- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 5. Kulttuurisana-Mandingo /
1293-1294

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Luvia ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1-293

Luvia —Luxemburg

1294

joka tapahtuu vilpittömässä mielessä ilman
laillista oikeutta; 3) laillisesta syystä, mutta
laillisia muotoja noudattamatta toimitettu
vangitseminen. Vilpillisessä mielessä vangitseminen
tapahtuu silloin, kun vangitsija, tehdessään
tekonsa, tietää, että vangitseminen on laiton,
vilpittömässä mielessä taas kun hän sitä ei tiedä,
vaan luulee olevansa siihen oikeutettu. A. Ch.

Luvia. 1. Kunta, Turun ja Porin 1..
Ulvilan kihlak., Eurajoen-Luvian nimismiesp.; kir
kolle Porin kaupungista 22 km, Vuojoen
rauta-tienasemalta (Rauman radalla) 30 km:
Laitakarin lastauspaikka ja satama 5 km kirkolta
lounaaseen. Pinta-ala 153,i km2, josta viljeltyä
maata (1910) 2.839 ha (siinä luvussa
luonnonniityt 734 ha). Manttaalimäärä 197/s, talonsavuja
70, torpansavuja 104 ja muita savuja 47 (1907).
3.120 as. (1912); 718 ruokakuntaa, joista
maanviljelys pääelinkeinona 265:llä, teollisuus 244:llä
ja merenkulku 62:11a (1901). Varsin,
kauppalaivastossa (1910) 12 purjealusta (yht. 2.494 netto
rek.-ton.). Kalastusta harjoittaa n. 50
venekuntaa (1913). — 359 hevosta, 1.289 nautaa (1910).
— Kansakouluja 3 (1913). Säästöpankki.
Haara-apteekki. — Teollisuuslaitoksia: höyrysaha ynnä
myllylaitos (Hanninkylässä). osuusmeijeri
(Väi-pären kylässä), 3 isompaa vesimyllyä
|Peräu-kylässä). Aikaisempina aikoina (1846-70) oli
myös olemassa laajalti tunnettu ..Luvian
kello-valimo". Laivanrakennusta harjoitettiin
1800-1 livun puolivälissä huomattavan suuressa määrin
(pääasiallisesti Laitakarin veistämöllä). — 2.
Seurakunta, konsistorillinen. Turun
arkki-hiippak.. Porin alarovastik.; Eurajokeen
kuulunut kappeli, mainitaan sellaisena jo 1558;
määrätty erotettavaksi omaksi khrakunnaksi sen.
päät. 19 p:ltä marrask. 1901; ensimäinen
vakinainen khra v:sta 1909. Kirkko, hiekkakivestä,
valmistui 1910: vanha puukirkko (rak. 1745)
pu-rettiin 1911. [K. Killinen, .,Kiinteitä
muinaisjäännöksiä Ulvilan kihlakunnassa" (Vet. soe.
hi-drag N:o 33. sivv. 93-102).] L. Ii-nen.

Luxembourg [lyk&àbWr] (saks. Luxemburg),
Belgian kaakkoisin maakunta; 4.418 km2,234,252
etupäässä ranskan kieltä puhuvaa as. (1910),
ainoastaan 53 km2:llä. L. käsittää Ardennien
vuoriston muodostaman karun, kolean
ylätasanko-maan, johon joet (Maasiin laskevat Semoy,
Ourthe y. m.) ovat syvään uurtaneet uomansa.
L. on Belgian harvimmin asuttu maakunta,
jonka kaikki elinkeinot ovat aivan
kehittymättömiä muuhun Belgiaan verraten. — Pääkaupunki
Arion. — L. muodostettiin 1838 Luxemburgin
suurherttuakunnasta (ks. Luxemburg).

E. E. K.

Luxembourg [lyk&àbü’r], Francois Henri
<1 e Montmorene y-B o u t e v i 1 1 e (1628-95),
L:n herttua, ransk. sotapäällikkö. Soti
Espanjaa vastaan 1647-48 suuren Condén johdolla:
avusti tätä Fronde-kapinassa ja meni kuten Condé
Espanjan palvelukseen; sai armahduksen 1659.
Otti osaa Franche-Comtéu valloitukseen 1668.
Osoitti Hollannin sodassa suurta taitoa, tuli
Tu-rennen kuoltua marskiksi ja ylipäälliköksi 1675.
Sai voittoja Vilhelm Oranialaisesta, esim.
Kasse-lin luona 1677. Riitaantui ministeri Louvois’n
kanssa ja jäi pitkäksi ajaksi ilman komentoa,
sekaantui myrkyttäjä Voisin’in juttuun ja häntä
syytettiin liitosta paholaisen kanssa; istuttuaan

Bastiljissa L. tuomittiin vuoden karkoitukseen.
Pfalzin sodassa L. jälleen ylipäälliköksi
nimitettynä sai Fleurus’n (1690), "steenkerkenin (1692)
ja Neerwindenin (1693) voitot. L. oli päällikkönä
erittäin lahjakas ja sotamiestensä rakastama;
ihmisenä suoraluontoinen, mutta kevytmielinen ja
irstas. Hänen sotamiestensä harjoittamat
julmuudet saattoivat L:n varsinkin Hollannissa ja
Saksassa pahaan maineeseen; sen ajan taikausko
liittyi hänen nimeensä: kyttyräselkäinen L.
tuli kansansadun sankariksi, joka muka oli lii
tossa paholaisen kanssa. [Artoing, „Le miré
cli ai de L."] G. R.

Luxembourg-palatsi [lyksàbü’rj. Pariisissa,
lähellä Seinen vas. rantaa, rak. 1615-20
ranskalaiseen renesanssityyliin erään herttua
Luxem-bourg-Pineylle kuuluneen talon paikalle, josta se
on saanut nimensä. L. oli ruhtinaallisten
henkilöitten asuntona vallankumoukseen asti,
käytettiin sitten valtionvankilana, direktoriumin
is-tuntopaikkana, senaatin, päärihuoneen. v:stal852
uudelleen senaatin huoneistona. Palatsia
ympäröi Luxembour g-p u u t a r h a penkereineen.
suihkulähteilleen ja muistopatsailleen. Puistossa
on L u x e m bour g-m u s e o, sisältäen
nykyaikaisten taiteilijain tauluja (m. m. A. Edelfeltin
,,Jumalanpalvelus Uudenmaan saaristossa"). Ah
taasta rakennuksesta kokoelmat kuitenkin ennen
pitkää siirretään tarkoitusta varten uusittuun
S:t Sulpicen seminaarirakennukseen. E. E. K.

Luxemburg (ransk. Luxembourg). 1.
Itsenäinen suurherttuakunta Saksan. Ranskan ja
Belgian rajalla; 2.586 km2. 259,891 as. (1910). 95
km2:llä. — L:n eteläinen osa, Gutland, on jatkoa
Lothringeniu mesozooiselle ylätasangolle ja
viljavaa; pohjoisosa kuuluu Ardennien vuoristoon
(korkein kohta 565 m yi. merenp.. on
karumpaa, metsäistä ylätasankoa nimeltä Eisling 1.
Ösling. Ilmasto pohjoisessa koleaa, etelässä,
pääkaupungissa v:n keskilämpötila +9,s°C;
sademäärä 745 mm. Päävirrat ovat
kaakkoisrajalla virtaava Mosel ja siihen maan läpi ja
osaksi itärajalla juokseva Sauer. — Asukkaat
ovat saksalaisia, puhuvat alasaksalaista
murretta. Kaupunkilaiset ja länsirajalla asuvat
vallonit puhuvat ranskaa; se 011 myös
hallintolaitosten ja liike-elämän kieli. Asukkaista on
39,723 ulkomaalaisia (enimmäkseen Saksan
valtakunnan alamaisia). Uskontunnustukseltaan
väestö on roomalais katolilainen; protestantteja
on 4,007. juutalaisia 1,270. — Koulupakko v:sta
1S81. — Pääelinkeinona on maanviljelys (50 %
maasta on peltoa ja puutarhaa: tuotteita vilja,
pellava, hamppu, viini y. m.) ja karjanhoito
(niittyä ja laidunta on 15,7 <fc). Metsä peittää
vielä 29.8% maasta. — L:n eteläosissa on
Euroopan suurimpia rautamalmikenttiä, joista 1909
louhittiin 5,s milj. tonnia rautamalmia; osa siitä
puhdistettiin omassa maassa (34 masuunissa
valmistettiin 1,« milj. ton. takkirautaa), mutta
kivihiilen puuttuminen estää rautateollisuuden
kehittymisen, niin että raakaraudasta ja malmista
enin osa täytyy viedä maasta valmistamattomana.
Muista teollisuuslaitoksista mainittakoon
nahkatehtaat, kutomot, paperi-, sokeri-, fajanssi- ja
sormikastelitaat v. m. — L. kuuluu Saksan
tulliliittoon. Rautateitä on 525 km, lennätinlinjoja
701 km. puhelinjohtoja 1.223 km,
postikonttoreita 124 (1910). — Valtiomuodoltaan (v:sta

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Nov 12 16:29:03 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/5/0695.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free