Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Luumätä ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
12S5
Luumätä—Luusto
1286
Hist. muistoja: ks. Taavetti. —
Luonnonnähtävyyksiä: kaunis saarekas Kivijärvi. —
Vanhoja kartanoita: Junttola ja Rantala. —
2. Seurakunta, keisarillinen, Savonlinnan
hiippak., Lappeenrannan rovastik.; erotettu
Lappeesta omaksi pitäjäksi n. 1642. oli kuten
Lap-peekin vv. 1660-1710 (1735) ensin Viipurin,
sitten Porvoon piispan anneksina. Kirkko puusta,
rak. 1843-45. — 3. Rautatien asema (V 1.)
Kouvolan-Viipurin rata-osalla, 58 km
Kouvolasta. 63 km Viipuriin; etäisyys Helsingistä
250 km. L. H-nen.
Luumätä 1. luunekroosi syntyy luun
loukkaantumisen, luussa tai luuytimessä olevan
tulehduksen sekä muutamain muiden (syfilis,
tyy-fus) tautien seurauksena, silloin kun verenkierto
jossakin luun osassa estyy ja ravitsematta
jäänyt kohta kuolee. Näin syntynyt kuollut luun
osa, n. s. s e k v e s t e r i irtautuu vähitellen
terveestä luusta pitkäaikaisen märkämuodostukseu
vaikutuksesta. Toisissa tapauksissa voi
sekvesteri-palanen poistua itsestään märän mukana, mutta
usein se on kirurgisesti poistettava, vrt.
Luu-karies. Y. K.
Luunekroosi ks. L u u m ä t ä.
Luunkatkeama (fraktura). Luunkatkeamat
jaetaan kahteen ryhmään: umpinaiset, joissa
luuta ympäröivä kudos tai ainakin iho on eheä,
ja avonaiset, joissa katkennut luu pistää ihon
läpi. Hoitoon nähden ou tällä jaoituksella
merkityksensä. sillä avonaisen luunkatkeaman hoito on
aina vaikeampi kuin umpinaisen senvuoksi että
syntyneen haavan kautta helposti voi tunkeutua
bakteereja syvälle katkenneiden luiden väliin,
jotenka parantuminen vaikeutuu. — L.
tunnetaan sen suuresta arkuudesta ja siitä, että
katkennutta kohtaa tunnusteltaessa usein voidaan
huomata tavallisuudesta poikkeavaa
liikkuvai-suutta sekä katkenneiden luupäiden toisiaan
vastaan hangatessa syntynyttä ritinää. n. s.
krepi-tatsionia. Tav. on ympäröivä kudos
katkenneella kohdalla turvonnut. Parhaan käsityksen
luunkatkeamasta antaa kuitenkin
Röntgen-valo-kuva. L. voi olla joko epätäydellinen, jolloin
luuhun ainoastaan syntyy isompi tai pienempi
särö, tai täydellinen, jolloin luusta on täydelleen
irtautunut palanen (luu mennyt poikki).
Täydellinen 1. voi tapahtua siten, että molemmat
toisistaan irtautuneet luun osat jäävät alkuperäiseen
asentoonsa, tai niin, että ne siirtyvät paikoiltaan.
— L:n sattuessa tulee ensinnä pitää huolta siitä,
että tapaturman aiheuttama vahinko ei
jälkeenpäin tule suuremmaksi. Senvuoksi on sidottava
vioittunut jäsen hätäsiteellä (pantava jos
mahdollista lastoihin), jolla estetään särkyneet
luukap-paleet siirtymästä paikoiltaan ja kaivautumasta
kudosten läpi sillä aikaa kuin vahingoittunut
kuljetetaan lääkärinhoitoa saamaan. Sairasta
kuljetettaessa tulee niinikään pitää silmällä, että
vioittunut kohta säästyy kaikilta sysäyksiltä ja
tarpeettomalta liikuttamiselta. Lääkärin toimena on
asettaa katkenneet luunosat mahdollisimman
tarkasti alkuperäiseen asentoonsa ja sitoa
vahingoittunut ruumiinosa niin, etteivät luut
jäljestäpäinkään pääse tästä asennosta liikkumaan. Tämä
saavutetaan lastalla, venytys- tai kipsisiteellä.
Muutamissa tapauksissa täytyy lääkärin yhdistää
luut metallilangalla. niittinaulalla, ruuvilla j. n. e.
(n. s. luu-sutuuri). Paikalleen sidotut katken-
neet luunosat alkavat nyt kasvaa yhteen. Luuta
ympäröivä luukalvo muodostaa luunkatkeaman
kohdalle ruston, joka yhdistää katkenneet luunosat
ja joka myöhemmin luutuu. Tätä rustoa
nimitetään katkorustoksi (Callus). Tavallisesti
muodostuu katkorustoa niin paljon, että se
aiheuttaa selvästi tuntuvan tavallisesti myöhemmin
häviävän paksunnoksen katkenneelle kohdalle. Ellei
luunkatkeamaa ole järkiperäisesti hoidettu,
kasvavat katkenneet luut toisiinsa miten sattuu ja
seuraus siitä on. että vioittunut ruumiinosa jää
elinkautisesti vialliseksi, raajat esim. käyvät vää
riksi ja menettävät osan liikuntakykyhän.
Toisissa hoitamatta jääneissä tapauksissa taas eivät
katkenneet luut ensinkään kasva yhteen, vaan
muodostavat n. s. v a 1 e n i v e 1 e n
(Pseudarthra-*isl. y. K.
Luunontelo, ydinontelo ks. L u u.
Luunpehmeneminen (osteomalacia) on
kroo-nillinen, luultavasti ainevaihtohäiriöistä johtuva
luuston tauti, joka esiintyy muutamilla seuduilla
paikallistautina. Se kohtaa täysikasvuisia,
pääasiassa vaimoja raskauden ja lapsivuoteen aikana,
ja saa aikaan luusto-aineksiin kuuluvien
kalkki-suolojen vähittäisen katoamisen, jonka
seurauksena on. että itse luut tulevat pehmeiksi ja
taipuvat luonnottomasti. L:n seurauksena voi m. m.
olla ahdas lantio. Paitsi luonnottoman Taipuisiksi
luut tulevat vielä l:n vaikutuksesta helposti
katkeaviksi. y. k.
Luuoppi (o s t e o 1 o g i a), oppi luista ja
luustosta.
Luupahkat (e k s o s t o o s i ja o st e o mii ks.
Luukasvain.
Luupihdit, erilaisia kirurgisissa leikkauksissa
käytettäviä pihtejä, joiden terävät kärjet ovat
siten toisiaan vastaan käyristetvt, että niillä voi
puristamalla leikata irti paloja luusta.
Luuppi ks. Luppi.
Luurangottomat ks. Selkä
rangatto-m a t.
Luuranko ks. Luusto.
Luurankoiset ks. Selkärankaiset.
Luurasva ks. L n u ö 1 j y.
Luuriisi, eläinl., esiintyy nuorissa eläimissä
ja aiheutuu niiden luukudoksen puutteellisesta
kalkki- ja fosforihaponpitoisuudesta. Luihin,
varsinkin nivelten seuduille, ilmestyy pöhöttymiä, ja
ellei tautia hoideta, saattaa luustoon jäädä ai
niaaksi asento- ja muotovikoja. Taudin
ehkäisemiseksi on eläimille annettava kalkin- ja
fosfori-haponpitoista ravintoa. Kp.
Luurinsaari, luonnonihana saari Johanneksen
pitäjässä, n. 2 km kirkolta etelään, tunnettu
rehevästä kasvullisuudestaan (m. m. tammimetsää).
L. H-nen.
Luusarvet ks. Sarvet.
Luusaumat. Osa kallon luita (aivo-ontelon
luut) liittyy toisiinsa n. s. luusaumain
välityksellä. L. muodostuvat siten, että yhteenliittvväin,
tav. litteiden luiden joko sahalaitaiset tai sileät
syrjät asettuvat vierekkäin ja kiinnittyvät
liik-kumattomasti toisiinsa ohuen sidekudoskerroksen
välityksellä. Keinotekoisiksi 1 :ksi
sanotaan kahden luupalan välistä saumaa, jonka
kirurgi liittää metalli- (tav. hopea ) langalla.
Luusto, korkeampain selkärankaisten 1.
luuran-koisten luutunut tukielimistö, elinsysteemi, jonka
tarkoituksena on antaa ruumiille tukea, tehdä sen
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
