- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 5. Kulttuurisana-Mandingo /
1251-1252

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Luopiois ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1251

Luostarikoulut—Luotola

1252

Luostarikoulut (lat. scholæ monasticæ 1.
claustrales), luostarien yhteydessä toimivat
oppilaitokset, joissa ensisijassa opetettiin munkeiksi
aikovia, mutta joihin otettiin myöskin muuta
nuorisoa. Näitä kouluja oli jo 300-luvulla; uutta
vauhtia antoi niille Kaarle Suuren 787 annettu
kouluasetus, jossa säädettiin tällaisia kouluja
perustettavaksi kaikkiin luostareihin. vrt. M u n
k-k i 1 a i s u u s.

Luostari-Lauri 1. -Lassi ks. Laurentius
Norvegus.

Luostarilupaus, munkkisäätyyn liittyviltä
vaadittava lupaus, ks. Munkkilaisuus.

Luotaaminen, vesistön syvyyden mittaaminen.
L:ia toimitetaan osaksi tieteellisessä
tarkoituksessa, osaksi vedenalaisten töiden suorittamista
ja osaksi merenkulkua varten. Merien,
vesistöjen ja kulkuväylien kartoittamisessa l:n
suorittaminen on välttämätön. L. suoritetaan joko
käsiluodilla tai luotauskojeilla. Käsiluoti on
keilan-muotoinen ja painaa 3-4 kg. " Luotirihma on
40-50 m pitkä ja varustettu 1 m:n perästä
erilaisilla merkeillä, niin että niistä nopeasti voi
nähdä syvyyden. Aluksen ollessa liikkeessä 1.
vaatii melkoista tottumusta. Suuria syvyyksiä
mitattaessa käytetään paljoa raskaampaa luotia:
8-12 kg. Jollei aluksen vauhdin tai ajelehtimisen
takia saada oikeita tuloksia, käytetään n. s.
Burtin luotipoijua, jossa luotinuora juoksee kohossa
riippuvan pyörän ylitse ja puristuu siihen kiinni
luodin päästyä pohjaan. — Luotauskojeet
ovat kaikissa suuremmissa merialuksissa yleisessä
käytännössä ja niiden avulla voidaan suurellakin
vauhdilla (16 solmua) kulkiessa suorittaa varmoja
luotauksia. Tieteellisten periaatteiden mukaan
rakennetuista luotauskojeista vedensyvyys
saadaan mittaamalla sen ilmapylvään pituus, jonka
veden paine on kokoon puristanut lieriössä,
tavallisesti lasiputkessa. — Kun erittäin suuria
syvyyksiä on luodattava, täytyy laskuluodin olla
erittäin raskaan, jolloin taas on vaikea saada
tarpeeksi vahvaa luotitouvia laskuluodin
ylösvetämi-seksi. Tällöin käytetään metallilieriötä, jonka
rautapainot irtaantuvat laskuluodin päästyä
pohjaan saakka. Useimmat laskuluodit ovat
alapääs-tään ontoiksi koverrettuja. Tähän onteloon
pannaan n. s. luotitalia, talin ja jauhetun liidun,
pohjan hiekkaa, simpukankuoria y. m. irrallisia
esineitä itseensä tartuttavaa seosta. [..Handbuch der
nautischen Instrumente".]

Luotauskoje ks. Luotaaminen.

Luoteisväylä, meritie Euroopasta Aasiaan
Pohiois-Ameriikan pohjoispuolitse; ensimäisenä
sitä etsi jo Giovanni Caboto 1498, mutta vasta
Mc Clure 1850 todisti sen olemassaolon, ja 1903-05
Roald Amundsen sen purjehti kulkien
Baffinin-lahdesta Lancaster-, Barrow-, Peel-, Franklin-,
Ross-, Simpson-, Victoria-, Dease-, Coronation-,
Dolphin- ja Union-salmien kautta. Liike
inemerki-tystä väylällä ei ole. E. E. K.

Luoti, vanha Pohjois-Euroopassa käytetty
vaihtelevaa suuruutta oleva painomitta. Ruotsissa (ja
Suomessa) oli 1739 ilmestyneen asetuksen mukaan
1. = ’/3: naulaa ruokatavarapainoa = ’/,,, naulaa
raha-painoa („’/,„ af e n lödig mark"). Edellinen 1.
= 4 kvintiiniä = 13.2 g. Hopea- ja kultapainona
l. = 4 kvintiiniä = 13.2 g hopeata = 13,» g kultaa,
vrt. A p t e e k k i m i t a t. U. S:n.

Luotisuora ks. Pystysuora.

Luotiviiva, suunta, johonka rihman varassa
vapaasti riippuva painoluoti ollessaan
tasapainossa asettaa ripustusrihmansa. vrt. L u o t i v i
i-van poikkeus.

Luotiviivan poikkeus. Koska maapallo ei ole
homogeenista s. o. joka kohdalta samanlaista
ainetta, ei painovoiman suuntaviiva yleensä kulje
aivan tarkkaan maapallon keskipisteen läpi.
Toisissa paikoin maan pinnalla 1. p. eli todellisen luo
tiviivan ja painovoiman säännöllisen suunnan
muodostama kulma on tavallista suurempi. Syynä
tähän on joko se, että maanpinta siinä muodostaa
syvähkön notkon, läheisyydessä on mahtava vuori,
tai se että maankuoren siinä kohden muodostaa
aine, jonka ominaispaino on hyvin suuri tai
hyvin pieni. Vuoren massa vetää kappaletta
puoleensa, joten luotiviiva sen luona poikkeaa
vuoreen päin. Notkon partaalla se poikkeaa notkosta
poispäin. Luotiviivan paikallista poikkeusta
ovat tutkineet m. m. Bouguer ja Maskelyne.
Bouguer huomasi 1. p:n Chimborazon luona
olevan 7 à 8" ja Maskelyne Shehallien vuoren luona
Skotlannissa 5,83". Merenrannalla luotiviiva
poikkeaa mannermaalle päin, sillä maan ominaispaino
on suurempi kuin veden. U. S:n.

Luoto (ruots. Larsmo, vanhempia muotoja
Larissmo ja Larismo [1500-luvulla]; L:n
seutujen inuinaisaikainen nimitys oli „öjan [= öarne]).
1. Kunta, Vaasan 1., Pietarsaaren khlak.,
Pietar-saaren-Purmon-Luodon-Ähtävän nimismiesp;
käsittää Larsmon ja (nykyjään mannermaahan
kiinnikasvaneen) Eugmon suuret saaret ynnä
lukuisan joukon niitä ympäröiviä pikkusaaria
Pietarsaaren pohjoispuolella Pohjanlahdessa.
Kirkolle Pietarsaaren kaupungista 14 km. Pinta-ala
100,6 km2, josta viljeltyä maata (1910) 2,101 ha
(siinä luvussa luonnonniityt 967 ha).
Manttaalimäärä 16.1269, talonsavuja 193, torpansavuja 16
ja muita savuja 111 (1907). 2,383 as. (1912),
joista suomenkielisiä 5; 324 ruokakuntaa, joista
maanviljelystä pääelinkeinonaan harjoittavia 176.
kalastusta 41 (1901). 199 hevosta, 982 nautaa
(1910). — Kansakouluja 2 (1913).
Kunnanlääkäri yhteinen Pietarsaaren maalaiskunnan,
Åhtä-vän ja Purmon kanssa. — Teollisuuslaitoksia:
Larsmon salia ja mylly. — Kirkonkylä,
nimeltään Fagernäs, sijaitsee Larsmon saaren
kaakkoisosassa. — 2. Seurakunta, keis., Turun
arkkihiippak., Pietarsaaren rovastik.; L:n
asukkaat saivat 1783 luvan rakentaa oman kirkon,
joka valmistuikin 1786; L. tuli kappeliksi 1787,
erotettiin omaksi khrak:ksi keis. käskykirj :llä
21 p:ltä marrask. 1864 (ensimäinen vak. khra
v:sta 1870). Kirkko puusta, rak. 1786. [L. H.
Sandelin, „Arkeologisk och historisk beskrifning
öfver den svenskspråkiga delen af Pedersöre härad"
(Suom. muinaism.-yhd. aikak. XIV. sivv. 47-50).]

L. ri-nen.

Luotola esiintyy Kalevalassa (7:67) Joukolan
kertosanana. Kansanrunoissa sillä 011 kaksi
merkitystä. Lemminkäinen lähtee „Luotolahan
lankoihinsa, Väinähän sisarihinsa". Siinä Luotola
tarkoittaa saaristoa, luultavasti Länsi-Suomessa.
Agricola Uuden testamentin esipuheessa kertoo
ruotsinkielisistä luotolaisista, jotka tulivat
kristityiksi ennen manterissa asuvia
varsinais-suoma-laisia ja joita nämä vihollisina ahdistivat.
Toinen Luotola tavataan loitsuissa Pohjolan
kertosanana: .,Pojat Pohjolan potevat, lapset Luotolan

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Nov 12 16:29:03 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/5/0674.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free