Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Lumparland ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1227
Lund
1228
kan-kirkko. yliopiston tieteellisten laitosten
rakennukset ja sairashuoneet,
piispankartano(1842-65), kaikki pohjoiseen tai koilliseen
Lundagår-dista, Tegnérin talo muistoesineineen, piispa
Tho-manderin Tuna niminen huvila, tähtitieteellinen
observatori, katedraalikoulun vanha rakennus
(Kaarle XII:n asunto 1716-18) y. m. Viehättävän
leiman L:lle antavat sen monet puistot, joista osa
melkein ympäröi kaupungin: kasvitieteellinen
puutarha kasvihuoneineen (J. G. Agardhin
rintakuva, V. Runebergin muovailema),
Helgona-backen, kaupunginpuisto, pari hautuumaata y. m.
— Yhä edelleen, vaikka vähenevässä määrässä on
L:n elämälle leimaa antava sen yliopisto ja asema
hiippakunnan pääkaupunkina. Yliopiston perusti
Kaarle X Kustaa 1658. Sen kukoistusaika oli
1700-luvun lopulla ja seur. vuosisadan alussa,
jolloin siihen liittyi monta Ruotsin tunnetuinta
nimeä, sekä luonnontieteitten että humanististen
tieteitten alalla. Yliopistossa kaikki neljä
tiedekuntaa: ylioppilaita 1,232 (1911. enemmän kuin
koskaan ennen), opettajia 110 (sam.
v.).-Yliopistoon liittyvistä monista tieteellisistä laitoksista
on kirjasto tärkein (n. 200,000 nid. ja 5,000
käsikirjoitusta). Muita oppilaitoksia ja kouluja:
Högre allmänna läroverket (johtaa alkunsa 1085
perustetusta tuomiokirkon koulusta, ja on siten
laatuaan Pohjoismaiden vanhin), pari
seminaaria. yksityinen alkeiskoulu, 3 oppilaitosta
tyttöjä varten, kuuromykkämkoulu,
kauppasemi-naari v. m. V. 1882 per. „Kulturhistoriska
före-ningen" niminen yhdistys on muodostanut
sivis-tyshistoriallisen museon, Ruotsin lähinnä
suurimman. — Viimeisen kolmen vuosikymmenen aikana
L. on kohonnut melkoiseen taloudelliseen
merkitykseen: 1909 oli tehtaita 62, niissä 1,600
työntekijää, valmistusarvo 15,s milj. mk.
(sokeritehdas 6,; milj. ink., 2 myllyä, nahkuritehdas,
konepajoja, rauta- ja metallitehtaita). Raha- ja
vakuutuslaitoksia: Skånska hypotekföreningen (per.
1836, maan vanhin), Skånska
brandförsäkrings-inrättningen, Skånska städernas
brandstodsföre-ning, Skånska lifränte- och
kapitalförsäkrings-anstalten ja useiden laitosten haarakonttoreja. —
Rautatie haarautuu usealle suunnalle.
Historia. L. lienee perustettu n. v:n 1000
seuduilla; jo 1060 siitä tuli piispanistuin, ja 1104
piispa korotettiin arkkipiispaksi. Tämä
kirkko-ruhtinas, joka aluksi puolen vuosisataa oli koko
pohjoismaisen kirkon päämies, hallitsi
hiippakuntaansa kuninkaan mahdilla, ja L. kukoisti
kuin valtakunnan pääkaupunki. Loistolle tuotti
lopun uskonpuhdistus (1536), jolloin
arkkihiippakunta lakkautettiin, kaupungin vanhat kirkot
osaksi hävitettiin, osaksi vietiin rakennusaineiksi
Malmöliön ja Kööpenhaminaan. Uusilla,
uskonpuhdistuksen jälkeisillä piispoilla oli vain varjo
edeltäjäinsä vaikutusvallasta, ja kaupungin
merkitys jäi yliopiston varaan, joka tänne
perustettiin sittenkuin maakunta Roskilden rauhassa
1658 oli joutunut Ruotsille, juurruttamaan uuteen
alueeseen ruotsalaisuutta. Sodassa 1676-79 L.
kärsi paljon; puolet siitä paloi. L:n taistelu
4 p. jouluk. 1676, jossa Kaarle XI 7,000 miehellä
sai ratkaisevan ja Ruotsin eheydelle
arvaamattoman tärkeän voiton Kristian V:n johtamasta
11,000-miehisestä tanskalaisarmeiasta, tapahtui
L:n ulkopuolella eikä tuhonnut kaupunkia. Sota
päättyi L:n r a u h a a n. — Kaupunki pysyi 1800-
luvun puolimaille vähäisenä yliopistokaupunkina;
vasta sen jälkeen taloudellinen elämä vähitellen
aikai vilkastua ja väkiluku kasvaa E. E. K.
Lund, David (1657-1729), piispa. Harjoitti
opintoja Turussa ja Upsalassa, saavuttaen
Turussa maisterin arvon 1682. Tehtyään vv.
1683-85 laajan ulkomaanmatkan Saksaan ja
Alankomaihin hänet nimitettiin 1685 ylimääräiseksi
filosofian professoriksi ja yliopiston sihteeriksi
Turkuun, siirtyi 1688 runouden, 1691 heprean ja
kreikan kielten professoriksi sekä 1697
jumaluusopilliseen tiedekuntaan, palvellen ensin
kolmantena, sitten, v:sta 1705, toisena professorina.
Vii-mem. v. hänet nimitettiin Viipurin piispaksi.
Ollen mitä läheisimmässä yhteydessä Gezeliusten
kanssa L. kuului niihin jumaluusoppineisiin,
jotka olivat ottaneet päämääräkseen kehittää
puhdasoppista luterilaisuutta raamatullisten
aatteiden johdolla siihen suuntaan, että
kristillisyyden sisällisyys- ja siveellisyysvaatimukset
tulisivat entistä enemmän toteutetuiksi, ja joiden
kirkkopoliittisena ihanteena oli kirkon kaikkien
toimintakeinojen saattaminen mahdollisimman
voimakkaaseen käytäntöön kansan
kasvattamiseksi älyllisen ja uskonnollis-siveellisen elämän
aloilla. Näitä periaatteita seuraten hän piispana
ollessaan liikkui uutterasti tarkastusmatkoilla ja
julkaisi kiertokirjeitä, harrastaen varsinkin
sisä-luku- ja kristinopintaidon edistymistä.
Toiminnan katkaisi venäläisten hyökkäys Suomeen. L.
siirtyi 1710 Ruotsiin ja sai siellä seur. v.
nimityksen Växiön piispaksi. Hän kuoli Växiössä 12
p. lokak. 1729. Kirjallisista toimista on, paitsi
lukuisia väitöskirjoja, mainittava osanotto
Gezeliusten raamattuteoksen toimittamiseen. Kun
Gezelius nuorempi kuoli kesken teoksen
painattamisen, toimitti L. sen kokonaisuudessaan
julkisuuteen (1724-28). L. oli hurskas, arvokas ja
miellyttävä persoonallisuus. A. J. P-ä.
Lund, John (s. 1842), norj. politikko; aloitti
toimintansa liikemiehenä Bergenissä; otti
huomattavalla tavalla osaa tämän kaupungin
kunnalliseen elämään; oli 1882-1900 edustajana
suur-käräjillä, v:sta 1893 lagtingin presidenttinä
harrastaen varsinkin Bergenin seutujen kohottamista,
m. m. Bergenin radan aikaansaamista. L. on
myöskin tunnettu rauhanasian kannattajana;
v:sta 1897 suurkäräjäin Nobel-komitean ja v:sta
1908 Nobelin rahaston valtuuskunnan jäsen;
v:sta 1901 tullitirehtöörinä Bergenissä;
julkaissut m. m. „01e Bull 1810-1910" (1910). J.F.
Lund, Peter Wilhelm (1801-80), tansk.
luonnontieteilijä, oleskeli 1825-29 ja v:sta 1831
elämänsä loppuun Brasiliassa, tutkien varsinkin
tämän maan muinaiseläimistöä ja lahjoittaen
suurenmoiset eläin- ja kasvikokoelmansa
kotimaansa yliopistolle. Teoksia m. m. „0m
krebse-nes aaresystem" (1825), „Om vivisektionens
resul-tat" (1825), „De genere Euphones" (1829), „Blik
paa Brasiliens dyreverden for sidste
jordomvælt-ning" (1835-45).’
Lund, Troels Fredrik (s. 1840), tansk.
historiantutkija, opettaja Kööpenhaminan
upseerikoulussa, sai 1888 professorin arvon ja
nimitettiin 1897 kunink. ritarikuntaliistorioitsijaksi.
L:n historiallisessa kirjailijatoiminnassa on kaksi
johtavaa näkökohtaa: kulttuurihistorian
asettaminen etusijaan ja tosiasiain esittäminen elävällä,
lukijan mielikuvitukselle puhuvalla tavalla. Mo-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
