- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 5. Kulttuurisana-Mandingo /
1277-1278

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Luther, Martti - Lutikka ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1277

Lutikka—Luu

1278

L:n viimeiset vuodet olivat täynnä monenmoista
sairaloisuutta, minkä lisäksi tuli perkesuruja.
Luterilaisten teologien omassa piirissä alkaneet
oppiriidat olivat kivenä kuorman päällä. Ja
1539-40 L. sekaantui Filip Hesseniläisen
kaksinnai-misrettelöihin, mikä tuotti niin Filipille kuin
L:lle ja Melanchtlionille ja yleensä koko
uskonpuhdistuksen asialle häpeää ja nöyryytyksiä sekä
raskaita tappioita. L:n luonnostaan kiihkeä
mielenlaatu ärtyy kaiken tämän painon rasittamana,
mikä ilmenee hänen yhä jyrkistyvässä
itsepäi-syydessään ja ärtyisyydessä jopa lähimpiä
aate-toverejaankin kohtaan. Mutta loppuvuosinaan
hän sai myös iloa osakseen, ennen muuta ilon
nähdä suurimman osan isänmaatansa
uskonpuhdistuksen voitoille auenneena. Ollessaan
syntymä-kaupungissaan Eislebenissä sovittamassa
Mans-feldin kreivien välejä, samana päivänä, jolloin
hän sai sovintotyönsä onnelliseen päätökseen,
kohtasi häntä halvaus ja muutamien ystäviensä
ympäröimänä hän kuoli evankelinen tunnustus
huulillaan (18 p. helmik. 1546). Hänen ruumiinsa
haudattiin Wittenbergin linnankirkkoon.

L:n teoksista on olemassa 7 suurta laitosta,
joista huomattavimmat: n. s. „Halle"-painos (24
nid., 1740-53) ; „Erlanger"-painos (67 saks. ja
38 lat. nid., 1826-57) ; „Weimar"-painos (uusin
keskeneräinen) 1883-. L:n kirjeistä on kaksi
julkaisua: de Wetten toimittama (6 nid. 1825-56),
ja Endersin toimittama, 1884-’ (keskeneräinen).
Valikoima „L:s Werke ftir das christliche Haus"
(10 nid. 1905). (Tästä kokoelmasta on alkanut
ilmestyä suomalainen käännös Suomen
lähetysseuran kustannuksella.) — Pöytäpuheista
suomennos: Tohtori Martti Lutheruksen Pöytäpuheita
valikoima" (1904). [J. Kostiin. ,.Martin Luther"
(5:s pain. 1903); sama, ,,Luthers Theologie"
(2 :nen pain. 1901); M. Lenz, „Martin Luther"
(3:s pain. 1897); G. Freytag, ,.Doktor Luther"
(5:s pain. 1907); E. Kolde, „Martin
Lutlier"(1884-93; suom. 1901); A. Berger, „Martin Luther"
(1895-98); M. Råde, »Martin Luther" (2:nenpain.
1901); A. Hausrath, ..Luthers Lehen" (2:nen
pain. 1906); W. Walther. ,,Für Luther wider Rom"
(1906); H. Böhmer, ..Luther im Lichte der neueren
Forschung" (2:nen pain. 1909); W. Ammundsen,
,,Den unge Luther" (1907; suom. 1910). Erik
Johansson, „Lutherin reformatoorilliset pääkirjat",
1900. — Katoliselta taholta: .T. Janssen.
,,Ge-schichte des deutschen Volkes seit dem Ausgange
des Mittelalters" (1876-94) ; H. Denifle, ,.Luther
und Luthertum" (I osa 1904, 2:nen pain. 1906,
II osa 1909); H. Grisar, „Lutlier" (1911).]

.1/. R.

Lutikka ks. L u d e.

Lutra ks. Saukko.

Lutsin virolaiset asuvat Vitebskin
kuverne-mentissa, Lutsin piirikunnassa sekä pohjois- että
eteläpuolella Lutsin kaupunkia; nykyisin vain n.
200-300 henkeä, mutta vielä muutamia
vuosikymmeniä takaperin heitä oli n. 3,000. L. v:n
taloudellinen tila on tukala, kun maat muun
väestön lisääntyessä ovat käyneet riittämättömiksi.
Suuret määrät miehiä käy vuosittain työansiolla
läheisissä kuvernementeissa. Todennäköisesti he
ovat siirretyt nykyisille asuinseuduilleen Suuren
pohjan sodan alkuvuosina. Kieli osoittaa heidän
olevan peräisin Liivinmaan itärajalta virolaisen
asutuksen laidasta (Vastseliinan eli Neuhausenin

pitäjästä). Vir. tutkija O. Kallas on 1893 Suom.
kirj. seuran stipendiaattina käynyt heidän kansan
runouttaan keräilemässä saaden talteen vielä
muutamia arvokkaita katkelmia. [O. Kallas, „Lutsi
maarahvas" (Suomi-kirjassa).] II. O.

Lutsk (Luck), piirikunnankaupunki Länsi
Venäjällä, Volynian kuvernementissa, Dneprin
lisäjokeen Pripetiin laskevan Styrin varrella;
17,001 as. (1900; 15,125 1895. joista 79%
juutalaisia). L. on haararadalla yhdistetty
rautatieverkkoon. Taloudellinen merkitys mitätön. —
Keskiajan lopulla L., joka ensikerran mainitaan
1075 linnoitettuna paikkana, oli kaikinpuolin
kukoistava. Kauppa ulottui laajalle alueelle.
1500-luvun jälkipuoliskolla L. alkoi rappeutua.

E. E. K.

Lutter am Barenberge /-«-/, kauppala
Saksassa, Braunschweigin herttuakunnassa,
Braun-sclnveigistä lounaiseen; sen luona Tilly 27 p. elok.
1626 voitti Tanskan kuninkaan Kristian IV:n.

Luttojoki (lap. Luttujok), Jäämereen
laskevan Tulomajoen suuri lisäjoki, on laaja, ver
raten tasaisesti juokseva virta ja siten sekä soutu
venekululle kelvollinen että hyvä uittoväylä
melkein lähteiltä saakka aina Nuortijärveen, johon
se laskee. Kosket ovat ylimalkaan helposti
kuljettavia. Suuremmat latvahaarat Suomen rajojen
sisällä ovat: Kattojoki, jota ennen paljon
kuljettiin Inarinjärveen, Luttohaara, Suomujoki ja
Muoravaarakkajoki. L:n päähaara alkaa Laanilan
(entisen „Kultalan") luota. Suomujoen
latva-joella, Tuiskujoella on omituinen kahtaallejuoksu
(ks. Bifurkatsioni) Kopsusjoellekin päin
(ks. L u i r o j o k i). J. E. R.

Luttolaho esiintyy männyllä pieninä, kuivina,
harmaina lahopilkkuina pitkin lustoja
tyvi-puussa.

Lutukka (Capsella bursa pastnris), yleinen
1-vuotinen ristikukkainen kasvi, yli koko
maapallon levinnyt rikkaruoho,
aluslehdet ruusukkeessa,
yleensä pariliuskaiset,
varsi-lehdet matalasti
hammaslaitaiset, nuolikantaiset,
hedelmät vastakolmio- tai
-herttamaiset. Nuorissa
kasveissa kirpeä maku,
siemeniä suositellaan vilutaudin
lääkkeeksi. J. A. W.

Lutz [ts], Johann
von (1826-90), vapaaherra,
baieril. valtiomies, oli
1867-71 oikeusministerinä ja sai
hyväksytyksi uuden,
julkisuuden ja suullisen
menettelyn periaatteisiin
perustuvan siviiliprosessin; kultusministerinä 1S69-90
L. pontevasti puolusti valtion oikeutta
ultramou-taaneja vastaan; vaikutti tehokkaasti siihen, että
Baieri yhtyi 1870 Pohjois-Saksan liittoon; pää
ministerinä 1880-90.

Luu on ihmisen ja kaikkien korkeampain sei
kärankaisten ruumiin kovin kudos. Sen muodos
tavat pienet, toisiinsa hienoilla haarakkeilla
liittyvät luusolut sekä näiden välinen runsas
kalkki-, fosfori- sekä muutamain muiden
epäorgaanisten suolojen muodostama soluväliaine, n. s.
I u u a i n e. Luuaine ei ole luussa tasaisesti
jakautunut vaan se muodostaa luun läpileikkauksessa

Lutukka. / kukka,
S poikkileikattu hedelmä.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Nov 12 16:29:03 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/5/0687.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free