- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 5. Kulttuurisana-Mandingo /
1255-1256

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Luotonantotoimisto ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1255

Luotsi- ja majakkalaitos

1256

Landsortiin (nyk. Ledsundiin), Nyhamniin ja
nähtävästi Rödhamniin. N. v:n 1670 tienoilla oli
yksityisen kauppiaan toimesta ensimäinen
tuli-majakka rakennettu Landsortiin. V. 1733
kuningas Fredrik I käski Helsingin ja Haminan
asukkaita omalla kustannuksellaan rakentamaan
tunnusmajakkoja näihin kaupunkeihin johtavain
väyläin suulle. Sam. v. haminalaiset rakensivat
omilla varoillaan tunnusmajakan Haapasaarelle
(Aspö). V. 1747 mainitaan helsinkiläisten
pitävän kunnossa 3 tunnusmajakkaa kaupungin
läheisyydessä. V. 1749 Ledsundiin ja Nyhamniin
rakennettiin kruunun laskuun uusi
ristikkorun-koinen tunnusmaj akka. Mutta nähtävästi
Ny-hamnin majakka pian tämän jälkeen oli
hävinnyt, koska se 1751 rakennettiin kivestä kruunun
kustannuksella. V. 1752 oli Hangon edustalle
saatu aikaan ristikkorunkoinen tunnusmajakka
ja 1753 Lyökkiöön Uudenkaupungin edustalle
tunnusmajakka kivestä, molemmat kruunun
kustannuksella. Sam. v. valmistui Suomen
ensimäinen kruunun kustannuksella Utöhön rakennettu
tulimaj akka.

Luotsit 1. p e r ä m i e h e t. Jo keskiaikana
maamme etelärannikolla nähtävästi oli laivain
kulkuväylään perehtyneitä perämiehiä 1. luotseja.
Mikäli tunnetaan koetti Kustaa Vaasa
ensimäi-senä Ruotsin hallitsijoista saada näitä
perämiehiä kruunun palvelukseen sen laivoja
ohjaamaan. V. 1559 mainitaan esim. Turun linnaväen
joukossa 4 tällaista perämiestä. Eerik XIV
näkyy vaatineen voutejaan Suomessa lähettämään
Tukholmaan kruunun laivoja ohjaamaan väyliin
tutustuneita maamme perämiehiä. Samaan tapaan
Juhana III menetteli hallituksensa alussa. Mutta
1579 huomattava muutos tässä kohden tapahtuu,
kun Venäjän sotaa varten ei ollut saatavissa
kunnollisia perämiehiä. Silloin Juhana soi
kaikille perämieliille, joita käytettiin kruunun
palveluksessa, vapauden heidän talojensa verosta
joko kokonaan tai osaksi. Hallituksensa lopussa
Juhana antoi muutamille tällaisille
kruunun-palveluksessa olleille perämieliille paitsi
verovapautta vielä palkkioksi muutamia tynnyrejä
viljaa. Sotaväenotosta he olivat myöskin vapaat.
Samaan tapaan meneteltiin Sigismundin
hallitessa ja Kaarle IX:n hallituksen alussa.
Loppupuolella hallitustaan Kaarle näyttää laatineen
palkkio-ohjeita perämiehiä varten maamme eri
osissa ja niitten mukaan maksaneen kruunua
palvelleiden perämiesten palkkiot, mutta hyvin
vähiin supistaneen perämiesten talojen
verovapauden. Tästä järjestelmästä Kustaa II Aadolf
kuitenkin luopui huomattuaan, että Suomen vesillä
alkoi ilmetä puutetta kruunun laivain
kunnollisista perämiehistä. V:sta 1613 alkaen hallitus
jälleen rupesi sangen suuressa määrin suomaan
maamme perämieliille verovapautta. Samoihin
aikoihin Kustaa II Aadolf alkoi uudelleen
myöntää monelle perämiehelle verovapauden ohella
viljaa palkkioksi. Niissä seuduin, missä ei ollut
verovapautta tai muita etuja nauttivia
perämiehiä, maksoi kruunu laivain ohjauksesta
määrätyn taksan mukaan. Sellaisen Sigismund oli
laatinut, ennenkuin hän 1594 matkusti Riikaan,
samanlaisen laati Kaarle IX ja myöhemmin
myöskin Kustaa II Aadolf. V. 1642 Ruotsin hallitus
julkaisi painosta taksan, jonka mukaan
perämieliille oli maksettava kruununlaivain ohjaami-

sesta Tukholman ja Kalmarin välillä. Juhana
III:n aikana valtiolta etuja nauttivain
perämiesten lukumäärä oli siksi kasvanut, että 1587
Ahvenanmaalla oli 11, Varsinais-Suomessa 51 ja
Uudellamaalla (Raaseporin ja Porvoon lääneissä)
27 perämiestä. Varsinkin 1600-luvulla oli
tavallista jakaa nämä perämiehet kahteen luokkaan:
kruunun- eli vuosiperämiehet ja koti- eli
satama-perämiehet. Edelliset osasivat ohjata laivoja
paitsi rannikolla maantunnun mukaan myöskin
meren poikki ja voivat nähtävästi käyttää
kompassia. Heitä käytettiin usein vuosikausia
kruunun palveluksessa sen laivoissa. Koti- 1.
satama-perämiehet osasivat ohjata laivoja vain
maan-tunnun mukaan kotipaikaltansa muutamiin
satamiin 1. ankkuripaikkoihin. V. 1631 pantiin
Var-sinais-Suomessa toimeen perämiesten tarkastus,
jotta kävisi ilmi, missä määrin kukin osasi
laivoja ohjata. Nämä perämiehet 1. luotsit
joutuivat jo aikaiseen enemmän tai vähemmän
riippuviksi valtioamiraalista ja sittemmin
amiraliteetti-kollegista. Niinpä valtioamiraali Kaarlo
Gyllenhjelm jo 1621 julkaisi heistä määräyksiä ja 1634
amiraliteetin kapteeni Johan Maununpoika
määrättiin perämiesvanhimmaksi velvollisuudella
tarkastaa perämiehiä. Kuningatar Kristiinan aikana
perämiesten riippuvaisuus amiraliteetista
rupesi-kin yliä selvemmin ja selvemmin astumaan
näkyviin. Mitään luotsiasemia meidän aikaisen
käsityksen mukaan ei näihin aikoihin ollut, mutta
enimmät perämiehet 1. luotsit asuivat
kulkuväylän varrella.

Joitakin edelläkävijöitä nykyisille
satamaluot-seille olivat nähtävästi Oulussa 1600-luvun
lopussa tavattavat joenmerkitsijät eli
reimarimie-het (tavallisesti 2 luvultaan), jotka joka kevät
asetettiin yleisessä raastuvankokouksessa.
Heidän toimenaan oli asettaa paikoiMeen reimarit
Oulun ja Hailuodon välille. Sen ohella he
toimivat luotseina. K. R. M.

Ruotsinvallan aikana Suomen luotsilaitos oli
erityisenä osana Ruotsin luotsilaitoksessa, joka
Kaarle XI: n aikana sai varsinaisen
järjestyksensä. V:n 1809 jälkeen jatkettiin meillä
luotsi-laitosta entiseen tapaan ruots. asetusten ja
sääntöjen mukaan n. s. luotsimajurin johdolla.
Ensimäisen oman johtosääntönsä
luotsilaitok-semme sai 17 p. toukok. 1812. Ylin johto jäi
pääasiassa entiselleen. Luotsitoimen tarkastajiksi
asetettiin alempaan virkakuntaan kuuluvat
1 u o t s i p ä ä 11 y s m i e h e t, joita sittemmin ni-

Suoraiilainen majakkalaiva.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Nov 12 16:29:03 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/5/0676.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free