- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 5. Kulttuurisana-Mandingo /
1261-1262

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Luottamusvirka ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1261

Luottamusvirka—Luotto

1262

tempi taikka pienempi ryhmä kansalaisia on
hänet siihen valinnut. Jos yksityinen henkilö ottaa
toisen yksityisen henkilön palvelukseensa taikka
käyttää häntä esim. lääkärinä, asianajajana y. m.
luottamusta edellyttävässä toimessa, ei puhuta
luottamustoimesta, sillä tälle on ominaista, että
sen määräävänä tarkoitusperänä on jokin
yleinen etu. Tämä ei sisällä sitä, että l:n aina
pitäisi olla varsinaisessa mielessä julkista
laatua. Yhdistyksen puheenjohtaja,
ylioppilasosakunnan kuraattori y. m. ovat luottamustoimessa;
voidaanpa sanoa esim. liikeyrit.yksen
toimitusjohtajankin olevan sellaisessa toimessa. Julkisilla
luottamustoimilla on suuri merkitys kunnallisessa
sekä myöskin kirkollisessa itsehallinnossa
(valtuusmies- y. m. toimet), ja ne ovat silloin
ylimalkaan palkattomia. Tärkeimpiä valtiollisia
luottamustoimia ovat kansanedustajan-,
pankkivaltuus-mies- y. m. toimet. Julkiset luottamustoimet
edellyttävät aina haltijoissaan hyvämaineisuutta. —
Siihen järjestykseen nähden, jossa seurakuntien
papinvirat sekä pormestarin- ja neuvosmiesten
virat kaupungeissa Suomessa täytetään,
voitaisiin näitä virkoja sanoa luottamustoimiksi, mutta
tätä nimitystä niistä ei voida käyttää senkään
vuoksi, että valitsijan vallassa ei ole poistaa
asianomaista siitä toimesta, johon hän heidän ääntensä
avulla on päässyt. On kuitenkin maita,
erittäinkin Sveitsi, missä useat valtion virat esiintyvät
todellisina luottamustoimina. R. E.

Luottamusvirka, virka, jonka Keisari ja
Suuriruhtinas Hallitusmuodon 10 §:n mukaan itse
täyttää. Näitten ylhäisten virkain haltijat, n. s.
luottamusmiehet eivät nauti hyväkseen
samaa erottamattomuutta, joka meillä muuten
säännönmukaisesti virkamiehille kuuluu.
Erottamattomia ovat kuitenkin tuomarinviroissa olevat
luottamusmiehet, lukuun ottamatta senaatin
oi-keusosaston jäseniä, jotka — tosin oikeista
periaatteista poikkeamalla — tässä kohdin ovat
asetetut samaan asemaan kuin talousosastonkin
jäsenet. — L:n haltijan Keisari ja Suuriruhtinas
voipi virasta erottaa, jos katsoo sen maalle
hyödylliseksi. Luottamusmiehelle, joka ei ole
mitään virkarikkomusta tehnyt, mutta kuitenkin
poistetaan virastansa, on suotava eläke. R. E.

Luotto 1. krediitti, taloust., osittain velka,
velaksiantaminen („antaa luottoa", ,,saada
luottoa"), osittain se luottamus, jonka perusteella
joku henkilö voi saada jotakin velaksi (jollakulla
on ..luottoa"). Se, jolla ei ole luottoa
jälkimäisessä merkityksessä, voi kuitenkin saada luottoa
edellisessä merkityksessä, esim. jos hän voi
hankkia hyväksyttävän pantin tai takuun; takuuta
käytettäessä annettu luotto kyllä perustuu
luottamukseen, mutta se ei ole luottamusta
lainanottajaan, vaan takausmieheen. Tavallisesti luotto
sanaa käytetään edellisessä merkityksessä. L:n
tärkeimmät lajit ovat seuraavat: 1. Puhdas
l. ja seka-l. Seka-l:ssa velaksiannon yhteydessä
esiintyy joku toinen liiketoimi, esim. tavarain
velaksi myynti, johon sisältyy osittain myynti,
os ttain kauppasumman velaksi anto. — 2. T u
o-tanto- ja kulutus-l. Jakoperusteena on se
tarkoitus, johon l:n kautta saadut varat
käytetään. Jos niillä edistetään tuotantoa, on 1.
tuo-tanto-l:a; jos niitä käytetään persoonalliseen
kulutukseen tai yleensä tuottamattomiin
tarkoituksiin, on 1. kulutus-l :a. — 3. Jalkine n 1. ja y k-

s i t y i n e n 1., sen mukaan onko 1 :n saaja valtio,
kunta tai yksityinen laitos tai henkilö. — 4. L
v-hytaikainen luotto ja
pitkäaikai-n e n 1. Viimemainittua sanotaan usein s i j o
i-tus-l:ksi, koska l:n antaja tahtoo
pitkäaikaisella 1:11a hankkia itselleen kauan kestäviä
korkotuloja; lyhytaikaista l:a taas sanotaan
kierto-tai kauppaluotoksi, koska se tyydyttää
tavarain valmistuksessa ja vaihdossa esiintyvää
liikkuvan pääoman tarvetta. L:a voidaan
myöntää myöskin epämääräiseksi ajaksi,
jolloin se voi olla joko irtisanottavissa ole
v a a tai i r t i s a n o m a t o n t a 1 :a. — 4.
Henkilökohtainen 1. ja reaali-1.. jakoperus
teenä se vakuus, mikä saamamiehellä on velan
maksamisesta. Henkilökohtaisen l:n perustana
on se käsitys, mikä l:n antajalla on l:n saajan
persoonallisista ominaisuuksista: hänen
kyvystään, liikemiestaidostaan ja rehellisyydestään;
tavallisesti samalla vielä otetaan huomioon lainan
ottajan yleiset varallisuussuhteet.
Henkilökohtaista l:a käytetään mitä laajimmassa mitassa.
Ajateltakoon vain esim. yleisön pankkitalletuksia,
valtion ja kuntain velkoja, n. s. kirjavelkoja,
vek-seleitä, takuita y. m. Reaaliluoton edellytyksenä
on että luoton saaja asettaa pantin, joka
yksinään tai henkilökohtaisessa l:ssa esiintyvän va
kuuden ohessa turvaa l:n antajan saatavan.
Jos pantti on kiinteätä omaisuutta ja
pysyy l:n saajan hallussa, on reaali-1.
kiinteistö- (h y p o t e e k k i-)l :a; jos pantti on
irtainta omaisuutta (esim. arvopapereita), joka
tavallisesti siirtyy l:n antajan haltuun, on reaali-1.
i r t a i m i s t o-(l o m b a r d i-) 1 :a. — L.-liike
tapahtuu joko siten, että rahamiehet ja
lainanliaki-jat asettuvat suoranaiseen yhteyteen keskenänsä,
tai siten että erityiset henkilöt (välimiehet,
meklarit) tai rahalaitokset (pörssit, pankit,
luottolaitokset) välittävät sitä. L:n kehittyminen on riip
punut ja riippuu suuressa määrin
viimemainittujen laitosten olemassaolosta ja laadusta,
niinmuodoin myöskin pääoman muodostuksesta,
lisäksi monesta muustakin seikasta, esim. velka
sitoumusten saattamisesta myytävään ja toiselle
siirrettävään muotoon, s. o. n. s. luottopaperien
olemassaolosta, väestön siveellisestä
kehityskan-nasta ja hyvästä luottolainsäädännöstä, joka
turvaa saamamiehen oikeuden nopealla oikeuden
käyntimenettelyllä ja suojelee velallista velkojan
kiskomisilta; myöskin n. s. luottotietotoimistoilla
(ks. Luottotietotoimisto) saattaa tässä
suhteessa olla suuri merkitys.

L:n kansantaloudellista hyötyä arvioitaessa on
otettava huomioon varsinkin seuraavat seikat:
1. turvaa tuotannon keskeytymättömän
jatkumisen ja helpottaa ja lisää tavarain vaihtoa ja
menekkiä. Yksilö, joka saattaa käyttää l:a, ei ole
enää riippuvainen hetkellisestä maksukyvystään,
vaan saattaa samalla toimia vastaisten tulojensa
perusteella. Siitä syystä 1. myöskin voi vaikuttaa
hintojen sekä ajalliseen että paikalliseen
tasoittamiseen, sillä jos hintojen erot ovat suuret, alkaa
heti tuntua l:n kannattaman spekulatsionin
vaikutus. L. ei tosin, niinkuin engl. Macleod on
väittänyt, luo uutta pääomaa, mutta se lisää
suuressa määrin kansantalouden tuottavuutta,
osittain siten että se tekee etupäässä luottolaitosten
välityksellä mahdolliseksi jo olemassa olevien
pääomien siirtämisen sellaisten käsistä, jotka eivät

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Nov 12 16:29:03 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/5/0679.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free