- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 5. Kulttuurisana-Mandingo /
1259-1260

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Luotsi- ja majakkalaitos ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1259

Luotsikala— Luottamustoimi

1260

tokseen 1911 n. 1.600 henkeä: sen koko
omaisuuden arvo (majakat, alukset, rakennukset y. m.)
oli n. 13,2 milj. mk.; menot tekivät n. 2,s milj. mk.

Suomen luotsilaitoksella on ollut kaksi
päätehtävää: hydrografisten mittauksien
suorittaminen, merikorttien valmistaminen ynnä maamme
merikartaston hoitaminen (ks. Hydrografi a)
sekä merenkulun edistäminen luotsi- ja
majakka-toimen avulla.

V. 1911 meillä oli 32 majakkaa, joissa oli
vakinainen vartiosto; v:n 1909 lopussa oli 346
loistoa (loistopoijut mukaan luettuina) ilman
vakinaista vartiostoa (1899 vastaava luku 152).
Kaukana meressä olevia kareja ja matalikoita
osoittamaan käytetään majakkalaivoja,
joita 1911 oli 11. Loistopoijuja oli sam. v. 3.
Useihin majakoihin ja muihinkin tärkeihin
paikkoihin on asetettu sumumerkkilaitoksia,
joista vanhin on tavallinen - soittokello ja
tehokkain osaksi höyryllä osaksi puristetulla ilmalla
käypä sumusireeni; sumumerkkejä annetaan
myös laukauksilla. Muutamin paikoin on
kello-poijuja, joiden kellot soivat aaltoliikkeen
liuoju-tuksesta. Luotsilaitoksella oli 1911 12
höyryalusta sekä sen alaiset valtion jäänmurtajat
.,Murtaja" (rak. 1890; 1,300 lievosv.), „Sampo"
(rak. 1898: 3.000 lievosv.) ja Jarmo" (rak. 1907;
3.850 lievosv.). Useille ulkosaarien luotsipaikoille
on hankittu kannelliset luotsikutterit (1910 13).

Laivareittienime yhteenlaskettu pituus on
40,830 km. Paitsi johtoloistoilla ovat kulkureitit
merkityt rannoille tai kareille asetetuilla kivistä
tai puusta tehdyillä merimerkeillä (kumpeleillä).
Sitäpaitsi on luotsien joka kevät asetettava
paikoilleen säädetyt meriviitat 1. reimarit, jotka
muodollaan ja värillään ilmaisevat kulkuväylän
ja vältettävät karit. Viitat ovat pohjois-, etelä-,
itä-, länsi- ja ristiviittoja. Nykyinen
virtajärjestelmämme (sama kuin Venäjällä) otettiin meillä
käytäntöön 1896; sisävesistöissä käytetään
kaksi-viittajärjestelmää, jossa on valkea ja kirjava
viitta ja kirjavan viitan nenässä luuta.
Vesistöä ylöspäin kulkiessa kirjava viitta on
jätettävä oikealle, alas mentäessä päinvastoin.
Reimarien lukumäärä oli 1910 9,780 kpl., vuotuiset
hoitokustannukset 85,000 mk. (sisävesistöjen
kum-pelit ja pienet merimerkit mukaan laskettuina).

Luotsit ja majakkain henkilökunta ovat
velvollisia mahdollisuuden mukaan auttamaan
merihätään joutuneita, vrt. Luotsi, Luotsipiiri,
L u o t s i a s e m a, M a j a k k a. I. K-nen y. m.

Luotsikala (Naucrates ducior) on 20-30 cm
pitkä, kirjava ja hohtavanvärinen Välimeressä
elävä piikkieväinen kala. Liha hyvänmakuista.
Seuraa laivoja haikalojen parissa pitkiä matkoja
(tästä nimitys 1.). P. B.

Luotsilaitos ks. Luotsi- ja
majakka-laitos.

Luotsimajuri, Ruotsin vallan ajoilta
periytynyt. aluksi ylimmän luotsipäällikön virkanimi.
Kun luotsilaitos on sotilaallinen laitos, säilyi
majurin arvonimi eri virka-arvona, siksi kunnes
tämä sotilasarvo kokonaan poistettiin. /. K-nen.

Luotsipakko. Velvollisia luotseja käyttämään
ovat: 1. ulkomaalaiset alukset kaikilla
luotsiasemilla, joiden kautta kulkevat; 2. suomalaiset
ja venäläiset alukset, jotka menevät ulkomaille
tai Itämeren ulkopuolella oleviin venäläisiin
satamiin taikka sieltä tulevat, aavalle merelle tai

aavalta mereltä satamaan johtavilla väylillä;
3. kannelliset suomalaiset tai venäläiset alukset,
jotka tullen Itämeren tai Suomenlahden
venäläisistä satamista pyrkivät suomalaiseen satamaan
tai käyttävät saaristoväylää, siihen saakka että
saapuvat tullipaikalle; 4. kruununalukset, jotka
kulkevat kruununlipulla ja aavalta mereltä
tulevat luotsiasemalle. Luotsi on myös otettava, jos
alus myrskyn tai muun pakottavan syyn takia
joutuu pois väylältä. Luotsin käyttämisestä
suoritetaan vahvistetun taksan mukainen palkkio
joko luotsille itselleen tai tulliselvityksessä.

Luotsipiiri. Maamme luotsilaitoksen
kehittyessä ja luotsipaikkojen eli luotsiasemien ja
merimerkkien, viittojen ja tietysti luotsien luvun
lisääntyessä kävi luotsitoimen valvominen keskus
virastolle liian hankalaksi. Sen vuoksi jaettiin
ensin etelärannikko neljään l:iin 1812 (ks.
Luotsi- ja majakkalaitos). L:ien luku
on nykyään 9: Viipurin, Helsingin, Turun,
Ahvenanmaan, Vaasan, Oulun. Saimaan ja Kalla
veden. Päijänteen luotsipiirit sekä Laatokan
luotsialue. Kussakin l:ssä on
piiripäällikkö, joksi nimitettiin v:een 1912 saakka joku
luotsilaitoksen upseereista. Nämä olivat
tavallisia merikapteeneja, jotka kantoivat sotilaallista
virkapukua ja joilla oli sotilasarvo, luotsilaitos
kun on sotilaallisesti järjestetty. Vasta
alikap-teenin arvoinen upseeri voitiin nimittää
vakinaiseksi piiripäälliköksi. Piiripäällikön tehtävänä on
valvoa luotsien toimintaa piirissään, pitää huolta
luotsilaitoksen rakennuksista ja majakoista,
maksaa luotsi- ja majakkapalvelijain palkat j. n. e.
Apunaan on hänellä yksi tahi useampi
luotsi-päällysmies (ks. t.). Laatokan luotsialuetta
hoitaa luotsipäällysmies. 1. K-nen.

Luotsipäällysmies on luotsipiiripäällikön apu
lainen ja konttoritöiden tekijä. L:n virkavelvol
lisuuksiin kuuluu myös, mikäli mahdollista,
väylien ja majakoiden ja loistojen valvominen omassa
piirissään. Kussakin luotsipiirissä on yksi 1..
paitsi Helsingin piirissä kaksi, toinen Hangossa.
Yleensä vaadittiin luotsilaitoksen suomalaisena
ollessa, että luotsipäällysmiesten tuli olla
merikapteenin tutkinnon suorittaneita, mutta
nykyään tätä ehtoa ei pidettäne välttämättömänä.
(Aluksi sanottiin luotsipiiripäälliköitä
luotsi-päällysmiehiksi.) vrt. Luotsi- ja majakka
laitos. I. K-nen.

Luotsiylihallitus ks. Luotsi- ja
majakkalaitos.

Luottamuslause, julkilausuma. jolla joku
taikka jotkut henkilöt toiselle tai toisille
henkilöille, joitten toimintaan he voivat taikka
arvelevat mahdollisesti voivansa vaikuttaa, ilmoittavat
hyväksyvänsä näitten toimenpiteitä ja antavansa
heille kannatustaan. Luottamus- (ja niinikään
epäluottamus-)lauseilla on suuri merkitys
varsinkin puolue-elämässä ja puoluejohdossa. Jonkun
kansaneduskunnan asianomaiselle hallitukselle
(ministeristölle) antamalla luottamus- taikka epä
luottamuslauseella voipi olla erilainen merkitys
ja tehokkuus riippuen siitä, noudatetaanko
valtiossa n. s. parlamentaarista hallitustapaa vai
eikö. ks. Interpellatsioni,
Parlamentaarinen hallitustapa. R. E.

Luottamustoimi, yleistä luonnetta oleva ja
jonkunlaista vastuunalaisuutta sisältävä toimi,
jota jokin henkilö hoitaa sen nojalla, että suu-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Nov 12 16:29:03 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/5/0678.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free