- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 5. Kulttuurisana-Mandingo /
1253-1254

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Luotonantotoimisto ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1253

Luotonantotoimisto—Luotsi- ja majakkalaitos

1254

läsivät." Toisintomuoto: „Lännen tyttäret
läsi-vät, pojat Pohjoisen potevat", osoittaa, että
„Luo-tolan" on vääntynyt sanasta luotellen,
luultavasti edellisen Luotolan vaikutuksesta (ks.
Län-netär). Näin K. Krohn. — E. N. Setälä (Finn.
ugr. Forsch. XII, siv. 259-260), huomauttaen että
Agricolan „luotolaiset" ei ole mitenkään
ominais-nimeu luonteinen, arvelee tässä nimessä
löytäneensä skand. nimen Lodur (ks. t., Loki’n
toisinto-nimi, „Odinin ystävä").

Luotonantotoimisto ks.
Luottotietotoi-m i s t o.

Luotos, ompelukoristeiden tekotapa (ks. O
m-pelukirjaus), teonsanasta 1 u o t e 11 a =
ommella leikattu kankaan syrjä purkautumisen
estämiseksi. Luoteompelulla kaksi kankaan
syrjää yhdistetään toisiinsa. V. T. S.

Luotsauspiiri, se alue, jonka sisällä
määrätyn luotsipaikan luotsien on tunnettava kaikki
väylät, tiedettävä merimerkit ja viittojen
paikat sekä maamerkit, ks. Luotsi. I. K-nen.

Luotsaustaksa, taksa, minkä mukaan luotsia
käyttävän laivan on maksettava korvaus
luotsille. Ensimäisen luotsitaksan määräsi ja
vahvisti Ruotsin hallitus 1642. Sittemmin taksaa ja
sen perusteita on useasti muutettu. Nykyään
maksetaan aluksen kantavuuden ja tietysti
myöskin matkan pituuden mukaan. V. 1906 kertyi
luotsausralioja koko maassa 605.437 mk. 06 p.
vrt. Luotsipakko.

Luotsi, henkilö, jonka ammattina on ohjata
aluksia tuntemillaan kulkuväylillä. Meillä on
ainoastaan valtionluotseja, joiden, toimeen
päästäkseen, on suoritettava erikoinen tutkinto.
Luotsauspiirissään l:n tulee tuntea kaikki
väylät, niiden syvyydet, karipaikkojen syvyydet
j. n. e., sekä tietää merimerkkien ja viittojen
paikat; sitäpaitsi on l:n luotsauspiirissään
osattava luotsata maamerkkien mukaan, vaikka
viitat eivät olisikaan paikoillaan. L:ien on
keväisin viitoitettava kulkuväylät ja pidettävä viitat
ja merimerkit kunnossa. L:t kuuluvat omiin
luotsipaikkoihinsa, joita lähinnä valvovat
piiripäälliköt. Luotsausta l:t toimittavat vuoron
mukaan luotsivanhimman(oldermanniu)
määräämässä järjestyksessä. Paitsi
luotsivan-hinta on luotsipaikassa vanhempia ja
nuorempia l:ja sekä luotsioppilaita.
Kukin luotsipaikka, jolla on oma luotsivanhin,
muodostaa oman oldermannilahkon luotsikunnassa.
Muutamissa satamissa on n. s.
satamaluot-s e j a. — Säännöllistä rannikkoliikennettä
välittävät alukset, joiden ei ole pakko käyttää
valtion-luotsia, pitävät n. s. „pitkänmatkanluotseja" 1.
linja luotseja, jotka tarkoin tuntevat kaikki
aluksen kulkemat väylät.

L. kutsutaan laivaan päivällä siten, että
vedetään luotsilippu etumastoon (tahi usein myös
mastojen väliseen köyteen) ja yöllä siten, että
heilutetaan tulisoihtua laivassa. L:n on
vastattava päivällä vetämällä lippu luotsiasemansa
tankoon ja yöllä vilkutustulella tai valkoisella
valolla, jota heilutetaan hiukan ylempänä aluksen
reunaa. Laivalle tultuaan hiin ottaa komennon
haltuunsa ja on vastuunalainen laivan
turvallisuudesta. -— Luotsiveneen merkkinä on punainen
pystyjuova purjeessa ja valkoinen lippu. L:ien
asemassa ovat tavallaan myös valantehneet
koskenlaskijat Oulujoella. Jo 1600-luvun alku-

puolella oli Sotkajärvellä Oulun pitäjässä (nyk.
Utajärven seurakunnassa) eräs koskenlaskija,
joka nautti talostaan osittaista verovapautta,
koska hän toimi koskenlaskijana Kajaaninlinnan
ja Oulun välillä. Hän ohjasi kaiketi tällä
matkalla kruununveneitä. vrt. Luotsauspiiri,
Luotsiasema, Luotsipiiri.

I. K-nen. (K. F. SI.)

Luotsiasema 1. luotsipaikka, väylän var
rella oleva paikka, jossa luotsien tulee olla
päivystämässä ja josta luotsia tarvitsevat alukset
saavat kutsua luotsin. Luotsiaseman johtajana
on tavallisesti luotsausalueen luotsivanhin.
Useimmilla Lilla on näkyvälle paikalle rakennettu
vartiotupa, luotsitupa, josta vartiovuorolla oleva
päivystäjä tähystää, onko vesillä luotsia
tarvitsevia aluksia. Samassa luotsausalueessa voi olla
useampia vartiopaikkoja. L:ia on maassamme
n. 150. I. K-nen.

Luotsi- ja majakkalaitos. Kulkuväylät
ja majakat. Jo v:n 1250 tienoilla kulki
Tukholman saaristosta Ruotsin puolelta paljon
käytetty kulkuväylä Ahvenanmaan ja
Varsinais-Suomen saaristojen eteläisiä luotoja pitkin
Hankoon, sieltä ulkosaariston kautta Porkkalaan,
josta sitten meren poikki purjehdittiin
Tallinnaan. Pitkin tätä kulkuväylää on mainittu
saaristossa paikkoja, joissa laivat nähtävästi
tapasivat turvallisen sataman ja näillä vesillä oudot
laivain päälliköt ehkä luotseja eli, niinkuin niitä
aikaisemmin nimitettiin, perämiehiä. —Niinikään
kulkivat nähtävästi gotlantilaiset ja heidän
jälkeensä hansalaiset tätä tietä kauppamatkoillaan
Novgorodiin jatkaen Porkkalasta saaristoamme
pitkin Nevajoen suulle.

Ensimäisiä meriviitaksi aiottuja kummeleja
lienee se, jonka Korpoon kirkkoherran Alanuksen
1674 kirjoittaman muinaistieteellisen
kertomuksen mukaan merenkulkijat olivat kasanneet
Gui-skärin luodolle Utön kohdalla tunteakseen paikan,
niistä väylä alkoi Itämereltä tullen Turkuun.
Kustaa Vaasa on ensimäinen Ruotsin hallitsija,
jonka tiedetään määränneen kulkuväylät
viitoitettaviksi pitkin maamme etelärannikkoa ja
Turun saaristossa. V:sta 1550 alkaen hän antoi
tästä käskyjä vaatien asetettavaksi pitkin väylää
kivikummeleja, tai syvemmille paikoille
ankkuroituja tynnyrejä, joihin korkeita riukuja oli
Saksassa noudatetun tavan mukaan asetettava.
Näiden meriviittojen kunnossapitäminen
säädettiin läheisyydessä asuvain talonpoikain tehtäväksi.
Tästä toimesta valtio ei talonpojille maksua
antanut muualla kuin Virolahdella, jossa
talonpojat vuosittain saivat vaivastaan muutamia
tynnyrejä viljaa. Näyttää siltä, kuin olisivat sitä
nauttineet jo 1587. 1500-luvun loppupuolella oli
aikaisemmin mainitulle suurelle Guiskiirin
kivikasalle Utön kohdalla pystytetty masto, jonka
päässä oli tynnyri. N. 1635 Turun porvarit
Guiskärin kivikasan päälle rakensivat korkean,
kapeaan huippuun suippenevan tornin, joka oli
40 sylen korkuinen ja näkyi kauas Itämerelle.
Tämä oli nähtävästi maamme ensimäinen
tunnus-majakka.

1600-luvun keskivaiheilla ja vähän sen jälkeen
oli yksityisten henkilöjen toimesta rakennettu
4 pientä tunnusmajakkaa Ahvenanmaan
saariston läpi kulkevan väylän varrelle, nimittäin
lounaisesta alkaen Lemlaunin pitäjään Lägskärille.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Nov 12 16:29:03 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/5/0675.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free