- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 5. Kulttuurisana-Mandingo /
1241-1242

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Luonnonfilosofia ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1241

Luonnonfilosofia—Luonnonlaki

1242

dollisimman alkuperäisissä muodoissaan. Jos ne
semmoisinaan eivät ole pysyväisiä, käytetään
niiden säilyttämiseen sellaisia konserveeraus- ja
muita keinoja, jotka estävät niitä häviämästä tai
kadottamasta ulkomuotoaan (ks. Museo).

Edv. Hj.

Luonnonfilosofia on se filosofian (ks. t.) osa,
joka lähinnä liittyen luonnontieteisiin ja
nojautuen niiden yleisimpiin tuloksiin koettaa niistä
johtaa vielä yleisempiä, „filosofisia"
johtopäätöksiä. — s. o. johtopäätöksiä, jotka selittävät
luounonesineiden olemusta tahi luonnontieteiden
käyttämien perusolettamuksien viimeisiä
edellytyksiä sekä siten koettavat muodostaa
tieteellisellä pohjalla yhtenäisen maailmanselityksen (vrt.
Filosofia). Sen jälkeen kuin Schellingin,
Hegelin y. m. harjoittama „spekulatiivinen"
1. oli joutunut huonoon maineeseen
kokemusperäisten tutkijain kesken, ei l:aa paljon
viljelty 19:nneu vuosisadan keskipalkoilla. Mutta
viime vuosikymmeninä on uudelleen herännyt
harrastusta siihen. Muutamat etevät
luonnontutkijatkin ovat koettaneet rakentaa tieteellisen
maailmankatsomuksensa loppupäätökseksi l:n; niin
esim. W. Ostwald on julkaissut
..luonnonfilosofi-sia" teoksia sekä julkaisusarjan „Annalen der
Naturphilosophie" (v:sta 1901). — Muinaisaikana
ja vielä uuden ajan alussa luettiin
luonnontieteet yleensä kuuluviksi l:aan, — tahi ainakin
luonnontieteiden yleiset, periaatteelliset opit;
niinpä esim. vielä Newton nimittää pääteoksensa,
jossa hän esittää suuren fysikaalisen keksintönsä,
gravitatsioni-opin, „l:n matemaattisiksi
perusteiksi". Vasta hänen jälkeensä ovat siis 1. ja
luonnontieteet selvästi eronneet toisistaan.

A. Gr.

Luonnonhistoria ks. Luonnontiede.

Luonnonkansa, alkeellisella kehitysasteella
oleva kansa, jonka elämä on lähempänä
luonnon-elämää ja tästä riippuvaisempi kuin
sivistyskansani, jotka monilla keksinnöillä useissa suhteissa
ovat tehneet itsensä luonnon herroiksi. L:t ovat
tavallisimmin seisahduksiin joutuneita, jota
vastoin kulttuurikansat edelleen edistyvät. Seisahdus
johtuu täydellisestä mukautumisesta ympäröivään
luontoon sekä halusta säilyttää saavutettu
tasapainon ja sopusuhdau tunne. Se on ominainen
niille kansoille, jotka asuvat napaseuduilla,
kuumassa vyöhykkeessä sekä maapallon karuimmissa
ja syrjäisimmissä osissa. Kulttuurikansat
sitävastoin ovat syntyneet niissä maapallon osissa,
joissa edistyksen edellytykset ovat suurimmat,
samalla kuin luonto, vaihtelevat vuodenajat, ovat
pakottaneet huolenpitoon tulevaisuudesta, mikä
vähitellen on kehittänyt säännöllisen työn tehden
työteliäisyyden luonteenominaisuudeksi ja
jatkuvan edistyksen kulmakiveksi. Työ kasvattaa
harkintaa ja johtaa järjestettyihin oloihin. L:t ovat
monissa suhteissa juuri mainittuja
ominaisuuksia vailla: heidän työntekonsa on leikittelevää,
epätaloudellista ja järjestymätöntä, heidän
luonteensa oikullinen, arvaamaton ja vailla
itsensähillitsemistä. Jonkun aikaa kestänyttä rauhallista
tasapainontilaa seuraa äkillinen liikavoimain
purkaus, useimmin rajuissa ja hurjissa muodoissa:
sotina, meluavina sotatansseina kammottavine
pukuineen, ruumiinmaalauksineen j. n. e. Samoihin
luonteenominaisuuksiin perustuvat kuoleman- ja
onnettomuustapauksissa toimeenpannut hurjiste-

lut, jotka suuntautuvat niin ulospäin kuin omaan
itseenkin (ruuuiiinsilpomiset y. m.). Yhä
uusiu-tuessaan tällaiset ilmiöt käyvät tavoiksi, jotka
saattavat muodostua myös oikeudenkäytön
välineiksi (amok-juoksu Jaavalla, kamåra 1. sinirua
Uudessa-Pommerissa). Seisahduksen tuottamaa
tasapainoa lujittavat taikauskoiset ja
uskonnolliset katsomukset; perinnäisyydellä on ratkaiseva
merkitys ja aloitteita tavoittelevat yksilöt
hukkuvat sokeaan kansanjoukkoon.
Ummehtuneisuudessa ja vuorovaikutusten puutteessa olot
kehittyvät yksipuolisesti kasvattaen räikeitä ja
kummallisia elämänmuotoja: missä miltei täydellistä
kommunismia ja kansanvaltaa, missä omaisuuden
keskittymistä yksiin käsiin ja despotismia, missä
ankaria aviokieltoja, missä ainakin nuorison
keskuudessa vapaata rakkautta, missä alhaista
naisen asemaa, missä naisvaltaa, missä liharuoan
karttamista, missä kannibalismia. U. T. 8.

Luonnonkansojen musiikki on tullut viime
aikoina yhä enenevän mielenkiinnon esineeksi.
Toisaalta arvellaan sen tutkimisen avulla päästävän
selville musiikin alkuperästä, toisaalta taas
toivotaan siten saatavan selkoa vanhan ajan
sivistyskansojen musiikin laadusta, edellyttäen että
senaikaisesta musiikista on rippeitä säilynyt
luonnonkansoilla. Nykyään kerätään fonografin
avulla l:jen sävelmiä kaikkialta, joten tulokset
ovat luotettavammat kuin yksityisten
matkaili-jain satunnaiset ja hajanaiset muistiinpanot.
Berliinin psykologisessa laitoksessa säilytetään
runsasta fonogrammikokoelmaa. Huomattavia
kokoelmia on myös Wienissä, Lontoossa ja
Pariisissa. Jonkun verran on suomensukuisten
kansojen sävelmiä Suom. kirj. seuran ja Suom.-ugril.
seuran hallussa. — Vertaileva tutkimus on
osoittanut 1. m:ssa olevan yhteisiä piirteitä yli koko
maapallon. Etenkin herättää huomiota
penta-tonisten sävelmien runsaus sekä melodiikan yleis
ten tonaalisten perusteiden yhtäpitäväisyys.
Erikoisuutena havaitaan muutamilla
luonnonkansoilla taipumusta koloratuuriin ja rytmilliseen
monimutkaisuuteen. Myös moniäänisyyden
alkeita on tavattavissa. Ne näkyvät pääasiassa
johtuvan vuorolaulusta, kun toiset laulajat käyvät
alkamaan, ennenkuin edelliset ovat osansa
päättäneet. Tässä suhteessa ilmenevistä eri
kehitysasteista on saatu sattuvia esimerkkejä sen
valaisemiseksi, mitä keskiajan teoreetikot mainitsevat
moniäänisyyden kehittymisestä Länsi-Euroopassa.
[Wallaschek, „Primitive music" (1893. saks.
1903) ; Hornbostel, „Clier den gegenwärtigen
Stand der vergleichenden Musikwissensehaft"
(I. M. G:n kongressi 1906); Launis, ..Lappische
Juoigos-Melodien".] /. K.

Luonnonkylvötaimisto, luonnonkylvön 1. -sie
mennyksen avulla syntynyt taimisto.

Luonnonlaki on tarkoin määrätty syysuhde
eräiden luonnontapahtumien välillä; se
merkitsee, että määrätyt ilmiöt säännöllisesti ja aina
tuottavat seurauksikseen määrätyt toiset ilmiöt.
Kun luonnontiede induktsionin avulla pyrkii
selvittämään luonnontapahtumien lakeja, niin se
löytää tavallisesti ensiksi „empiirisiä"
säännönmukaisuuksia (esim.: kirkkaina öinä tulee kylmä),
jommoisia kyllä usein nimitetään „laeiksi". mutta
jotka eivät ole poikkeuksetta pätevät, vaan
ainoastaan likimäärin. Tutkimus ei ole silloin vielä
osannut erottaa kysymyksessä olevaa pääasial-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Nov 12 16:29:03 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/5/0669.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free