- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 5. Kulttuurisana-Mandingo /
1271-1272

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Luther, Alexander Ferdinand - Luther, Martti

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1269

kand. 1900, fil. lis. ja dosentti 1904;
monipuolinen tutkija, julkaissut useita teoksia nilviäisten,
turbellaari-matojen ja luurankoisten vertailevan
anatomian alalta, tärkeimmät: ,.Bidrag tili
kännedom om land- och sötvattengastropodernas
utbredning i Finland" (1900), ..Die
Eumesosto-minen" (1904), „Untersuchungen tiber die vom
n. trigeminus innervierte Muskulatur der
Se-laehien (Haie und Rochen) unter
Beriicksichti-gung ihrer Beziehungen zu benachbarten
Orga-nen’’ (1909), „Beitrag zur Kenntnis von
Muskulatur und Skelett des Ivopfes des Ilaies
Stegos-toma tigrinum Gm. und der Holocephalen" (1909).
„über die vom n. trigeminus versorgte
Muskulatur der Ganoiden und Dipneusten" (1913).

Luther [liHter], Martti (1483-1546).
ensi-mäinen protestanttisista uskonpuhdistajista, s.
10 p. marrask. 1483 Eislebenissä, missä kuoli
18 p. helmik. 1546. L:n isä oli köyhä
vuorimies, nimeltä Hans Luder
1. Luther, kotoisin Möhra
nimisestä
thüringeniläi-sestä kylästä, mistä hän
(katolilaisella taholla
levitetyn, mutta aivan
todistamattoman jutun mukaan
muka tekemänsä miestapon
tähden) oli siirtynyt
Eis-lebeniin. Hänen puolisonsa
nimi oli Margaretha
Ziegler. Martti L:n vielä
aivan pienenä ollessa
vanhemmat muuttivat
Mans-feldiin. missä isä sai
vähitellen hankituksi itselleen
hyvän toimeentulon sekä
nousi kunnallisiin
luottamustoimiin. Lapsia
kasvateltiin kodissa erittäin ankarasti, mikä oli omiaan
L:n herkkään mieleen painamaan arkuuden ja
ahdistuksen tunteen, jota ajan taikauskoiset
tarinat noidista ja peikoista yhä vain lisäsivät.
Talonpoikaisen syntyperänsä perintönä L:lla oli vahva
ruumiinrakenne sekä herpoamaton työkyky ja
-halu. Sitä perua oli myös hänen oivallisen me
hevä, kansanomainen puheenpartensa, missä
saattoi olla mukana karkeuksia, jopa raakuuksia,
mutta myös viljalti raitista, sovittavaa huumoria.
Käytyään koulua ensin Mansfeldissa ja
Magde-burgissa L. siirrettiin Eisenachiin, missä päätti
kouluopintonsa. Saatuaan edellisen kouluaikansa
kestää toimeentulon huolia hän täällä niistä
vapautui. kun pääsi rikkaan, valistuneen porvarin
Cottan perheeseen hoidokkaaksi. Tultuaan 1501
ylioppilaaksi Erfurtin yliopistoon hän antautui
opiskelemaan uomina listista skolastiikkaa sekä
humanistisia lukuja. Saavutettuaan 1505
maisterin arvon L. oli valmis alkamaan lainopillisia
opinnoita, kuten hänen isänsä tahto oli. Mutta
nyt tapahtui jyrkkä käänne hänen elämänsä
kulussa: hän päätti äkkiä kesällä 1505 mennä
munkiksi Erfurtin augustinolais-luostariin
saadakseen sydäntänsä yhä kovemmin kouristavan
uskonnollisen sielunhädän rauhoitetuksi eli
,,löytääkseen armollisen Jumalan". Katolisen
katsantokannan mukaisesti L. koetti nyt luostarissa
itseään kiduttamalla ja muuta munkkihurskautta
tunnontarkkaan harjoittamalla tulla Jumalalle
otolliseksi. Mutta etsimäänsä sielunrauhaa hän ei

1271

siten saavuttanut, vaan yhä selvemmin hän näki
syntisyyden, kunnianhimon ja itsekkyyden
elämässään ja ennenkaikkea sydämessään piilevän.
Jumala oli hänen sielunsa silmäin edessä hänelle
tuomitsevana, käsittämättömän jylhänä
tuomarina, jonka mielivaltaisen edeltämääräyksen
alaisena hän näytti olevan tuomittu syntiinsä
jäämään ja hukkumaan. Epätoivon partaalle näin
joutuneena L. sai luostarikuntansa tarkastajalta.
Johan Staupitzilta ynnä eräältä luostariveljeltä
sielunhoidollisia neuvoja, mitkä antavat hänelle
sysäyksen etsiä ,,armollista Jumalaa" toista tietä
kuin minkä vallitseva kirkollinen tapa ja
opetus neuvoi: liänen tuli siirtää katseensa tuomitse
vasta Kristuksesta kärsivään Kristukseen, jossa
Jumalan rakkaustahto on ilmestynyt. Raamatun
sanaan syventymällä L. nyt oppii tästä uutta,
evankelista uskontietä Jumalaa lähestymään.
Mutta vain vähin erin hän tämän uuden
uskon-kannan omistaa, ensin enemmin välittömän
uskonnollisen elämyksen muodossa, ja vasta
jäljestäpäin hän sen teologisesti käsittää ja itselleen
pääsee selvittämään. Tultuaan papiksi vihityksi 1507
L. oli 1508 kutsuttu Wittenbergin vasta
perustettuun yliopistoon filosofian professoriksi, ja
rinnan filosofisten opintojensa kanssa hän jatkaa
Erfurtissa alkamiaan teologisia opintoja,
varsinkin Raamatun tutkimista, sekä saavutti 1509
teologisen baecalaureus-arvon. Aikaisintaan
näihin aikoihin hänelle etenkin Room. l17:n valossa
vasta oikein kirkastuu omaksumansa
uskonvan-luirskausoppi. Sen sisällyksenä on: Jumalan
vanhurskaus on sama kuin hänen laupeutensa
eli pelastava armonsa, ja sen saa ihminen
omistetuksi itselleen antautumalla kaikesta omasta
vanhurskaudesta tai ansiotöistään luopuen
uskossa yksin Jumalan Jeesuksessa tarjotun
rak-kaustahdon varaan. Tässä uskossaan syntinen
ihminen saa omistetuksi
synteinanteeksiantamuk-sen ja saattaa niin turvallisena lähestyä Jumalaa
kuin ,,rakas lapsi armasta isäänsä", s. o. hän on
tullut vanhurskaaksi Jumalan edessä. Mutta tämä
uskonuskallus. minkä Jumalan Kristuksessa
kirkastunut rakkaus on saanut syntisessä ja
synnin-tunnonalaisessa ihmisessä herätetyksi, merkitsee
myös uuden siveellisen elämänidun syntymistä
hänessä saman rakkauden voimasta ja palveluk
seen, minkä valtoihin hän uskossaan on
antautunut. Tämän evankelisen vanhurskauttamisopin
mukaan uskonnollinen jumalasuhde käsitetään
sisäiseksi ja persoonalliseksi suhteeksi sekä
siveellinen elämä olemukseltaan elimellisesti
jumalasuhteeseen 1. uskontoon kuuluvaksi, siihen
perustuvaksi, samalla kuin se on irroitettu
ulkokohtaiseen, epävapaaseen tai pinnalliseen
siveellisyyteen johtavista ansiokäsitteistä ja -vaikuttimista.

L:n uusi uskonnollinen kanta ei tietysti heti
selvinnyt hänelle koko syvyydeltään ja kaikilta
seuraamuksiltaan. Toistaiseksi hän luuli olevansa
edelleen hyvä katolinen kristitty. Sellaisena hän
esiintyy sillä matkallaan Roomaan, jolle hän
veljeskuntansa asioissa lähetetään 1510 tai 1511
Erfurtista, minne hän oli väliaikaisesti jälleeL
siirretty. Mutta kirkollisen hurskauden
kunnioituksesta huolimatta hän ei saattanut olla
paavi-kunnan keskuksessa näkemättä monenlaista
menoa, mikä oli ristiriidassa totisen hurskauden
kanssa ja ilmaisi paavikirkon syvää rappiotilaa
-— mikä havainto myöhemmin uudelleen viron-

Luste—Luther

Martti Luther. Lucas
Cra-nachin taulun mukaan.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Nov 12 16:29:03 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/5/0684.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free