihin,
siitä lähtee nimittäin itäänpäin Päijänteeseen
laskeva Harmoisten oja ja länteenpäin
Vehka-iärveen laskeva Jiirvenjoki (edellisen
putouskor-keus 35,7> m, jälkimäisen 3,4» m); osa
Vehka-järveen virtaavasta vedestä joutuu tosin myös
Kymijoen vesistöön. Vehkajärvi kun laskee
Vesi-jakoon, joka taas virtaa myöskin kahtaalle,
itäänpäin Päijänteeseen ja eteläänpäin Hauhon
reittiin. — L:n kaakkoispäässä olevan
Pippurinsal-men poikki puusilta Kuhmoisten-Padasjoen
maantiellä. [R. Hult. „Anteckningar om trakten
mel-lan Lummene oeh Vesijako" (Geogr. föreningens
Tidskrift 1889. sivv. 54-62, 77-97. 145-147, [-184-202).]-] {+184-
202).]+} L. n-nen.

Lummer, Otto (s. 1860), saks. fyysikko,
Helmholtzin apulainen Berliinin fysikaalisessa
laitoksessa 1884, muutti 1887 Helmholtzin kanssa
Charlottenburgin fysikaalis-teknilliseen
valtakunnan laitokseen, jonka professoriksi hän 1894
nimitettiin. V. 1900 L. siirtyi Berliinin yliopiston
yksityisdosentiksi ja tuli 1904 Breslaun
yliopiston fysiikan professoriksi sekä fysikaalisen
laitoksen johtajaksi. L:n tutkimukset koskevat
fotometriaa, valon interferenssiä ja
spektraali-analyysiä. Hän on suunnitellut (Brodhun kanssa)
Bunsenin rasvapilkku-fotometria muistuttavan
fotometrin, joka antaa kahden prisman avulla
,,ideaalisen rasvapilkun". Käyttämällä
Kirclihof-fin „onteloteoriaa" L. on keksinyt (Wienin
kanssa) käytännöllisen menetelmän täydellisesti
mustan kappaleen esittämiseksi. Sen avulla
Kirchhoffin laki valon emissionista ja
absorptsio-nista on saanut laajalle ulottuvan merkityksen.
Pringsheimin kanssa L. on tutkinut mustan
kappaleen spektrin energian jakautumista. Sen
jälkeen kuin mustan säteilyn lait keksittiin, on L.
bolometrin ja spektraalifotometrin avulla voinut
laajentaa lämpölähteiden tarkan lämpötilan
määräämisen n. 1,000 asteella. Haidinger-Maseart-L:n
valoninterferenssi-rer.kaitten keksintö ja niiden
merkityksen oivaltaminen on antanut uuden
vauhdin interferenssispektroskopialle. Gehrcken
kanssa L. on suunnitellut uuden
interferenssi-spektroskoopin. — Kirjoittanut m. m.
Miiller-Pcuillefn ..Lehrbuch der Physik" nimisen
teoksen valo-opin käsittävän osan (1897: 2:nen pain.
1907), sekä „Die Ziele der Leuchtteehnik" (1903).

U. S:n.

Lumparen ks. Lumpari.

Lumpari (ruots. Lumparen), matala
merenselkä Ahvenanmaan kaakkoisella reunustalla;
sitä rajoittaa pohjoisessa ja lännessä varsinainen
Ahvenanmaan manner, etelässä Lemlannin niemi

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Nov 12 16:29:03 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/5/0660.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free