- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 5. Kulttuurisana-Mandingo /
1263-1264

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Luottamusvirka ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1263

tahdo niitä tuottavasti käyttää, sellaisten käsiin,
jotka kykenevät sen tekemään, osittain siten että
se helpottamalla sijoitusten tekemistä kiihottaa
säästämiseen. Samalla 1. tekee mahdolliseksi
pienten pääomien yhdistämisen ja siten suurten
liikeyritysten perustamisen, rautateitten
rakentamisen y. m. L:n avulla kokonaiset
yhteiskuntaluokat ja kansakunnat ovat voineet kohottaa
taloudellista tilaansa; ajatelkaamme vain miten suuri
merkitys ulkomaisella luotolla on ollut esim.
pääomasta köyhän Suomen taloudellisessa
kehityksessä. L:n avulla voidaan myöskin päästä
vähemmällä metallirahan käyttämisellä, mikäli nim.
1.-paperit (pankinsetelit, vekselit y. m.) käyvät
rahan asemesta, samalla kuin maksujen suoritus
tulee helpommaksi ja mukavammaksi sen kautta
että l:oon perustuvat pankkitalletukset tekevät
mahdolliseksi giro- ja sekkiliikkeen sekä
clearingin. Mutta 1.-liikkeellä en paljon
varjopuoliakin. L:n ylenmääräinen käyttäminen ja sen
yhteydessä tapahtuva liikakeinottelu voi saada
talouselämässä aikaan tuntuvia häiriöitä, jopa
liikepuliakin (vrt. Liikepula). L. ja
1.-paperit antavat paljon tilaisuutta petosten,
nylkemisen ja koronkiskomisen harjoittamiseen. Erittäin
turmiollisesti saattaa vaikuttaa tavarain velaksi
myynti, n. s. tavara-1., ja kulutus-1., varsinkin
vä-hittäisliikkeessä, vaikeuttamalla pienten
liikkeen-harjoittajain toimeentuloa ja houkuttelemalla
ostajia hoitamaan huolimattomasti talouttansa ja
elämään yli varojensa. [Knies, „Der Kredit";
Macleod, „Theory of credit"; Favarel, „Théorie
du erédit"; Böhm Bawerk, „Kapital und
Kapital-zins"; Komorzynski, ,,Die nationalökonomische
Lehre vom Kredit".] (J. F.)

Luottokirje ks. K r e d i t i i v i.

Luottolaitokset ovat laitoksia, jotka välittävät
luottoa, mutta jotka sen ohessa suorittavat
muunlaisiakin tehtäviä, esim. säilyttävät kalleuksia ja
arvopapereita, toimittavat rahanperimisiä,
perustavat osakeyhtiöitä, y. m. Ne ottavat luoton
muodossa rahaa niiltä, jotka eivät itse voi eivätkä
tahdo sitä tuotantoon käyttää, ja antavat sitä
sellaisille, jotka tarvitsevat tuotantoaan varten
vieraita varoja. Jo historian vanhimmilla kansoilla
tiedetään olleen 1:ia. Mutta vasta 19:nnellä
vuosis. ne ovat tulleet luoton merkityksen kasvaessa
lukuisiksi ja monipuolisiksi. Nykyisin niiden
kansantaloudellinen merkitys on varsin suuri,
sillä ne voivat järjestämällä luotonantoaan
edistää tai hidastuttaa tuotantoa. L. tavallaan
ohjaavat pääoman kiertokulkua. L. voidaan ensiksi
ryhmitellä sen mukaan, harjoittavatko ne
luotonvälitystä ammattimaisesti, voittoa silmälläpitäen,
vai itse luotonottoa ja luotonantoa silmällä
pitäen. Pankit ovat l:ia, jotka välittäessään
luottoa pyrkivät saamaan itselleen
mahdollisimman suuren voiton. Luotonanto- ja -ottotoimensa
mukaan pankit jaetaan useihin eri ryhmiin,
kuten seteli-, talletus-, kauppapankkeihin (ks.
Pankki). Säästöpankit taas ovat
luottolaitoksia, jotka harjoittavat luotonvälitystä
etupäässä luotonantajien, s. o. säästöönpanijain etua
silmällä pitäen (ks. Säästöpankki).
Niitten päätarkoituksena on säästämisen edistäminen,
jonka takia luotonanto järjestetään siten, että
säästöpankeille itselleen ei jää juuri sanottavasti
voittoa. L; ia, joitten päätarkoituksena on
luo-tonottajiensa etujen valvominen, ovat luotto-

1264

yhdistykset ja osuuskassat. Ne
koettavat myöntää mahdollisimman huokealla
luottoa jäsenilleen. Jos ne saavat liikkeestään
voittoa, jaetaan se useimmiten luottoyhdistyksen ja
osuuskassan jäsenille. L. jaetaan vielä
oikeudellisen rakenteensa puolesta useihin ryhmiin;
valtion omistamat valtion 1., joita ovat valtion
setelipankit, maataloudelliset luottolaitokset,
postisäästöpankki; kuntien omistamat
kunnalliset 1., joita ovat monesti säästöpankit,
kunnalliset kauppa- ja teollisuuspankit, maataloudelliset
1.; yksityisten henkilöiden tai yhtiöiden ja
osuuskuntien omistamat yksityiset 1.

Liikemuotojen mukaan, joita 1. harjoittavat, ne
jaetaan myöskin useaan ryhmään. Jos
luottolaitokset ottavat ja antavat etusijassa lyhytaikaista
luottoa, puhutaan lyhyttä luottoa välittävistä
l:sta. Sellaisia ovat useimmat pankkilajit. Jos
taas luottolaitos ottaa ja antaa luottoa pitkäksi
aikaa, sanotaan sen välittävän pitkää luottoa.
Tällaisia ovat k i i n t e i s t ö-l., jotka myöntävät
luottoa kiinnitystä vastaan. Kiinnityksenä voi olla
sekä maa- että kaupunkikiinteistö. Kiinteistö-1.
ottavat luottoa etupäässä obligatsionilainain
muodossa. Niihin kuuluvat maataloudelliset
kiinteistö-luottoyhdistykset (hypoteekkiyhdistykset) sekä
kaupunkien hypoteekkipankit ja keskinäiset
hypoteekkiyhdistykset. K a u p p a-1; i k s i
(pankeiksi) sanotaan 1:ia, jotka antavat luottoa
etupäässä kauppiasluokalle. Niiden joukossa ovat
pankit huomattavimmat. T e o 1 1 i s u u s-1 :n pää
tehtävänä on teollisuudelle sopivan
pitkäaikaisen luoton hankkiminen. Nekin ottavat luottoa
obligatsionilainain muodossa.
Maataloudellisten l:n tehtävänä on tyydyttää maatalon
den luotontarvetta. Pitkäaikaisen
maataloudellisen luoton välittäjiä ovat keskinäiset luottoyhdis
tykset (hypoteekkiyhdistykset), kuntien ja
valtioitten omistamat maakiinteistö-1.,
hypoteekkipankit, osittain myöskin säästöpankit.
Maataloudessa tarvittavaa lyhyttä luottoa välittävät
maataloudelliset lainakassat ja osuuskassat,
säästöpankit ja osittain m3’öskin varsinaiset pankit.

Vähäväkisten luotontarvetta
tyydyttämään on myöskin järjestetty erikoisia 1:ia. Niitä
ovat ensiksi panttilaitokset, jotka
antavat luottoa käsipanttia vastaan (ks.
Pantti-laitokset), edelleen osuuskassat, kansanpankit
ja luottoyhdistykset. Ne antavat tavallisesti
lyhyttä luottoa. Tarvitsemansa varat ne saavat joko
ottamalla talletuksia tai keräämällä omia
pääomia. Useimmiten niillä on yleishyödyllinen ja
keskinäinen luonne. P. K.

Luotto-osuuskunta on yhdistys, jonka tarkoi
tuksena on helpottaa ja välittää jäsenilleen
luotonsaantia. L:t käyttävät itsestään erilaisia
nimityksiä; tavallisimpia ovat: luottoyhdistys,
osuuskassa, kansanpankki, käsityöläispankki.
y. m. Näistä nimityksistä käy jo selville, että
nämä laitokset on etupäässä aiottu teollisuutta
ja maanviljelystä harjoittavaa keskisäätyä
varten. Kun pikkutilallisen, käsityöläisen ja
pikku-kauppiaan on vaikea saada luottoa tavallisista
luottolaitoksista, ja he senvuoksi helposti voivat
joutua koronkiskurien käsiin, on
osuustoiminnallisella yhteenliittymisellä koetettu saada aikaan
ikäänkuin keskinäinen vakuutus heidän
taloudellista heikkouttansa vastaan. Ensimäiset l:t
syntyivät Saksassa 1850- ja 1860-luvuilla Schulze-

Luottokirje—Luotto-osuuskunta

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Nov 12 16:29:03 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/5/0680.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free