- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 5. Kulttuurisana-Mandingo /
1233-1234

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Lunssi ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1233

Lunssi—Luokka

1234

Skotlannissa, Bretagnessa ja Bohusläänin
rannikolla Etelä-Ruotsissa. Suonien luonnontieteellisellä
alueella se pesii vain Varanki-vuonossa yleisenä.
Havaittu kolmasti Suomeen eksyneenä,
viimeksi jouluk. 1902 yhdessä pohjankiislojen
kanssa (ks. Kiisi at). L:n pesimäpaikat ovat
lintuvuorien ylimmissä osissa; sinne se kaivaa
syviä kuoppia, joiden pohjaan munii yhden
ainoan kellanvalkoisen. epäselvästi
vaaleanharmaa-täpläisen munansa. Monin paikoin, esim.
Islannissa, Grönlannissa ja Fär-saarilla pyydystetään
lunneja joukoittain, ja kerätään niiden isoja
munia syötäväksi. E. W. S.

Lunssi (anier. suom., < engl. lunell, ks. t.),
väliateria k:lo 12 p.

Lunttupyssy, vanhanaikuinen, isoreikäinen
pyssy.

Luoda, kutomat., tehdä loimi ja panna se
tukille, ks. Kutomateollisuus.

Luode. 1. ks. Ilmansuunnat. — 2. ks.
Luode ja vuoksi.

Luode ja vuoksi, vuorovedet, kuun ja
auringon vetovoiman aiheuttama merenpinnan
säännöllinen lasku ja nousu. Eri paikoissa
maanpintaa tämä ilmiö 011 hyvin erilainen, missä on
vuoksi- ja luodeveden korkeusero suuri, missä
pieni tai huomaamaton, missä on
puolivuorokau-tinen, missä vuorokautinen jakso selvempi j. n. e.
Fundy Bavssä Pohjois-Ameriikan itärannalla voi
erotus nousta 20 m:iin, Bristolin kanavassa
Englannissa n. 15 m:iin j. n. e. Monessa paikoin
etenevä vuoksiaalto aikaansaa vaarallisia
merivirtoja, ja muutamissa joensuissa se voi jyrkkänä
vesivallina vyöryä jokea ylöspäin (esim.
Tsien-Tang-Kiang Kiinassa). Esittäköön kuvassa M
maata ja K kuuta. Kuun vetovoiman vaikutus on

paikassa V, suurempi kuin paikassa M, ja
viimemainitussa taas suurempi kuin paikassa V„ mistä
seuraa, että vesi nousee paikoissa V, ja V2
(pilkku-viiva), jotavastoin se laskee ympyrän AB
kohdalla (tämä ympyrä on kohtisuorassa kuvan tasoa
vastaan, sen keskipiste on M ja säde = maapallon
säde). Kun maa vuorokaudessa kiertää akselinsa
ympäri, sattuu samalla paikalla kahdesti
vuorokaudessa vuoksi ja kahdesti luode. Jos paikka ja
kuu ovat ulkopuolella maan ekvaattoritasoa. on
toinen vuoksi toista suurempi (niin on esim.
kuvassa tulva paikassa P, suurempi kuin paikassa
Pa), ja ilmiössä on silloin huomattavissa sekä
vuorokautinen että puolivuorokautinen jakso.
Auringon vaikutus on sen suuremman etäisyyden
takia ainoastaan lähes puolet kuun vaikutuksesta.
Uudenkuun ja täysikuun aikana sattuvat kuun
ja auringon aiheuttamat vuorovedet samana
hetkenä, ja ilmiö on silloin n. 3 kertaa (j | * = 3)
voimakkaampi (tulvavuoksi) kuin kuun ollessa

neljänneksissä (v a j a a v u o k s i). Edelleen tekee
kuun ja auringon liike ilmiön erittäin
vaihtelevaksi ja vaikeaksi matemaattisesti käsitellä, ja
monesti voidaan vasta pitkiä havaintosarjoja
tutkimalla päästä selville vuorovesien
säännöllisyydestä. Niinpä oli koko ilmiön alkuperä yleensä
hämärässä, ennenkuin Newtou osoitti sen olevan
kuun ja auringon vetovoiman aiheuttaman.
Matemaattisesti käsittelivät probleemia 1700-luvulla
m. m. Bernoulli ja Laplace. Huomattiin kuitenkin
valtamerien epätasaisen syvyyden, mantereitten
säännöttömän muodon, meteorologisten syitten
y. m. vaikuttavan, että nämä puhtaasti
matemaattiset teoriat eivät sovellu maanpinnan olosuhteisiin.
Käytännöllisiä tauluja ja karttoja toimitti engl.
Whewell 1800-luvun alkupuoliskolla. Nykyisen
tieteellisen perustan laati Sir William Thomson
(Lord Kelvin) käyttämällä n. s. harmonista
analyysia. Hän hajoitti luonnossa havaittavan
vuok-siaallon useampiin partsiaali-aaltoihin. joita
kutakin voi ajatella erityisen taivaankappaleen
syn-nyttämäksi. Nämä ..taivaankappaleet" — niitä
otetaan huomioon n. 20 kpl. — liikkuvat
tasaisesti ympyränmuotoisissa radoissa maan ympäri,
jokaisella on oma kiertoaikansa. joka vastaa yhtä
pitkää jaksoa vuorovesissä, ja jokainen määrää
oman terminsä lopullisessa vuorovesilausekkeessa.
Havaintosarjoista määrätään — erittäin pitkän
ja työlään laskun avulla — jokaiselle termille eri
tyiset konstantit, joilla on eri arvot eri paikoilla.
Kun nämä konstantit ovat määrätyt, voidaan
niistä laskea vuorovesien korkeus kutakin hetkeä
kohti. Suomessa on Helsingin ja Hangon
limni-grafien merkitsemiä vedenkorkeuksia käytetty 1.
ja v.-ilmiön tutkimiseen, ja huomattu, että
vuorovesi Suomenlalidessa on yhteensä n. 2.5-5 cm.
suurempi idässä, pienempi lännessä. Itämeressä ovat
vuorokautinen ja puolivuorokautinen vuorovesi
jokseenkin yhtä suuret, jota vastoin
Suomenlalidessa ja Pohjanlahden pohjoisosassa
vuorokautinen on vahvempi. Meidän päiviemme tutkijoista
1. ia v.-teorian alalla mainittakoon etenkin Sir
George Darwin. TTän 011. nojautuen tuloksiinsa
tältä alalta, myöskin tehnyt tärkeitä geofysiikkaa
ja kosmogoniaa koskevia johtopäätöksiä
(yleistajuinen teos ..The Tides". 1898). Mainittakoon
vielä, että horisontaalipendelin avulla on voitu
(Hecker 1907) myöskin maankuoressa huomata
I.- ja v.-ilmiötä. //. Tt.

Luodikko. luotipyssy. ks. Ampuma-aseet.

Luodonselkä, merenselkä Pohjanlahdessa.
Hailuodon ja mantereen välillä; siitä pistää
Lumi-joenselkä lahtena kaakkoa kohti. L. U-nen.

Luoho ks. A pe ra spica v e n t i.

Luokitus on esineiden luetteleminen ja
järjestäminen yhdistämällä määrättyjen
tunnusmerkkien mukaan ne. jotka ovat yhtäläiset. Jos
luokiteltavat esineet ovat lukuisat, on luokitus
moni-asteinen. siten että ensin erotetaan yleisemmällä
tunnusmerkeillä laajemmat pääluokat, nämä
sitten jaetaan erikoisemmilla tunnusmerkeillä
alaluokkiin. nämä lahkoihin j. n. e.

Luokitus ks. M a a n a r v i o i m i n e n ja
Verollepano.

Luokka sana käsitetään yleisesti samaa
merkitseväksi kuin lat. clas.iis ja monien
nykyisten kielten siitä johtuneet sanat, joten se
osoittaa jaostoa eli ryhmää esineitä tai ihmisiä, jotka
ovat yhtäläiset joihinkin määrättyihin tunnus-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Nov 12 16:29:03 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/5/0665.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free