- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 5. Kulttuurisana-Mandingo /
1231-1232

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Lunda ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1231

Lundell

— Lunni

1232

jyilija. Läheinen ystävyysliitto ja kirjallinen
yhteistyö Viktoria Benedictssonin (ks. t.) kanssa
on ollut tärkeänä tekijänä hänen kirjallisessa
kehityksessään. Kirjailijattaren kuoleman
jälkeen L. julkaisi hänen biografiansa. „V. B."
(1890), sekä myöhemmin romantisoidun
kuvauksen hänen elämästään („Elsa Finne". 1902). L:n
runsaasta tuotannosta mainittakoon vielä
romaanit „Röde prinsen" (1889), „La mouche",
kuvaus kuolevasta Heinestä (1891), „Titania" (I II,
1892), „Stormfågeln" (1893), ..Tannhäuser" (I II.
1895), „Asra" (1898) y. m. Myöhemmin hän
etupäässä on liikkunut historiallisen romaanin
alalla, kirjoittaen useita värikkäitä ja eloisia
kuvauksia, niink. „Struensee" (MII, 1898-1900).
..Drottning Margareta" (I II, 1905-06), „Drottning
Filippa" (1907) sekä „Drottning Cilla" (1910).—
Tuotteliaisuutensa runsauden vuoksi L. usein
toistaa itseään; hänen henkilökuvauksensa on
sattuvaa. mutta harvoin syvällistä, hänen sanontansa
huoliteltua, mutta jossain määrin sovinnaista.
[Levertin, „Svensk litteratur" I, 1908.] A.-M. Tn.

Lundell [-e’-]. Johan August (s. 1851),
ruots. kielentutkija. v:sta 1882 fonetiikan
dosenttina ja vista 1S91 slaavilaisten kielten
professorina Upsalan yliopistossa. V:sta 1878
toimittanut kieli- ja kansanrunoustieteellistä
aikakauskirjaa „Nyare bidrag tili kännedom om de
svenska Iandsmålen ock svenskt folklif", jonka
tarpeiksi hän, kansanmurteiden äänteiden
tarkkaa foneettista merkitsemistä varten, laati
erikoisen transskriptsionikirjaimiston, n. s.
„lands-målsalfabet"in (esitetty kirjoituksessa „Det
svenska landsmålsalfabetet", 1879). L:n
murretutkimusta koskevista tieteellisistä kirjoituksista
mainittakoon vielä „Om de svenska folkmålens
frändskaper oek etnologiska betydelse" (1880) ja
..Om dialektstudier" (1881). Ottanut tehokkaasti
osaa ruots. oikeinkirjoituksen uudistamiseen
(m. m. julkaisuillaan „Om rättstafningsfrågan",
1886. ja „Svensk ordlista med reformstavning
ock uttalsbeteckning", 1893) ja kielenopetuksen
parantamiseen (m. m. ottamalla osaa
reformi-yhdistyksen „Quousque Tandem"in
perustamiseen). L:n suurta kasvatusopillista harrastusta
osoittavat hänen osanottonsa ,,Upsala enskilda
läroverk" nimisen reformikoulun perustamiseen
ja johtamiseen sekä Upsalan yliopistollisten
kesäkurssien toimeenpanemiseen. Hänen muista
julkaisuistaan mainittakoon „Études sur Ia
prononciation russe I" (1890) ja „Lärobok i ryskä språket. I"
(1911). Julkaisee vista 1910 aikakauskirjaa
.,Archives d’études orientales". (Y. W.J

Lundgren [-ën], Egron Selli f (1815-75),
ruots. taidemaalari; opiskeli Tukholmassa ja
Cog-niet’n johdolla Pariisissa, oleskeli 1841-49
Italiassa ja 1849-53 Espanjassa, sitten,
lukuunottamatta lukuisia, enimmäkseen Välimerenmaihin
tekemiään matkoja, Lontoossa, jossa hän sai
tilauksia m. m. kuningatar Viktorialta ja
valittiin jäseneksi arvossapidettyyn ja ylhäiseen
vesi-värimaalari seuraan .,Society of painters in
wa-tercolours". V:sta 1867 hän pääasiallisesti asui
kotimaassaan, jossa hänen työskentelynsä
supistuu verraten vähiin. — L. maalasi ensin it.
kansankuvauksia ja muotokuvia imelin, siloisin
öljyvärein. Laajoilla matkoillaan esittäessään pieniä
realistisia todellisuuskuvauksia hän saavutti
nopean, toisinaan impressionistisen käsittelytavan,

ja 1850-luvun vaiheilla hän valitsi
vesivärimaalauksen varsinaiseksi taiteelliseksi
ilmaisukeinokseen. joka hyvin toi esiin hänen hienostuneen
aistinsa ja tekniikkansa sujuvan, rokokomaisen
keveän luonteen. L. suoritti myös joukon
käsi-piirustuksia varsinkin engl. loistoteoksiin.
Pirteänä ja henkevänä kirjailijana hän tuli
tunnetuksi teoksillaan „En miVlares anteckningar"
(1870), „Indieu" (1872) ja „Lediga stunder i
frärn-mande land" (1873). Ruotsin taideakatemia
perusti 1876 ,.Egron Lundgren-mitalin"
annettavaksi eteville ruots. vesivärimaalareille. [G. Nor
densvan, „Svensk konst och svenska konstnärer"
(1892) ja ,.Egron L.. reseskildringar.
anteckningar och bref" (1905) sekä A. T. Gellerstedt
(Svenska akad:s handlingar, 1911).] E. R-r.

Lundo ks. Lieto.

Lundström, Johan Edvard (1815-88),

ruots. keksijä, teollisuudenharjoittaja, ks. J ö n k
ö-ping.

Lunéville [lynevi’1], kaupunki Itä-Ranskassa,
Meurthe-et-Mosellen departementissa, Meurthen,
Moselin lisäjoen, ja Vezousen yhtymäkohdassa;
19,199 as. (1906). Kaunis, säännöllisesti
rakennettu kaupunki. Teollisuus melkoinen ja
monipuolinen. — L. oli 1702-37 Lothringenin
hert-tuain hallituskaupunki. Joutui 1766 Ranskalle.
V. 1801 täällä tehtiin tärkeä L:n rauha
Ranskan ja Saksan välillä. Siinä jätettiin Belgia
ja Reinin länsipuolella olevat maat Ranskalle,
Milano ja Mantova Cisalpiiniselle tasavallalle,
Venetsia Adigeen asti, Istria. Dalmatsia ja
Cat-taro Itävallalle; nuiita pienempiä
alueenmuutok-sia tapahtui myös. (E. E. K.)

Lunge, Georg (s. 1839), kuuluisa saks.
teknillinen kemisti. Toimi 1864-76 teollisuuden
palveluksessa Englannissa, tuli 1876 professoriksi
Zürichiin. L. on kirjoittanut useita arvokkaita
teoksia, etenkin kivihiiliterva- ja
soodateollisuu-den alalta. Näistä mainittakoon ..Industrie des
Steinkohlenteers und Ammoniaks" ja ,.Handbuch
der Sodaindustrie". S. V. II.

Lunkentus, vanha ruots. kansankirja, jota on
ilmestynyt lukuisia painoksia, ensimäinen 1785,
s ianut nimensä eräästä kirjassa kerrotusta
henkilöstä, L. juoksijasta, jonka askeleet olivat 100
peninkulman pituisia.

Lunkulansaari, suuri asuttu saari Laatokassa,
Salmin pitäjässä, Mantsinsaaren ja mantereen
välillä, pituussuunta luoteesta kaakkoon, suurin
pituus n. 17 km, suurin leveys n. 3 km.
Kansakoulu (Ulahdon kylässä). L. H-ncn.

Lunni (Mormon [Fratercula] arcticus), suku
ruokkien heimossa ; tunnetaan päätä lyhvemmästä
hyvin litteästä ja korkeasta
sekä poikkiuurteisesta nokas
taan, joka väriltään on
harmaansininen, kärkipuolelt.i
punainen. L:n otsa ja
päälaki ovat harmahtavan
mustat, kaulasepel, selkäpuoli,
siivet ja pyrstö mustat, kurkku
ja posket harmaat, alapuoli
puhtaan valkoinen. Pituus
30-35 cm. L. pesii yleensä
Pohjois-Jäämeren Atlantin
puolisissa osissa sekä sieltä
vähän eteläänpäin pitkin Nor
jan rannikkoa, Fär saarilla.

hunni.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Nov 12 16:29:03 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/5/0664.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free