- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 5. Kulttuurisana-Mandingo /
1229-1230

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Lunda ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1229

Lunda—Lundegård

1230

lellimistä näistä syistä ovat liänen tutkimuksensa
aikoinaan joutuneet ankarankin kritiikin
alaisiksi. mutta L. on innolla puolustanut kantaansa,
esim. kirjasessa „Om kulturhistorie" (1894).
Hänen pääteoksensa, jolla alallaan on perustava ja
pysyvä arvonsa, on suuri sivistyshistoriallinen
teos ..Hnnmarks og Norges historie i slutningen
af 16. aarhundrede" (14 os., 1879-1901), jonka 13:s
osa „EIämänvalaistus. Muutamia piirteitä
ihmiskunnan kehityshistoriasta" on ilmestynyt eri
kirjana, myöskin suomeksi. K. G.

Lunda, neekerivaltio Keski-Afrikassa, jonka
pääheimo baln n d a. asuu Kassain ja tämän
lisä-joen Luluan yläjuoksun varsilla. Valtakunta
on ollut olemassa jo 1500-luvun lopulla, muihin
neekerivaltioihin verrattuna harvinaisen pitkän
ajan, mutta rajat ovat aina olleet kovin
vaihtelevat ja epämääräiset; tavallisesti L. on
käsittänyt alueen Kuangon ja Sankurun (Lubilas)
välillä, pohjoisessa 6-8°:een pohj. lev., etelässä
Kas-sain mutkaan. Ajoittain L:aan ovat kuuluneet
Kasemben ja Kasongon valtakunnat kaakossa ja
koillisessa. Nykyään (v:sta 1894) L. on jaettu
Belgian Kongon ja Portugalin Angolan välillä:
viimemainitun osuus käsittää L. nimisen
piirikunnan. L:n hallitusmuoto oli sangen omituinen:
oli kaksi hallitsijaa, muata jamvo (jonka mukaan
koko valtakuntaa nimitetään myös Muata
Jam-voksi) miespuolinen ja lukokesa naispuolinen,
jälkimäinen virallisesti naimaton. Uusi hallitsija
valittiin muata jamvon lapsista, toisen
kanssa-hallitsijan suostumuksella. Vaalin toimittivat
valtakunnan arvokkaimmat virkamiehet.
Hallitus-asioissa kansankokouksella oli suuri sananvalta.
Pääkaupunki Musumba muutettiin aina muata
jamvon kuoltua toiseen paikkaan. —
Balundalai-set ovat puhdasta bantu-kansaa, jonka
pääelinkeinona on maanviljelys; karjanhoitoa
harjoittavat ainoastaan rikkaat. — L:ssa ovat
matkustelleet Cameron, Bucliner, Pogge, Wissmann. Wolf.
Müller, v. Francois, Michaux. E. E. K.

Lundahl [dä’l], Gustaf (1783-1846),
kauppaneuvos, toimi kauppiaana Tampereella.
1820-luvun alkupuolella sattuneina katovuosina hän
piti huolta paikkakunnan viljantarpeen
tyydyttämisestä ja koetti yhdessä vaimonsa Anna
Charlotta Rungin kanssa kehittää
Tampereen seutujen maalaisväestössä harrastusta
kotiteollisuuden ja puutarhanhoidon harjoittamiseen :
levitti myöskin kirjasia kansan keskuuteen.
Heidän tyttärensä Augusta Charlotta
(1811-92). naimisissa rovasti Gabriel Walleniuksen
kanssa, on tunnettu J. L. Runebergin
ystävättärenä ja yhtenä Suomen ensimäisistä
naiskirjailijoista (käytti nimimerkkiä A-ai.

Lundberg [-bärj], G u s t a f (1695-1786). ruots.
taidemaalari; opiskeli Tukholmassa Dav. von
Krafftin ja v:sta 1717 Pariisissa m. m. Rigaud’n,
Largillièren ja de Troyn sekä etenkin
pastelli-maalaajatar Rosalba Carrieran johdolla. Juuri
näihin aikoihin muotiin tulleen
pastellimaalauk-sen harjoittajana L:sta tuli Pariisissa erittäin
kunnioitettu taiteilija, joka sai maalata
hoviyli-mvstöä ja valittiin 1741 Ranskan maalaus- ja
kuvanveistoakatemian jäseneksi. Taiteensuosijan
K. G. Tessinin toimesta L. kutsuttiin 1745
takaisin kotimaahansa, ensin perintöprinssin
yksityiseen palvelukseen ja 1750 Schröderin jälkeen
ku-nink. hovimaalariksi. Hän nimitettiin myös hovi-

intendentiksi ja 1768 maalausakatemian perustu
vaksi jäseneksi sekä 1773 sen rehtoriksi. L:n
taidokas, mutta ei syvällinen pastellitaide, joka
saattoi ransk. rokokon voittoon Ruotsissa, oli
varsinkin 1745-60 aivan yksinvaltaisessa
asemassa. Hänen liian runsas tuotantonsa, joka
käsitti melkein kaikki Ruotsin vlhäisöpiirin
huo-matuimmat henkilöt, johti hänet sovinnaiseen
si-louteen ja imelyyteen. [O. Levertin, „G. L."
(1902).] E. R-r.

Lundberg [-bärj], Johan T e o d o r (s. 1852),
ruots. kuvanveistäjä; opiskeli Tukholmassa ja
varsinkin Pariisissa Falguièren johdolla sekä
Italiassa, jossa 1400-luvun taide on häneen syvästi
vaikuttanut, kuunes hän viime aikoina on
lähestynyt barokkityyliä. L:n tunnetuimpia teoksia
Tukholmassa ovat pronssiryhmä
..Kasvinkumppanit" (1888, Kansallismuseon puistikossa),
niai-morirylimä ..Aalto ja ranta" (1897, Kunink.
linnassa) ja Olaus Petri’n pronssinen kuvapatsas
(1898, Isonkirkon edustalla). V:sta 1908 L. on
Tukholman taideakatemian professori ja v:sta
1911 taidekorkeakoulun johtaja. E. R-r.

Lundbye [-by], Johan Thomas (1818-48),
tansk. taidemaalari; opiskeli Kööpenhaminassa
saaden vaikutusta m. m. P. C. Skovgaardilta ja
L. Frølichiltä. L., joka ensi aikoinaan maalasi
muotokuviakin, saavutti varsinaisen
merkityksensä tansk. maisemien yksinkertaisen
luonnonmukaisena ja lyyrillisenä tulkitsijana sekä
myöskin erittäin etevänä eläinmaalaajana. Ollen
suuremmassa määrin viiva- kuin väritaiteilija, L. on
lukuisilla piirustuksillaan vieläkin selvemmin
ilmaissut syvää ja tervettä luonnontajuaan. L. kuoli
tapaturnialaukauksesta ottaessaan vapaaehtoisena
osaa sotaan 1848. [K. Madsen, „J. T. L." (1895).]

E. R-r.

Lunde, Albert (s. 1877), norj.
maallikkosaarnaaja, palveli aluksi merimiehenä ja siirtyi
sitten Ameriikkaan, missä toimi sota- ja sitten
tullilaitoksen palveluksessa. Tultuaan herätykseen
Pelastusarmeian kokouksessa ja saatuaan
voimakkaita herätteitä evankelista Moody’lta ja toht.
Campbell Morganilta L. ryhtyi herätystyöhön.
V:sta 1905 L. on vaikuttanut Kristiaaniassa
tehden sieltä herätysmatkoja kotimaassaan, Ruotsiin,
Tanskaan ja Suomeen (kahdesti 1912) keräten
kaikkialla suuret joukot kuulijoita ja saaden
aikaan uskonnollista herätystä. Hänen
julistuksensa on kauttaaltaan raamatullista, korutonta
ja kokonaan sanan sisäiseen voimaan luottavaa.
Hänen julkaistuista puheistaan on huomattavin
sarja ,.Prædikener" (1905) ja „Fra
Calmeyer-gadens prædikestol" (1912), myöskin suomen
kielellä on julkaistu hänen herätyspuheitaan.

Lundeberg [-bärj], Kristian (1842-1911),
ruots. politikko, teollisuudenharjoittaja; palveli
ensin upseerina, oli 1885-1907 Forsbackan
rauta-tehdasosakeyhtiön toimeenpanevana johtajana:
useissa luottamustoimissa, m. m. ensimäisen
kamarin jäsenenä v:sta 1886, varapuhemiehenä
1S99-1908, puhemiehenä 1909-11; jyrkkä
suojelus-tullien kannattaja ja oikeistolainen; vastusti
unionikysymyksessä myönnytysten tekemistä Nor
julle; oli 1905 sen koalitsioniministeristön
johtajana, joka selvitti uniouipulan, ja vaikutti
tehokkaasti Karlstadin neuvottelujen onnelliseen
päättymiseen.

Lundegård [urd], Axel (s. 1861), ruots. kir

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Nov 12 16:29:03 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/5/0663.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free