- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 5. Kulttuurisana-Mandingo /
1295-1296

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Luvia ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1295

Luxferprisma — Luzern

1296

1848; muutoksia 1856, 1868) L. on
perustuslaillinen monarkia, jossa kruunu kulkee perintönä
Nassaun suvussa; suvun miespuolisen haaran
sammuttua se siirtyy naispuoliselle (1907 v:n laki).
Edustajakamarin muodostaa 53 välittömillä
vaaleilla 6 v:ksi valittua jäsentä. Äänioikeus on
vähintään 10 mk. vuodessa välitöntä veroa
maksavilla. Valtion tuloarvio 18,s milj. mk., menoarvio
19.9 milj. mk. (1911); tuloista 5 milj. mk. tullista
ja 4.; milj. mk. välittömistä veroista ja aksiiseista.
Valtiovelka 12 milj. mk., liikkuva velka 11.ss
milj. mk. Raha, painot ja mitat ranskalaisia.
Korkein tuomioistuin on pääkaupungissa,
sitäpaitsi 2 piirioikeutta ja 12 rauhantuomaria. —
L. on jaettu 3 piirikuntaan: L.. Diekircli ja
Greveumacher. — Sotavoiman muodostavat
komppania santarmeja ja komppania vapaaehtoisia
(yhteensä 285-315 miestä). V. 1867 L.
julistettiin puolueettomaksi. -— Maan värit: punainen,
valkoinen, sininen. Samat värit esiintyvät
vaaka-suorasti lipussa. Vaakuna: kruunattu, seisova,
kaksihäntäinen punainen leijona
hopea-siniraitai-sella pohjalla. — Pääkaupunki, ks. L. 2.

Historia. L. syntyi 963, jolloin
Liitzelbur-gin kaupunki linnoineen joutui Ardennien
kreivien haltuun. Suvun sammuttua 1136
miehenpuolelta L. siirtyi toiselle sukuhaaralle, josta
eräs jäsen valittiin 1308 Saksan kuninkaaksi
(Henrik VII). Luxemburgilainen suku
Saksan valtaistuimella sammui keisari
Sigismun-diin 1437. L. oli 1354 korotettu herttuakunnaksi.
V. 1444 L. liitettiin Burgundiin. joutui tämän
kanssa 1477 Itävallan Habsburgeille, 1555
Espanjalle, kuuluen yhä nimellisesti Saksan
valtakuntaan. V. 1659 L:n eteläosa luovutettiin Ranskalle.
1713 loput Itävallalle, jolta Ranska sen anasti
1797. Wienin rauhassa L:sta tehtiin erityinen,
suurherttuakunnan arvoinen valtio Saksan
liitossa ja annettiin Alankomaitten kuninkaalle,
Vilhelm I:lie. Belgian vallankumouksessa
suurherttuakunta liittyi kapinallisiin (1830). ja
Lontoon sopimuksessa 1838 läntinen osa siitä
annettiin Belgian kuningaskunnalle (ks.
Luxembourg), itäinen osa annettiin itsenäisenä
valtiona ja Saksan liiton jäsenenä Vilhelm I:lle.
Liiton hajottua 1866 oli 1867 syntymäisillään
yleiseurooppalainen selkkaus, kun Preussi ei
tahtonut poistaa joukkojaan pääkaupungista, jossa
ne liitto-oikeuden perusteella siihen asti olivat
olleet. Alankomaalaisen Nassau-suvun sammuttua
1890 miehenpuolelta, L. perustuslakien mukaan
joutui suvun toiselle haaralle, joten
tähänastinen personaaliunioni Alankomaitten kanssa
lakkasi.

2. Edellisen pääkaupunki, maan eteläosassa,
osaksi Alzette-joen laaksossa, osaksi laaksoa
reunustavalla ylätasangolla; 20,848 as. (1910). — L.
jakaantuu korkeammalla olevaan Oberstadtiin ja
laaksossa oleviin Pfaffenthal, Klausen sekä Grund
nimisiin kaupunginosiin. L:n kuuluisain, 1872
hävitettyjen linnoituslaitteitten sijalle on
muodostettu kauniita puistoja. Huomattavia
rakennuksia: linna, kaupungintalo
maalauskokoelmi-neen, goottilaistyylinen tuomiokirkko Notre
Dame. L:ssa ovat valtion korkeammat
oppilaitokset, arkisto (40,000 asiakirjaa) y. m. Linnoitusten
hävittämisen jälkeen taloudellinen kehitys on
ripeästi kasvanut. L. on, paitsi hallituksen ja
maallisten keskusvirastojen, myös piispan istuin.

— L. (keskiajalla Lucilienburg, Liitzclbu: g
mahdollisesti luzil = pieni) oli jo Kaarle Martellin
aikana linna. Sen ympärille syntynyttä
kaupunkia alettiin rajasodissa tärkeänä paikkana 1503
lujasti linnoittaa, ja 1684 sen jouduttua
ranskalaisten käsiin Vauban teki siitä
maailmankuulun, voittamattomaksi katsotun linnoituksen
kallioon hakattuine varustuksineen. Linnoituksen
ranskalaiset luovuttivat 1697. mutta anastivat
sen taas 1795. Menettivät sen lopullisesti 1814.

E. E. K.

Luxferprisma ks. Luksferprisma.

Luxus (lat.), ylellisyys.

Luynes [lyi’n], Charles (1578-1621),
Albertin markiisi, L:n herttua, ransk. valtiomies,
oli hovipoikana Henrik IV:n hovissa ja saavutti
pet intöruhtinaan Ludvikin suosion. Concini’n
tultua murhatuksi 1617 L. Ludvik XIII:n
suosikkina johti hallitusta. Hän kävi sotaa ylimystöä
ja hugenotteja vastaan koettaen vahvistaa
kuninkaan valtaa ja ollen siten Richelieu’n
edelläkävijä, mutta kuoli pian yleisesti vihattuna.

Luzern [-tsä’rn] (ransk. Lucerne, it. Lucerna).
1. Kauttoni keskellä Sveitsiä: 1,501 km2, 167,223
as. (1910), 111 km2:llä. Asukkaista on
saksalaisia 96,s % (loput italialaisia, ranskalaisia),
roo-malais-katolisia 88,8%. — L. kuuluu
suurimmaksi osaksi Sveitsin Välimaan matalavuoriseen
ylätasankoalueeseen; ainoastaan eteläosa ulottuu
Alppialueelle, josta kaksi tunnettua vuorta,
Pilatus ja Rigi ovat aivan L:n rajalla. Korkein
huippu L:ssa on Rothhorn (2,351 m). Pääjoki
on Vierwaldstätter-järvestä tuleva Reuss. Järviä:
osa Viervaldstätter-järveä, Sempach ja Baldegg.
Ilmasto etelässä on koleahkoa; pääkaupungissa
on v:n keskilämpötila + 8,5° C, sademäärä 1,170
mm v:ssa. —| Pääelinkeinoja ovat maanviljelys
(viljalajeja) ja karjanhoito, molemmat huolella
harjoitettuja; pelto- ja laidunmaa peittää 69%
maasta. Metsää on 22,6 Tehdasteollisuuden
samoinkuin kotiteollisuuden puolesta L. ei ole
verrattavissa Pohjois- ja Länsi-Sveitsin
kantto-neihin; tehtaissa työskenteli 1905 21.965
henkeä, kotiteollisuudessa 2,103 (’/, niistä
korren-punontatyössä). L:n taajan rautatieverkon
keskustana on samanniminen pääkaupunki, joka
myös on Italiaan St Gotthardin radan kautta
menevän läpikulkuliikenteen lähtökohta.
Höyry-pursiliikenne Vierwaldstätter-järvellä on
Sveitsin vilkkain. Matkailijaliikenne ja siitä
johtuvat tulot ovat hyvin suuret. — Perustuslain
mukaan (v:lta 1875; sittemmin muutaman
kerran muutettu) L:n valtiosääntö on
kansanvaltainen. Lakiasäätävän neuvoston (Der grosse
Rat) jäsenet valitaan 4 v:ksi (1 jäsen 1,000
asukasta kohti) suhteellisen vaalitavan mukaan.
Tämä puolestaan valitsee 7-jäsenisen
hallitusneu-voston (Der Regierungsrat). Tärkeissä asioissa
pannaan toimeen kansanäänestys, jos 5,000
kansalaista niin vaatii. Hallinnollisesti L. on jaettu
5 Amtsbezirk nimiseen piirikuntaan, jonka
jokaisen etunenässä on Amtsstatthalter.
Oikeuslaitos on 3-asteinen: ylituomioistuin, 19
piiri-kunnanoikeutta, 91 rauhantuomaria. •— 2.
Edellisen pääkaupunki, erittäin luonnonkauniilla
paikalla Vierwaldstätter-järven . luoteisrannalla,
Reussin molemmin puolin, idässä ja etelässä
näköpiiriä vallitsevat Rigi ja Pilatus; 39,339 as.
(1910). — Kaupunki itse on hyvin viehättävä

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Nov 12 16:29:03 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/5/0696.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free