- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 5. Kulttuurisana-Mandingo /
1245-1246

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Luonnonpuisto ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1245

Luonnonpuisto—Luonnonsuojelus

1246

kaikkialla sivistysmaissa on erityisiä peuroja ja
yhdistyksiä luonnonparannustaidon edistämiseksi.
Saksassa esim. on v. 1888 perustettu „Deutsclie
Bund der Vereine fiir Gesundheitspflege und
arzneilose Heilweise", johon kuuluu noin
puolituhatta paikallisyhdistystä.

L:n tieteellinen suunta 1.
fysikaalis-dieettinen parannustaito, joka viime
aikoina yhä enemmän on voittanut alaa
lääkärien keskuudessa, eroaa edellisestä siinä, että se
tutkimalla näitten samojen hoitotapojen vaiku
tusta itsekussakin taudintapauksessa koettaa
määrätä niitten käyttämisalaa ja tarpeen mukaan
ottaa käytäntöön niitä muitten parannuskeinojen
rinnalla. Useissa ulkomaan yliopistoissa pidetään
jo luentoja tässä aineessa; parhaiten
järjestettyjä, tähän kuuluvia laitoksia on Münchenin
yliopistossa. E. Th-n.

Luonnonpuisto, suurehko luonnontilassa oleva
alue, jolla valtion tai yksityisten toimesta on
saatu aikaan täydellinen luonnonsuojelus ja
niatkailijaliikekin luonnontilaa häiritsevine
seurauksineen on estetty. Viimemainitussa suhteessa
1. eroaa kansallispuistosta (ks. t.). I. V-s.

Luonnonrotu 1. luonnollinen rotu,
nimitys eläinryhmälle, joka pysyväisesti,
vuosisatoja on säilynyt muuttumattomana, ihmisten
tai luonnonvalinnan siihen sanottavasti
vaikuttamatta. L:t ovat syntyneet ja eläneet
luonnon-omaisissa, alkuperäisissä oloissa, omassa
maaperässään ja ilmastossaan. Sitä todistavatkin
niiden ruumiin yleensä suhteeton rakenne, paksu
nahka, karkea karvapeite, hidas kasvu ja huono
tuotantokyky. Mutta ne ovat vaatimattomampia,
kestävämpiä ja terveempiä kuin jalostetut
eläinrodut. Kotiseutuunsa juurtuneina, maatiaisina,
ne viihtyvät hyvin, mutta siirrettyinä toisiin
oloihin ne muuttuvat helposti. Historiallisena
aikana ne ovat vain vähän voineet muuttua,
kun vain elämisehdot ovat pysyneet mitenkuten
entisellään. Näihin luetaan esim.
etelä-venäläinen aromaan hevonen, unkarilainen arokarja,
suom. maatiaissika ja -lammas y. m. E. v. K.

Luonnonsiemennys, metsämaan siementyminen
luonnon itsetoiminnan avulla. Meidän maassamme
metsä uudistetaan tavallisesti l:n avulla. L:n
vastakohtana on keinotekoinen metsänkasvatus
(kylvö ja istutus). L. I-o.

Luonnonsuojelus tarkoittaa ihmisen tai myös
luonnon omien voimien alkuperäistä luontoa
hävittävän tai muodostelevan vaikutuksen
rajoittamista. Pyrkimys on lähtöisin
luonnontieteellisestä harrastuksesta tai esteettisistä ja
eetilli-sistä vaikutteista, mutta siihen on myös
luettava hyötynäkökohtiin perustuvat metsästys- ja
kalastusasetusten rauhoitusmääräykset sekä
yksityishenkilöiden ja yhdistysten samansuuntainen
toiminta. — L.-harrastuksen tärkeimpänä
ilmaisuna ovat eri maihin valtion puolesta
perustetut kansallispuistot ja valtion tai
yksityisten täydellisesti rauhoittamat
luonnonpuistot (ks. n.). L. voi myös kohdistua
yksityisiin luonnon muistomerkkeihin: geologiset
muodostumat (esim. Luzernin ..Gletscliergarten"),
harvinaiset kasvi- ja eläinlajit, merkilliset
yksityiset puut y. m. voivat olla sen esineinä. L. on
i rikoisesti viime vuosisadan loppupuolelta saakka
ollut sivistysmaissa huomion esineenä.
Euroopassa kuitenkin vasta danzigilainen prof. T . C o n-

wentz (n. v:sta 1900 lähtien) on esittänyt
laajemman suunnitelman ja vaatinut tarmokkaita
toimenpiteitä asian hyväksi saaden Saksan sekä
yleisön että eri valtioiden hallitusten
mielenkiinnon vireille. Niinpä on nykyään Berliinissä
erityinen virasto Conwentz päällikkönä 1.-työtä
johtamassa ja järjestämässä. Ymmärrettävästi
1.-harrastus onkin voimakkain vanhoissa,
tiheään-asutuissa sivistysmaissa, missä maanviljelys,
teollisuus ja luonnon tarpeetonkin raiskaaminen jo
ovat ehtineet painaa leimansa melkein kaikkialle.
Mutta harvemmin asutuissakin maissa viljelys
hävittää ja muodostelee luontoa päivä päivältä
yhä enemmän, kiireellinen l.-työ tulee siten
välttämättömäksi, jos yleensä tahdotaan säilyttää
muistoja maan luonnon aikaisemmista vaiheista.
Oivaltaen tämän onkin viime vuosina monessa
maassa ryhdytty innokkaaseen toimeen. Esim.
Ruotsiin kutsuttiin 1904 prof. Conwentz laati
maan työsuunnitelmaa, ja sen mukaisesti sekä
hallitus että yksityiset henkilöt ja vartavasten
perustetut yhdistykset (yleinen ,.Svenska natur
skyddsföreningen" ja useat paikallisyhdistykset)
jo ovat saaneet paljon aikaan. Ennen kaikkea
on mainittava, että Ruotsissa etupäässä lehtori
K. Starbäckin aloitteesta on saatu voimaan
useita 1.-lakeja. Tärkeimmät niistä ovat laki.
jonka kautta perustettiin Ruotsin 10
kansallispuistoa sekä laki, joka tekee mahdolliseksi
yksityisten luonnon muistomerkkien, sekä
maanpinnan muodostumain että kasvien ja eläinten
rauhoittamisen — tähän vaaditaan kuitenkin
maanomistajan suostumus ja Tiedeakatemian
puolto-lause. Sama laki kieltää myös rumentavien
ilmoitusten panon luonnonihanille tai muuten
huomattaville paikoille, ja lisäys lakiin antaa
valtiolle mahdollisuuden pakkoluovutuksella saada
haltuunsa huomattavimpia luonnonmuistoja. —
Suomen oloista mainittakoon, että verrattain
aikaisin herännyttä kansallispuisto-ajatusta (ks.
Kansallispuisto) lukuunottamatta m. m.
prof. J. P. Norrlin esitti yleisen l.-suunitelman
1894. Käytännössä tulokset meillä vielä ovat
aivan vähäiset, sillä tietoisuus siitä, että luonnon
muistomerkit ovat yhtä paljon suojeluksen arvoi
sia kuin esim. historialliset muinaismuistot, on
suurimmalle osalle yleisöä vielä aivan vieras.
Siellä täällä on yksityishenkilöiden toimesta rau
hoitettu pienempiä alueita esim. Viikin
Latokartano Helsingin lähellä. Tvärminnen eläint.
aseman alue Hangon ja Tammisaaren välillä,
Lägskär Ahvenanmaan saaristossa, Äyräpään
järvi Muolan pitäjässä. Airanne Sortavalassa
y. m. Matkailijayhdistys on toiminut
suuren-moisimpain luonnonmuistomerkkiemme, Imatran.
Punkaharjun v. m., hyväksi.
Kotiseutuyhdistysten ohjelmaan 1. myös kuuluu. Eräät puhtaasti
käytännöllistä tarkoitusperää palvelevat
yhdistykset (esim. Suomen suonviljelvsyhdistys) ovat
myös jättäneet pienempiä alueita alkuperäiseen
tilaansa, lähinnä kai opetustarkoituksessa. Viime
vuosina on meilläkin etenkin prot. J. A.
Pal-ménin aloitteesta pyritty yhtenäisempään ja
suo-ranaisempaan 1.-toimintaan. Mainittakoon esim.
Societas pro fauna & flora fennican esitys
villipeuran ja karhun rauhoittamisesta, mikä
ainakin edelliseen nähden vienee toivottuun tulokseeu.
Huomattava 011 uusin ajatus toteuttaa l:ta
osakeyhtiön muodossa. Ensimäinen tällainen osake-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Nov 12 16:29:03 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/5/0671.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free