- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 5. Kulttuurisana-Mandingo /
1225-1226

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Lumparland ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1225

(1. saari) ja idän puolella Lumparlannin (ynnä
osa Vårdön) saaristoa; muodoltaan se on
neliömäisen pyöreähkö, niin että pituuskin
lounaiskulmasta Kungsholman ja Lemlannin välisestä
salmesta, koilliskulmaan Bomarsundin salmeen
tulee jotenkin samaksi kuin pituus luoteiskulmasta,
Tingön salmesta, kaakkoon Lumparsundin salmeen
(n. 1 ’f2 penink.). Suurin syvyys n. 20 m
(pohjoisosassa). L:sta pistää pohjoiseen 4 km pitkä kapea
lahti. n. s. Linnansalmi (..Slottssund")
Kastelholman linnalle saakka ja L:n itärannalta toinen
vielä hiukan pitempi yhtä kapea lahti etelää kohti
halkaisten Lumparlannin saaren kären kahdeksi
pitkäksi niemeksi. — Tärkeimmät laivareitit
L:sta: Bomarsundin kautta Vårdön puoleen;
Lumparlannin saaren koillispuolitse, Ängön
salmen kautta, Föglön ja Sottungan puoleen;
Lemlannin ja Kungsholman välisen salmen ja siitä
edelleen Lemströmin kanavan kautta
Maarianhaminaan; Tingön salmen kautta Ahvenanmaan
sisäisiin salmiin ja lahtiin, Färsundin tunnettuun
satamaan y. m. Muinainen erittäin tärkeä
kulkuväylä Lumparsundin salmen kautta Föglön
selälle on nyttemmin salmen madalluttua käynyt
laivaliikkeelle kulkukelvottomaksi. [G. Tallqvist,
„En bok om Åland", sivv. 8-11.] h. U nen.

Lumparland ks. Lumparlanti.

Lumparlanti (ruots. Lumparland). 1.
Kunta, Turun ja Porin 1., Ahvenanmaan khlak.,
Jomalan-Lemlannin-Lumparlannin nimismiesp.;
käsittää pääasiassa Lumparlannin saaren
Ahvenanmaan mantereen kaakkoispuolella
Lumpa-rin selän kaakkoisella reunustalla, Lemlannin
koillispuolella; kirkolta maitse (L:n saaren
lounaispuolella olevan Lumparsundin salmen yli
johtavan sillan kautta) Lemlannin kirkolle n.
12 km. Pinta-ala 31.« km2, josta viljeltyä maata
(1910) 265 ha (siinä luvussa luonnonniityt 55 ha).
Manttaalimäärä 1235/M, talonsavuja 37,
torpan-savuja 4 ja muita savuja 49 (1907). 669 as.
(1912), joista 20 suomenkielistä; 115
ruokakuntaa, joista merenkulku pää-elinkeinona 42:11a ja
maanviljelys 38:11a (1901). 65 hevosta, 235
nautaa (1910). Varsinaiseen kauppalaivastoon
kuuluu (1910) 4 purjealusta (yht. 1.390 netto
rek.-ton.). ■— Kansakouluja 1 (1913). — Sandvikin
höyrysaha. — Monista luonnonkauneuksista
mainittakoon pitkä lahti, „Kapelviken", joka
Lum-parin selästä tunkeutuu L:n saaren pohjoisosan
halki aina L:n kirkolle saakka. — Tärkein
laivalaituri „Norrviken", Lumparin rannalla, 2 km
kirkolta. — 2. Seurakunta, Turun
arkki-hiippak., Ahvenanmaan rovastik.; kuuluu
kappelina Lemlantiin, mainitaan jo 1544. Kirkko
puusta, rak. n. 1638. sisustettu uudelleen 1838-52.

L. Tl-nen.

Lumpenus lampetriformis ks. Limakala.

Lumppupaperi ks. Paperi.

Lumpputauti ei ole mikään erityinen tauti,
vaan tarkoitetaan tällä nimellä yleensä kaikkia
niitä tarttuvia tauteja, kuten ruttoa, pernaruttoa,
kurkkumätää, isoarokkoa, j. n. e. jotka lumppujen
mukana voivat kulkea paikasta toiseen, ja
tarttuvat henkilöihin, jotka tulevat käsittelemään
tällaisia taudinsiemeniä sisältäviä lumppuja.

Luna [lü-J (lat.). 1. Roomalaisessa
jumalaista-rustossa kuunjumalatar, kreikkalaisten S e 1 e n e.
— 2. Alkemistien käyttämä hopean nimitys.

Luna [lü-J, Alvaro de (n. 1388-1453), esp.

1220

valtiomies, saavutti johtavan vaikutusvallan
Kastiliassa kuningas Juhana II :n aikana, tuli
konne-tabeliksi ja Santiago-ritarikunnan suurmestariksi
ja kävi onnellisia sotia maureja vastaan. L. oli
älykäs ja tarmokas valtiomies, mutta hänellä oli
Kastilian aatelistossa paljon vihamiehiä, jotka
saivat hänet monta kertaa karkoitetuksi hovista;
mutta hän saavutti yhä uudelleen kuninkaan
suosion, kunnes hänet vihdoin kuningatar Isabellan
toimesta vangittiin ja mestattiin. L. oli tieteiden
ja taiteiden suosija ja sepitti itsekin runoja.

j ’. F.

Lunarium [-ä’■] (lat. 7i7?ia = kuu), opetusväli
neenä käytetty kone kuun ja maan liikkeen
havainnollista esittämistä varten. —
Lunaari-n e n, kuuhun jossain suhteessa oleva, kuun
aiheuttama, kuuta koskeva. 77. 7?.

Lunastus 1. lunastusoikeus, henkilön
oikeus tietyssä tapauksessa saada omakseen
toiselle kuuluva esine maksamalla sen arvon.
Mainittu arvo, jonka esineen saaja maksaa ja jonka
maksaminen on esineen omaksi saamisen
välttämätön ehto. sanotaan myös lunastukseksi.
L.-oikeus ei ole mikään esineoikeus eikä
velvoiteoikeus. Se käsittää ainoastaan oikeuden ryhtyä
oikeustoimeen. Lunastusoikeuksista mainittakoon
sukulunastus (ks. t.) ; talonosakkaan ja
naapurin oikeus myydyn kaupunkitalon lunastami
seen: rälssiveron omistajan oikeus lunastaa
rälssi-verotalo sitä myytäessä pois suvusta;
asianomaisella luvalla koskeen rakennetun vesilaitoksen
omistajan oikeus lunastaa hänelle kuulumaton
osa koskea. A. Ch.

Lunatismi (lat. liina = kuu) 1. unessakäv
e-1 e m i n e n on sairaloinen oire. joka esiintyy
useimmiten synnynnäisen heikkohermoisuuden tai
epilepsian aiheuttamana. E. Th-n.

Lunatsioni (lat. lüna - kuu), kuun synodinen
kiertoaika, synodinen kuukausi (ks. K u
u-k a u s i).

Lunch [lans] 1. luneheon [lansan] (engl.).
oik. leipäpalanen; kevyt ateria aamiaisen ja
päivällisen välillä. — Q u i c k-1 u n c h [kui’k-J,
,,pikasuurus", lunell, jonka ruokalajit ovat
valmiina, niin että ne voidaan nopeasti nauttia.

Lund, vanha yliopistokaupunki
Etelä-Ruot-sissa, Skånen viljavalla tasangolla 11 km päässä
Juutinraumasta; 20,139 as. (1910). — L:n
keskustana on Lundagårdin puisto, johon välittömästi
liittyvät Tegnérsplatsen ja Kraftstorget
nimiset puistot. Täällä ovat useimmat L:n
huomattavista rakennuksista, jotka enimmäkseen ovat
viime vuosisadalta. Huomattava ikä on
ainoastaan Lundagårdin eteläosassa olevalla mahtavalla,
romaanilais-tyvlisellä tuomiokirkolla, jota
luultavasti alettiin rakentaa jo 1080-luvulla, vaikka
vasta seur. vuosisadan alkupuoliskolla osa siitä
vihittiin tarkoitukseensa. Lisärakennuksia,
korjauksia ja muutoksia jatkui sitten yhä, niin että
vasta viime vuosisadan jälkipuoliskolla temppeli
sai nykyisen ulkomuotonsa. Muita huomattavia
rakennuksia puistossa tai sen äärellä:
yliopistorakennus (valmis 1882), Akademiska föreningen
nimisen yhdistyksen talo (1851), vanha
kirjastorakennus, jossa yliopiston arvokas historiallinen
museo, eläintieteellinen museo: puistossa on useita
muistopatsaita: Tegnörin, O. Lindbladin, Sv.
La-gerbringin y. m. Muualla on huomattavia
rakennuksia: yliopiston nyk. kirjasto. Allhelgonakyr-

Lumparland — Lund

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Nov 12 16:29:03 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/5/0661.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free