Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Luottopaperi ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1-267
jota käytetään apuna paljaalle silmälle
pienuutensa tähden vaikeasti huomattavia esineitä
tarkastaessa, jolloin esine sovitetaan linssin
polttovälille ja sitä katsellaan linssin läpi. Esine
näyttää silloin todellista kokoansa suuremmalta
(ks. Linssi). Usein käytetään l:na
kaksois-kuperaa linssiä, tai, jos tahdotaan välttää
sellaisen suurta kromaattista ja
pallo-aberratsio-nia, yhtä vahvasti suurentavaa tasokuperaa
linssiä, jonka tasapintainen puoli käännetään
esineeseen päin. Mainituita virheitä voidaan myös
vähentää käyttämällä sylinteriluppia. Se
on pieni lasisylinteri, jonka molemmat pohjat
ovat kuperat, toinen enemmän kuin toinen.
Vähemmän kupera pohja käännetään esineeseen
päin. Sellainen 1. laskee lävitsensä vain
keski-mäiset säteet. Sama päämäärä kuin
sylinteri-lupilla saavutetaan vahvemman suurennuksen
ohessa yhdistämällä kaksi tai useampia linssejä.
U. 8:n.
Luppokuusi, seuduilla, missä poronjäkälän
saanti on vaikea, kaadetaan poroille luppokuusia
s. o. runsaasti naavajäkäliä kasvavia kuusia
(naavaa käyttävät porot sitten hätäravinnokseen).
Kutakin poroa kohden voi laskea keskimäärin
60 jopa 100:kin kuusta vuodessa. (L. I-o.)
Lupuliini (Glandulæ lupuli), humalan
emikukkien hartsirauhasten erite. Se on tuoreena
ollessaan vihreä tai ruskeankeltainen, kirkas,
pihka-mainen, karvaan aromaattinen, vahvasti
humalalle haiseva jauhe, joka säilytettäessä tulee
tummaksi ja kadottaa arominsa. L. sisältää
eetteri-siä öljyjä, parkkihappoa, hartsia, vahaa,
kvartsi-tiiniä ja balderiinihappoa sekä suoloja.
Käytetään lääkeaineena.
Lupus on kroonillinen ihotauti, joka
useimmiten esiintyy kasvoissa nenän ja suun tienoilla.
Sille on omituista pienet kellanpunaiset
nystyrät, jotka aikaa voittaen hajautuvat ja
muodostavat pinnallisen ihohaavan. Täten syntyy toisissa
tapauksissa laajoja haavoittumia, jotka etenkin
silloinkuin ne esiintyvät kasvoissa tekevät
potilaan aivan luonnottoman näköiseksi. L. on eräs
tuberkelitaudin muoto.
Luristan, 1 u r i e n maa, maakunta
Länsi-Persiassa, Mesopotamian rajalla, Kerclia-joen
ylä-ja keskijuoksun ympärillä oleva vuoristomaa;
n. 39,000 km’. Vuorijonojen välissä on
hedelmällisiä, mutta vähän viljeltyjä laaksoja. Väestön
pääosana ovat 1 u r i t, jotka mahdollisesti ovat
alkuperäisiä persialaisia. Ovat siittejä, mutta
välinpitämättömiä uskonnosta. He asuvat
etupäässä L:n pohjoisosassa, Luri Kutsikissa
(Pieni-L.). Etelä-L:ssa, johon laajemmassa
merkityksessä kuuluu osia naapurimaakunnista, asuu
bahtiaareja. Tämä osa on nimeltään Luri
Ruzurg (Suuri-L.). Lureja on n. 350,000,
bahtiaareja 200,000. Heimojen väliset alituiset
sodat estävät olojen järjestymistä ja maan
kohoamista rappiotilastaan. — Luri Kutsik oli
itsenäisen ruhtinassuvun hallitsema v:sta 1155
1600-luvuu alkuun; Luri Buzurg oli itsenäisenä
valtiona 1160-1424. E. E. K.
Lusai, taka-int. kansa Birman, Assamin ja
Bengaalin välisessä vuoristomaassa (L.-Hills),
saapui nykyisille asuinsijoilleen 1849:stä alkaen.
L jakaantuu moneen heimoon; ovat sotaisia ja
lauhattomia, niin että vasta 1890-92
englantilaiset saivat heidän maansa rauhoitetuksi. Kansa
1268
on vielä luonnonasteella, sivistysvaikutteita on
kuitenkin tullut jossain määrin Intiasta käsin.
— Elinkeinoina on metsästys ja karjanhoito.
E. E. K.
Luschan [lüsan], Felix von (s. 1854), itäv.
antropologi ja arkeologi; 1882 antropologian
dosentti Wienin yliopistossa, 1900 antropologian
ja kansatieteen ylim. professori Berliinin
yliopistossa, 1904 Berliinin kansatieteellisen
museon johtaja. On tehnyt laajoja matkoja
Balkanin niemimaalla, Vähässä-Aasiassa, Egyptissä,
Syyriassa, johtanut Pohjois-Syyriassa
Sentsir-li’ssä tärkeitä kaivaustöitä (1888, 1890-91, 1894.
1902). joiden kautta heettiläisten Sam’al
nimisen kuningaskaupungin rauniot tulivat
päivänvaloon. Julkaissut „Ausgrabungen in Sendschirli",
,.Reisen in Lykien, Milyas und Kibyratis",
,,Bei-träge zur Völkerkunde der Deutschen
Schutzge-biete". (E. E. K.)
Luscinia ks. Satakielet.
Luserniheinä ja luserni ks. Mailanen.
Lusiadit (O s Lusiados), Camöesin (ks. t.|
kirjoittama eepos.
Lusifer (lat. lux, genet. täcis = vaio, ja ferre =
kantaa, tuoda), valontuoja, kointähdestä 1.
Venus-tähdestä, joka nousee aamulla ennen aurinkoa.
Antiikkisessa taiteessa esitetään L:ia
ratsastavana tai siivekkäänä poikana, joka pitää kädes
sään tulisoihtua. Keskiajan käsityksessä tuli
L:sta pimeyden ruhtinas, jonka arveltiin
hallitsevan pahojen henkien valtakuntaa maan
sisimmässä onkalossa. Tämä käsitys johtui eräästä
raamatunpaikasta, Jes. 14,,, jossa Baabelin
kuninkaasta sanotaan: „Kuinka sinä kaunis
kointähti olet pudonnut taivaasta? Kuinka olet maa
han sortunut, sinä kansojen kukistaja?"
Kirkkoisät, näet. selittivät, että tässä allegorisesti
puhutaan Saatanan kukistumisesta (vrt. Luuk. 101S).
Ar. E.
Lusignan [lyzinjà’], pieni kaupunki
Ranskassa, Viennen departementissa, Poitoussa-,
raunioina vanha keskiaikainen L:n linna, josta L:n
aatelissuku sai nimensä. Tätä sukua oli G u i d o.
Jerusalemin kuningas (ks. Guido).
Lusikkapora ks. Kaira.
Lusikkavesi ks. Sievesi.
Lusitania [liisitä’-] (lat.), lusitaanien mukaan
nimitetty Pyreneitten-niemimaan länsiosa = n. nyk.
Portugali.
Lusitanialaiset ks. Lusitania.
Lussin [-In] (serbo-kroats. Losinj), Itävallalle
(Istrian rajakreivikuntaan) kuuluva saari
Ad-rian-meressä, Quarnero-lahdessa; 72.5 km3, 11.615
as. (1900), italialaisia ja serbo-kroatsialaisia.
Vuorinen saari on 38 km pitkä, vain 2,5km
leveä. Asukkaat harjoittavat maanviljelystä,
kalastusta ja merenkulkua. — Pääpaikka on
itärannalla oleva hyväsatamainen ja
vilkasliikkeinen Lussin piccolo (serbo-kroats. Losinj
mali; 7,348 as. 1900), joka läheisen, siitä
kaakossa sijaitsevan Lussingranden (Losinj veliki)
kanssa on merkitykseltään nopeasti kasvava
toi-pumispaikka (3,213 vierasta 1906. 4,278 1908).
E. E. K.
Lussy [lysi’], Mathis (1828-1910), sveits.
musiikkiteoreetikko, toimi piano-opettajana
Pariisissa 1847-1902. Julkaisi huomiota herättäviä
tutkielmia rytmiikan alalta: „Traité de
1’expres-sion musicale" (1873, 7:s pain. 1897), „L’anacrouse
Luppokuusi—Lussy
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
