Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Luuhiili ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1283
Luulajanjoki—Luumäki
1284
Sam. v. selvitettiin satamassa 1.413 milj. rek.-ton.
aluksia, josta 1,07» milj. rek.-ton. ulkomaisessa
merenkulussa. Teollisuuslaitoksia on rautatehdas
(valmistus 20.000-25,000 ton. takkirautaa v:ssa),
puusepäntehdas, puuhiomo. — L:aa käyttivät
pirkkalaiset satamana jo keskiajalla : 1620
kaupunki perustettiin, n. 10 km päähän nyk.
satamasta, ja muutettiin 1648-49 :n määräysten
mukaan nyk. paikalleen. Suuren merkityksen
kaupunki sai L:n-Jällivaaran radan valmistuttua
1888. Siitä johtuvaa väestön nopeaa kasvamista
ei kuitenkaan ole jatkunut tällä vuosisadalla,
eivätkä suuret toiveet taloudellisesta
kukoistuksesta näy täysin toteutuvan. — Suomesta
ylläpidetään matkustajaliikennettä Kokkolasta L:n
kanssa. (E. E. K.)
Luulajanjoki (ruots. Lnlr älf). Ruotsin
suurimpia virtoja, Pohjois:Ruotsissa, Norrbottenin
läänissä; sen kahdesta latvajoesta pohjoisempi ja
suurempi Iso-L. (Stora Lille älf. Norrälfven) alkaa
Sulitelman pohjoispuolella olevasta Sorjosjaurista
(818 m yi. merenp.), virtaa kauniin
tunturijär-ven Virijaurin (104 km!) kautta, jonne
kerääntyy vesiä ympäröiviltä lumipeitteisiltä tuntureilta,
samoinkuin koko virran yläjuoksuun, virtaa
sitten kaakkoista pääsuuntaa Luoktanjarkajaurissa
alkavan omituisen, 140 km pitkän järvijonon
(yhteisellä nimellä Stora Lulevattnen) kautta,
muodostaen monta mahtavaa koskea ja putousta,
mahtavimmat laskettuaan järvijonosta: kolmiosaisen
Porjuskosken (50 m korkea: siitä on päätetty
ottaa sähkövoimaa rautatielle ja Jällivaaran
kaivosalueelle) ja Harsprångetin (74 m). N. 75 m
yi. merenp. Iso-L. vastaanottaa Sulitelman
itäpuolelta monen järven kautta tulevan, 210 km
pitkän (vesialue 9,730 km2) Pienen-L:n (Lilla
Lule älf, Sörälfven). Yhtynyt virta syöksyy
Porsikoskea alas (26 m 2 km:n matkalla),
jatkaen sitten tyynenä ja leveänä matkaansa
mereen, ainoastaan parin pienemmän kosken
katkaisemana. Suussa se on 3 km leveä. L:n pituus
on 310 km. vesialue 25,120 km3 (josta 260 km2
Norjassa). L:n yläjuoksun seudut ovat melkein
asumattomia, lappalaisten porolaitumia;
Pienen-L:n laakso on hiukan leveämpi kuin Isou-L:n
ja tarjoo siten jo ylempänä
viljelysmahdollisuuk-sia. L:n alajuoksun laakso 011 laaja,
hedelmällinen ja hyvin viljelty. Höyrylaivaliikennettä <111
alajuoksulla ja parilla Pienen-L:u yläjuoksun
järvellä. Koskista ei vielä ole mitään käytetty
suurempiin teollisuuslaitoksiin; järvijonojen
alapuolella lasketaan olevan käytettävissä ’/2 milj.
turbiinihevosv. (E. E. K.)
Luulasi ks. Maitolasi.
Luuliika ks. L u u k a s v a i n.
Luuliima 1. glutiini. luista, jänteistä,
sidekudoksesta, kalanrakoista, n. s. kollageeneista
valmistettu liima.
Luuloraskaus 1. oikeammin raskauden
luulottelu aiheutuu hvpokondrisilla naisilla
tavallisesti jostakin ruumiillisesta oireesta, kuten
kuukautisten katoamisesta, oksennuksista,
emä-kasvaimesta y. m.; hysteriaa tai mielisairautta
potevilla se saattaa syntyä autosuggestionin ja
harha-aistimuksien perustuksella. E. Th-n.
Luulosairaus ks. Hypokondria.
Luulottelu 1. luulettelu ks.
Suggestioni.
Luumarja ks. Hedelmä.
Luumu, luumupuun (ks. t.) hedelmä.
Luumupuu (Prunus domestica), ruusukasvien
{ heimoon kuuluva matala puu tai korkea pensas,
j joka luultavasti polveutuu Pohj.-Persiasta ja
Vähästä-Aasiasta. L. eroaa lähisukuisesta
kriikuna-puusta kaljujen, piikittömien oksiensa. isompien
ia pitkänomaisempien hedelmieusä ja litteämmän
luunsa kautta. Lehdet hyvin lyhytruotiset,
nyhä-laitaiset. alta untuvakarvaiset. kukat kaksittain,
terälehdet kellertävän tai vihertävän valkeat.
Pitkäaikaisen viljelyksen aikana 011 syntynyt
lukuisia laatuja, joista monet ovat luumu- ja
krii-kunapuun välimuotoja. L:n viljelys Euroopassa
on ikivanha ja etenkin Tonavan eteläpuolisissa
maissa se villiytyneenä muodostaa kokonaisia
metsiköitä. Viljellään yleisesti Etelä- ja
Keski-Euroopassa sekä Kaliforniassa. Parhaimmat
luumut saadaan Tonavan suupuolen ympärillä
olevista maista ja Ranskasta (n. s.
Katariinaluu-mut). V i s k u n a t ovat kuivatettuja luumuja.
J. A. W.
L:n viljely Suomessa rajoittuu pääasiallisesti
samalle alueelle, jossa pääryniä viljellään, siis
edullisille paikoille Ahvenanmaalla, Turun
tienoille ja Suomenlahden läntisille
rannikkoseuduille. Jo Tillandz mainitsee l:n Turusta.
Poikkeustapauksessa on hyviä kypsiä luumuja
korjattu kauempanakin sisämaassa, aina
Savonlinnassa ja Kuopiossa saakka. Yleensä ei 1.
kuitenkaan menesty mannerilmastossa, sillä se on
arka pakkaselle. Suomessa viljellyt luumut
kuuluvat kahteen ryhmään, nimittäin
jalostamattomat juurivesoista lisättävät kotimaiset ja
jalostetut ulkolaiset laadut. Viimemainitut monistetaan
(jalostetaan) oksastuksen tai silmikoittamisen
avulla St. Julian luumun, kriikunan tai
suomalaisen luumun taimille. Kestävimmät puut saadaan
monistettaessa kahden viimemainitun taimille. L.
menestyy parhaiten sellaisessa hiekansekaisessa
maassa, jossa savi.jankko ei ole lähellä pintaa.
Rapakivi ja kalkkiperäinen maa on myös
edullinen 1:lie. Avonaisilla, tuulisilla paikoilla 1. ei
menesty meillä Suomessa. — Taimet istutetaan
noin 5 m:n päähän toisistaan. Lannoitetaan
mieluimmin runsaasti kalkkia ja tuhkaa sisältävällä
hyvin multuneella sekalannalla. Suositettavimpia
viljeltyjä laatuja meillä Suomessa ovat: Yleinen
punaluumu. Elokuun luumu, Earlv prolific,
Washington. Jälkimäistä voidaan menestyksellä
viljellä ainoastaan semmoisilla lämpöisillä paikoilla,
jossa syksvt ovat pitkät ja hallattomat.
It. W. H.
Luumusta ks. L u u h i i 1 i.
Luumäki. 1. Kunta, Viipurin 1.. Lappeen
kihlak.. Luumäen nimismiesp.: kirkolle
Taavetin ja Luumäen rautatienasemilta 6 km; kirkon
lähellä Uron pysäkki. Pinta-ala 720.» km2, josta
viljeltyä maata (1910) 5,964 ha (siinä luvussa
luonnonniityt 1.569 ha). Manttaalimäärä 39,».
talonsavuja 696, torpansavuja 107 ja muita
savuja 362 (1907). 7.460 as. (1912); 970
ruokakuntaa, joista maanviljelystä pääelinkeinonaan
harjoittavia 734 (1901). 802 hevosta. 3,585
nautaa (1910i. – Kansakouluja (1913) 10 (14 opett.l.
Säästöpankki (Taavetissa). Kunnanlääkäri;
apteekki: väliaikainen kunnansairaala. —
Teollisuuslaitoksia: saha ja höyrymylly, tiilitehdas
sekä harjatehdas Taavetissa; vesimyllyjä
Kannuskoskella ja Raviojassa; tiilitehdas Husulassa. -
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
